Suu auki syöminen...

Olen niin samaa mieltä kanssasi. Anoppi oli aikoinaan (lähes 40v sitten) opettanut miehelleni että perunan hienontaminen lautasella on huonompi tapa kuin suu auki syöminen eli ´mäiskyttäminen´. Molemmat huonoja, mutta että tuo järjestys. Meinasi siinä korvat tippua kun mokomaa kuuntelin. Minulta kestikin lähes vuoden opettaa miehelle kohteliaampi tapa pureskella ruokaansa. Nykyään hän jopa huomauttelee jos huomaa jonkun ihmisen syövän suu auki. Sanoo vaan että ´näitkös tuotakin, miten söi´..

Ja siitä opettamisesta puheen ollen, mies oli syönyt suu auki 30 vuotta ja vannotti ettei hän enää voi oppia syömään sivistyneesti. Kukaan ennen minua ei hänen mukaansa ollut huomauttanut huonosta syömistavastaan. Sinnikkäästi ja rakkaudella tämäkin jukuripää hyvän oppi pureskelemaan ruokansa nätisti. Eli tsemppiä muille asian kanssa painiville. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia. Ollaanhan me opittu käyttämään kännykkää, nettiä sun muita vempaimia. Miksei siis kaikkein tutuinta kalustoa eli suutakin :)

Inhoan yli kaiken huonoja pöytätapoja. Noihin kahteen mainitsemaasi, lisäisin vielä pari asiaa. Niistetään serviettiin. Ja putsataan hampaita aivan julkisesti ilman että käsi on siinä suun edessä.

Pahimpana pidän kuitenkin noita itse syömiseen liittyviä floppeja. Meidän ruokapöydässä kukaan ei puhu sapuskat suussa. Se on taottu minulle kaaliin lapsena ja olen jatkanut samaa perinnettä. Ja suu todellakin pidetään kiinni silloin kun ruokaa on suussa. Lisäisin vielä yhden hotkimaan tottuneille miehille tyypillisen ilmiön, eli mätetään useita lusikallisia tai haarukallisia ruokaa suuhun peräkkäiin ja sitten mussutetaan niitä posket pullollaan kuin hamsterilla. Minulle ainakin on opetettu, että yksi lusikallinen ja haarukallinen kerrallaan.

Oman lapseni kohdalla päiväkoti oli ehkä vielä omaa kotiakin parempi tapakasvattaja, mistä olen erittäin kiitollinen. Jos joku päiväkotitäti näitä viestejä lukee, virtuaalihalaukset minulta; teette erittäin arvokasta työtä. Meidän juniori saatiin lopullisesti "ruotuun" teidän ammattitaidolla.

Mun mielestä on kiihottavaa nähdä toisen ihmisen suun sisältö kun hän syö. Syön itsekin usein suu auki, koska toivon muidenkin niin tekevän. Itse asiassa ajattelen, että suu auki syövillä on tämä sama fetissi.

Appiukolla on niin pienet sieraimet että hänen on pakko pitää suuta auki syödessään, ei muuten ilmeisesti kulje henki.

Ruokaillessa ei pitäisi olla niin kiire, ettei keskustelun lomassa ehtisi pureskella ruokaansa ennen vastaamista. Rupattelun pitäisi olla leppoisaa ja kysyjä voisi kohteliaasti vähän odottaa, että toinen on päässyt suupalastaan ennen vastaamista ja suupalojen kuuluisi olla niin pieniä, ettei yhden annoksen jauhamiseen kulu paljon aikaa. Nyökkäillä voi vastaukseksi, jos mahdollista.
Täydellisiä syömätapoja kun noudattaa ruokapöydässä rupatellen, ruokailuun kuluu huomattavasti enemmän aikaa. Ruokailu pitäisikin ottaa rauhallisemmin, jos ei ole mihinkään kiire, yhdessä olona, vatsakin kiittää ja kylläisen olon huomaa nopeammin, eikä tule syötyä niin paljon.
Meillä kävi tässä vähän aikaa sitten sukulaisia, jotka ruokailivat hyvin rauhallisesti ja sivistyneesti. Se oli ihailtavaa ja söimme heidän seurassa samaa vauhtia, paitsi lapsemme, jotka kyllä muuten söivät ihan sivistyneesti, eivät vaan ottaneet huomioon vieraita, syöneet samaa vauhtia, eivätkä pureskelleet ruokaa riittävästi, kuten meillä perheen aikuisillakin on yleensä tapana.

Tuo ruuan maiskuttaminen on luultavasti ärsyttävin tapa ihmisessä mitä tiedän. Sillä ei korosta ainoastaan omien käytöstapojensa puutetta vaan myös välinpitämättömyyttä muita ihmisiä kohtaan. Tai sitten totaalista typeryyttä kun pyynnöistä huolimatta ei sitä osaa lopettaa.
Kyseessä on naisystäväni. En voi syödä sen kanssa samaan aikaan yhtään missään. Kotona vituttaa kuunnella ruuan maiskutusta. Ulkona yhdessä ruokailut oon lopettanu jo kauan sitten kun hävettää ihan helvetisti se ääni mikä sen suusta tulee syömisen aikana. Ystävien kutsuminen kotiin tai niiden luona ruokailu ei tuu kyseesen. Hävettää vielä enemmän kun on tuttu kuuntelemassa sitä sen äänekästä mässytystä. Mä oon pyytäny monta kertaa että lopettaa sen suu auki ruuan märsyämisen, mutta ei.
Se kyl osaa suuttua ja vetää herneen nenään siitä kun sille huomauttaa tuosta asiasta ja vielä uhriutua siitä hienosti että muutaman päivän syö sivummalla ja sen jälkeen alkaa taas sama rumba.
Sellanen loputon rasvaisen ruuan ahtaminen itteensä on muutenkin jo tarpeeks kuvottavaa, saati että se tehdään äänitehosteiden kanssa.
Sekään ei vielä riitä. Kun se rakastaa ruokaa niin paljon että sitä kurkkuun ahtaessaan se päästelee ihmeellisiä mielihyvä ääniä. Nielastessaan ihme ähinää. Siinä jossain välissä vissiin yrittää hengittää tai jotain.
Sanomattakin lienee selvää että ylipainoo hänellä on jo paljon. Jotkut tosiaankin saa jotain kieroutunutta tyydytystä ruuasta ja sen itteensä tunkemisesta. Niin paljon näköjään että sen syöminenkin on pakko tehdä ääniefektien kanssa täysin häpeilemättä ja välittämästä muista kanssaihmisistä tai heidän ruokahaluistaan.
Ne siinä lähtee kun tota maiskutusta kuuntelee, ja samalla menee muutkin halut. Sen verran irvokasta & ihanaakuunneltavaa.
Kun oon tuota hommaa jo pidemmän aikaa kattellu ja nimenomaan kuunnellu niin on aivan uskomatonta ettei se jo ymmärrä että toi ähinä käy mun ja muiden ihmisten hermoon aikalailla kybällä.
Hullua myös se että nämä "romanttiset kynttiläillalliset" muistan vaan siitä että oon puukottanu itteeni aivoon kaksin käsin kyseisinä hetkinä kuunnellessani sitä ruuan turpaan ahtamista oikein live soundien kera. Siinä meillä hienoja muistoja yllinkyllin joo.
Huvittavinta kai se että itse laihdun kun toisen syöminen ja ne pirun siitä lähtevät maiskuttelu yms äänet etoo niin paljon.
Hienoa mamma mia. Laihtumisen osote vaan väärä.
Nam nam.

Joo meilläkin lähipiirissä sama ilmiö. Lanko mies ja hänen rouvansa kumpikin vetelee antaumuksella ruokaa monttu auki! Voi jestas ku ei taho kuulla muiden pöytäkeskustelua sen sirkuksen aikana ku nää kaksi lappaa ruokaa naamaa ja mässyttää kilvan... Ja tietenkin puhuvat ruoka suussa! Yök...

Pahinta on se, että työnnetään kieli ulos, kun viedään ruokaa suuhun. Usein tämä yhdistyy etukumaraiseen kauhomisasentoon, jossa haarukkaa käytetään kuin lusikkaa.

tuo vielä mittään käätös tapoja nähnä meillä kun on syöty ja noostaan pöövvästä nii rööhtästää ja pierastaan kuuluvalla iänellä se on kiitos hyvästä ruuvasta.

Mites muut ihmisparat? Mielestäni on suloista kun muut pikkupossut syövät kuin porsaat konsanaan. :3

sama kun piereskely housut jalassa hirveää..........perse paljaana parempi

Tällanen on pöhlö...

Kiinassa röyhtäys ruokailun jälkeen on äärimmäinen kunnianosoitus kokille.