Osaisiko joku kertoa minulle rasitetiestä ja sen käyttöoikeudesta? Asumme maalla ja meidän pihaamme johtaa kilometrin mittainen rasitetie, jonka varrella on yli puolet meidän metsää ja peltoa. Lisäksi tien varrella on kolme muuta pellon-/metsänomistajaa. Käytämme tietä eniten ja olemme myös ilman mitään erillistä sopimusta maksaneet murskeet/hiekat/ojitukset sekä hoitaneet kunnossapidon niin talvella kuin kesälläkin.
Nyt tien ensimmäinen asukas päätieltä katsottuna (jolla talo päätien varressa, mutta peltoa ja lato rasitien varressa) on suuttunut meille, koska käytämme tietä niin paljon/päivittäin. Emme kuulemma ole koskaan ajaneet hiekkaa tielle ja lanatakin pitäisi useammin. Kerroin hänelle ajattaneemme esim. viimeksi viime syksynä 600 euron edestä mursketta omakustanteisesti ja että paha on lanata, kun ei ole vettä taivaalta tullut. Myönsin, että joskus tulee ajettua turhan suurella nopeudella ja pahoittelin, että hiekkapöly on tullut heidän pihaansa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt hänelle, vaan hän on nyt sitä mieltä, että vain me saamme käyttää tietä muiden pellonomistajien kanssa, ei muut jotka meille tulevat esim. sukulaiset, lomittajat, työmiehet.
Miten asia on? Virallinen tie meidän pihaan on 5 km pidempi ja etenkin talvisin usein ummessa, kun lumi pyryttää tielle, joten jo tämän takia olemma antaneet lomittajien käyttää rasitetietä, jotta heitä ei tarvitse lähteä kuudelta aamulla traktorin kanssa ojasta vetämään. Lisäksi olemme ajatelleet, että kun me kerran vapaaehtoisesti pidämme tiestä huolta niin rahallisesti kuin kunnostakin, myös meille tulevat/lähtevät voivat tietä käyttää. Lisäksi kyläläiset käyttävät tietä myös, jos päätie on jostakin syystä tukossa tai välillä vain oikaistaakseen, sekä "lenkkipolkunaan". Tie menee meidän pihan läpi, mutta en ole kokenut sitä haittana, jos siitä joku silloin tällöin kulkee.
Nyt siis ihmetyttää tämä naapurin isäntä, joka myönsi, ettei ole koskaan tietä kunnostanut eikä sitä varsinaisesti tarvitse (hänen pellot vuokralla), mutta ilmeisesti liikenne hänen talonsa vierestä häiritsee. Rasitetie ei ole sen lähempänä taloa kuin varsinainen päätiekään. Eikö tietä todellakaan saa käyttää muut kuin me "maanomistajat" eikä meidän työntekijät, suku, ystävät? Ja miten nyt säilyttää naapurisopu, kun ottaa päähän niin maan pirusti tuollainen kyräily?!
Nyt tien ensimmäinen asukas päätieltä katsottuna (jolla talo päätien varressa, mutta peltoa ja lato rasitien varressa) on suuttunut meille, koska käytämme tietä niin paljon/päivittäin. Emme kuulemma ole koskaan ajaneet hiekkaa tielle ja lanatakin pitäisi useammin. Kerroin hänelle ajattaneemme esim. viimeksi viime syksynä 600 euron edestä mursketta omakustanteisesti ja että paha on lanata, kun ei ole vettä taivaalta tullut. Myönsin, että joskus tulee ajettua turhan suurella nopeudella ja pahoittelin, että hiekkapöly on tullut heidän pihaansa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt hänelle, vaan hän on nyt sitä mieltä, että vain me saamme käyttää tietä muiden pellonomistajien kanssa, ei muut jotka meille tulevat esim. sukulaiset, lomittajat, työmiehet.
Miten asia on? Virallinen tie meidän pihaan on 5 km pidempi ja etenkin talvisin usein ummessa, kun lumi pyryttää tielle, joten jo tämän takia olemma antaneet lomittajien käyttää rasitetietä, jotta heitä ei tarvitse lähteä kuudelta aamulla traktorin kanssa ojasta vetämään. Lisäksi olemme ajatelleet, että kun me kerran vapaaehtoisesti pidämme tiestä huolta niin rahallisesti kuin kunnostakin, myös meille tulevat/lähtevät voivat tietä käyttää. Lisäksi kyläläiset käyttävät tietä myös, jos päätie on jostakin syystä tukossa tai välillä vain oikaistaakseen, sekä "lenkkipolkunaan". Tie menee meidän pihan läpi, mutta en ole kokenut sitä haittana, jos siitä joku silloin tällöin kulkee.
Nyt siis ihmetyttää tämä naapurin isäntä, joka myönsi, ettei ole koskaan tietä kunnostanut eikä sitä varsinaisesti tarvitse (hänen pellot vuokralla), mutta ilmeisesti liikenne hänen talonsa vierestä häiritsee. Rasitetie ei ole sen lähempänä taloa kuin varsinainen päätiekään. Eikö tietä todellakaan saa käyttää muut kuin me "maanomistajat" eikä meidän työntekijät, suku, ystävät? Ja miten nyt säilyttää naapurisopu, kun ottaa päähän niin maan pirusti tuollainen kyräily?!
Vastaukset 25
Vanhimmat
jotka Teille ovat tulossa saavat käyttää. Jopa ne halavatun kauppurit ja jehovat
ei tarvitse siitä kyräilystä välittää. Taitaa vanhalla olla jotain muutakin hampaankolossa, kun on levitellyt kaiken maailman juttuja kylillä.
Tämä asia kuuluu erittäin arkaan asiaryhmään joten tausta-asiat pitäisi tietää aivan tarkasti ykstyiskohtia myöten ja silti lopullinen viranomaisratkaisu voi olla täysi yllätys.
Ensin pidin asiaasi melko selvänä mutta sitten sielltä lukikin jotakin "virallisesta 5 km tiestä..."
Täsmennä vähän mitä tarkoitat "rasitetiellä" (sinun maallasi osittain, onko kulkuoikeutta?) Entä virallinen tie 5 km?
Rasitetie on ihan viralllinen tie sekin. Perustakaa tiekunta sille.
Rasitetie on käsite, joka ei millään tavalla kerro käyttöoikeudesta.
Rasitetie tarkoittaa, että tie on jonkun maalla rasitteena, millä ei ole mitään merkitystä sille asialle saako tiemaan omistaja käyttää tietä
Kyllähän maanomistaja aina saa käyttää maallansa olevaa tietä. Tosin hän joutuu myös siinä tapauksessa osallistumaan tien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin.
En ole vielä hahmottanut peruskysymystä: onko tie kysyjän ("neuvoa") maalla vai jonkun naapurin maalla? Jos se on kysyjän maalla, siitä saa kulkea kaikki kysyjän vieraat ym, kunhan kysyjä vaan maksaa oman osuutensa. Ja jos se tie on jonkun muun maalla, mutta kysyjällä on siihen tieoikeus, niin edelleen sama juttu.
Mutta jos kysyjällä ei ole tieoikeutta tiehen, hän ei saa sitä käyttää.
Jos uskoo saavansa tieoikeuden niin hakee rasitteen muodostusta maanmittauslaitokselta, jolloin saa ehkä oikeuden käyttää tietä.
Kun rasite tie on perustettu, sen kiinteistön tiedoissa, jolta tienpohja on otettu käyttöön näkyy kiinteistörekisterissä tieto rasitettu tie.
Niillä kiinteistöillä , jotka ovat rasitetietä olleet perustamassa on oikeus tätä tietä käyttää.
Myös tämä tieto on merkitty kiinteistörekisteriin.
Perustamiskokouksessa on maksut määritelty sen mukaan mikä on kunkin tien käyttäjän käyttöaste.
Se joka käyttää eniten, maksaa eniten.
Vuosi, pari mökillä käyvän ei välttämättä tarvitse maksaa ollenkaa.
Hallintokuluista kaikki maksaa saman.
Rasitetie nimenomaan kertoo kenellä on oikeus käyttää tietä. Olkoon sitten oikeutettu tai rasitettu.
Rasitetien pohja ei ole enää aikaisemman maanomistajan hallinnassa ja määräysvallassa, vaikkakin hän on tiepohjan omistaja. Tieoikeutta muille tietä käyttäville rekisteröidessä, on tienpohjan omistaja oletettavasti saanut joitain korvauksia tienpohjaksi luovuttamisestaan.
Metsäteitä lukuunottamatta sellaisia teitä ei luultavastikaan ole, mitkä eivät johda mihinkään, eli yleensä " tiemaan" omistajalla on oikeus käyttää tietään.
Suomessa on paljon näitä teitä joita on yhteiskäytetty useita vuosikymmeniä ja joita ei ole rekisteröity maanmittaustoimistossa.
Tieoikeus muodostuu, kun tie on todistetusti ollut vaikkapa 70 vuotta useamman kiinteistön yhteiskäytössä.
Kuitenkin tämän tieoikeuden kiinteistörekisteriin merkitsemiseksi täytyy erikseen maanmittaustoimistosta hakea.
Mikäli tie on oleellisesti parhaan kulkuyhteyden paikassa, tieoikeuden/tierasitteen merkitsemistä rekisteriin ei ole laillisesti mahdollista estää.
Osapuolet voivat päättää täytyykö yhteistielle perustaa tienhoitolautakunta, vai onko mahdollista edetä sopupelillä.
Rekisteriin merkitty tie voidaan myös lakkauttaa ja poistaa rekisteristä, jos sillä ei ole käyttöä.
Usein tämä "sopupeli" menettää merkityksensä, jos kiinteistöt vaihtavat omistajaa.
Sen vuoksi olisi hyvä aina mennä virallista tietä, joskin siitä kustannuksia seuraakin.
Aivan Tienkäyttöoikeutta ei voi kieltää, jos tie on järkevässä paikassa kulkemisen vuoksi.
Kaikkia rajanaapureita kuullaan tiekatselmuksessa. Siinä voidaan muuttaa tien paikka osittain tai kokonaan, tai pitää se ennallaan.
Rasitetietä saa käyttää ne joilla on siihen Tieoikeus. kenellä on kyseiseen tiehen
oikeus voi tarkistaa, maamittaustoimistosta . Kuka tien särkee on myös velvollinen
kunnostamaan sen.
Tienhoitolautakunnan päätäntävaltaiset henkilöt määrittävät kuka maksaa ja mistä maksaa.
Tienkäyttöoikeutetut voivat osallistua kokouksiin, missä asioista päätetään.
Kukaan yksityinen ei voi lähetellä laskuja tien särkemisestä, vaikkakin särkijä olisi korvausvelvollinen.
Olipas taas täysin päättömiä vastauksia ja tätä myöten myös lukemansa ymmärtämättömiä.
" kilometrin mittainen rasitetie, jonka varrella on yli puolet meidän metsää ja peltoa. " = Tie kulkee joko sivuten heidän maitaan eli osa heidän maistaan on otettu tienpohjaksi tai tie halkoo heidänkin maitaan ja tästä syystä on osa tiestä myös heidän "omistama" ja tästä seuraa se, että heillä kävijöillä on oikeus käyttää tietä, oli se sitten kauppuri lumppuri tai hamppari.
"olemme myös ilman mitään erillistä sopimusta maksaneet murskeet/hiekat/ojitukset sekä hoitaneet kunnossapidon niin talvella kuin kesälläkin." = Eli kyseessä ei siis ole tieosuuskunta , joten muut rasitetien käyttäjät periaatteessa ovat heille velkaa ja voisivat sulkea tien muilta muilta käyttävilä, vedoten siihen, että he ovat pitäneet tien kunnossa,
kysymys kysyjälle, onhan kaikki kuitit noista kuluista tallessa koko ajalta mitä olette huoltaneet tietä, lisäksi, että tuo valtatien varressa asuva, niin johtaako hänen pihastaan ainoa liittymä rasitetiehen, vai onko piha liittyää valtatielle, yhdistyykö rasitetie valtatiehen jonkun muun maita sivuten, tai tuon valtatien lähellä asuvan maiden läpi/sivuten???
Jos ja kerran tuo (pystythän todistaan?) päätien lähellä asuva on myöntänyt ettei ole osallistunut millään tavalla tien kunnostukseen, niin esittäkää lasku hänelle tien kunnossapidosta, että talviaurauksesta, jos hänen pihaltaan on liittymä tuohon tiehen.
Laskette kaikki kustannukset mitä on kulunut ja jaatte sen niin monella rasitetien varressa olevien maanomistajien määrällä ja erittelet siitä tuon päätien lähellä asuvan oman osuutensa ja esitätte sen.
Rankin vaihtoehto on, että sovitte muiden kuin hänen kanssaan päätieliittymän kunnostamisesta ja uudelleen rummuttamisesta ja teette sitä työtä pari vuotta, muiden maatöiden estäessä kunnostamista joutuisasti, haette vain rakennusvirastolta luvan kunnostamisesta, eiköhän ala ääni kellossa muuttuun kun hän kaupassa käydessään joutuu kiertään tuon viisi kilometriä ja ajamaan teidän pihan läpi ja aina kun hän ajaa siitä, niin tervehditte kohteliaasti.
Lailliset keinot parhaita.
Johan eräässä ketjussa todistettiin, että tietosi tieoikeuksista ovat pahasti syrjässä. Mene nukkumaan.
Tiekatselmuksessa katsotaan mikä on järkevin vaihtoehto.
Teitä ei voi vetää halunsa mukaa vaikka siihen kummallakin osapuolella haluja olisi.
Myöskään järkevässä paikassa jo olevaa tietä ei voi sulkea omalla päätöksellä.
Kaikki riita-asiat menevät loppuviimein Maanmittauslaitoksen kautta, jos sopua ei muuten löydy.
Silmällä näkee kuka tietä on hoitanut.
Kukaan ei siitä huolimatta voi laskuttaa toista. Tämä menee mutkan kautta suoraan niin, että perustettu tienhoitoelin tilaa sepelit, auraukset, höyläyket ja työn tekijä laskuttaa tienhoitoelintä.
Parhaita tieoikeuksien asiantuntijoita ovat esikaupungeista ja kaupungeista muuttaneet.
Heihin ei tehoa järkipuhe ja perustelut. Vaikka lakitekstin löisi nenän eteen, ei mene jakeluun.
Riitaa löydetään mistä hyvänsä, luonnon siementämistä koivuntaimista alkaen, toisen omalle maalleen kasvattaman pensasaidan omistusoikeudesta lähtien.
Toisenlaisiakin on. Tervehtivät, pysyvät omilla tonteillaan, eivät haasta mistään riitaa, reagoivat heti naapurin toiveisiin liittyen raja-naapuri asioihin.
Nämä henkilöt ovat enemmän kuin tervetulleita maalle.
Nämä on näitä, jotka kuvittelevat että heidän toiveidensa ja mielipiteidensä mukaan tehdään kaikki tienhoidosta, maisemaesteiden poistosta lähtien. Naapurin kustannuksella ja naapurin omalta tontilta.
Itse he eivät pistä tikkua ristiin minkään yhteisen asian eteen.
Aloita klikkaamalla / Yksityistielaki ajantasainen lainsäädäntö / tai Rasitetie.
Muutaman kymmenen metrin pituisen jo olemassa olevan yhteistien vuoksi perustettava tiekatselmus, tienhoitotoimikunnan perustaminen joka toimii 4 vuotta kerrallaan, sille maksaminen, tieosakkaiden kokouksiin osallistuminen. Nämä ovat vuosittaisia yhteisvastuullisia lakisääteisiä tieosakkaita koskevia kustannuksia. Tieosakkaat ovat tienhoitotoimikunnan alaisia, eikä yksikään osakas voi sanella muita koskevia sääntöjä.
Sen lisäksi tulee tienhoitotoimikunnan päätöksen mukaan vuosittain tien kunnostukseen tarvittavat kustannukset, kuten soranajot tielle, tien höyläys, lumien auraus, vesakkojen raivaus ym. Myös näistä osakkaat vastaavat yhteisvastuullisesti.
Kuka hyvänsä voi vaatia tiekatselmusta.
Ainoa oikea ja tuloksia tuottava tapa on ottaa yhteys maanmittaustoimistoon.
Kenenkään ei tarvitse antaa lupaa kulkea oman pihansa läpi.Se on kotirauhan rikkomista.