Kyselin tätä jo tuolta lakiosastakin, mutta jospa jollain muullakin maalaisella olisi kokemusta tällaisesta:
Osaisiko joku kertoa minulle rasitetiestä ja sen käyttöoikeudesta? Asumme maalla ja meidän pihaamme johtaa kilometrin mittainen rasitetie, jonka varrella on yli puolet meidän metsää ja peltoa. Lisäksi tien varrella on kolme muuta pellon-/metsänomistajaa. Käytämme tietä eniten ja olemme myös ilman mitään erillistä sopimusta maksaneet murskeet/hiekat/ojitukset sekä hoitaneet kunnossapidon niin talvella kuin kesälläkin.
Nyt tien ensimmäinen asukas päätieltä katsottuna (jolla talo päätien varressa, mutta peltoa ja lato rasitien varressa) on suuttunut meille, koska käytämme tietä niin paljon/päivittäin. Emme kuulemma ole koskaan ajaneet hiekkaa tielle ja lanatakin pitäisi useammin. Kerroin hänelle ajattaneemme esim. viimeksi viime syksynä 600 euron edestä mursketta omakustanteisesti ja että paha on lanata, kun ei ole vettä taivaalta tullut. Myönsin, että joskus tulee ajettua turhan suurella nopeudella ja pahoittelin, että hiekkapöly on tullut heidän pihaansa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt hänelle, vaan hän on nyt sitä mieltä, että vain me saamme käyttää tietä muiden pellonomistajien kanssa, ei muut jotka meille tulevat esim. sukulaiset, lomittajat, työmiehet.
Miten asia on? Virallinen tie meidän pihaan on 5 km pidempi ja etenkin talvisin usein ummessa, kun lumi pyryttää tielle, joten jo tämän takia olemma antaneet lomittajien käyttää rasitetietä, jotta heitä ei tarvitse lähteä kuudelta aamulla traktorin kanssa ojasta vetämään. Lisäksi olemme ajatelleet, että kun me kerran vapaaehtoisesti pidämme tiestä huolta niin rahallisesti kuin kunnostakin, myös meille tulevat/lähtevät voivat tietä käyttää. Lisäksi kyläläiset käyttävät tietä myös, jos päätie on jostakin syystä tukossa tai välillä vain oikaistaakseen, sekä "lenkkipolkunaan". Tie menee meidän pihan läpi, mutta en ole kokenut sitä haittana, jos siitä joku silloin tällöin kulkee.
Nyt siis ihmetyttää tämä naapurin isäntä, joka myönsi, ettei ole koskaan tietä kunnostanut eikä sitä varsinaisesti tarvitse (hänen pellot vuokralla), mutta ilmeisesti liikenne hänen talonsa vierestä häiritsee. Rasitetie ei ole sen lähempänä taloa kuin varsinainen päätiekään. Eikö tietä todellakaan saa käyttää muut kuin me "maanomistajat" eikä meidän työntekijät, suku, ystävät? Ja miten nyt säilyttää naapurisopu, kun ottaa päähän niin maan pirusti tuollainen kyräily?!
Osaisiko joku kertoa minulle rasitetiestä ja sen käyttöoikeudesta? Asumme maalla ja meidän pihaamme johtaa kilometrin mittainen rasitetie, jonka varrella on yli puolet meidän metsää ja peltoa. Lisäksi tien varrella on kolme muuta pellon-/metsänomistajaa. Käytämme tietä eniten ja olemme myös ilman mitään erillistä sopimusta maksaneet murskeet/hiekat/ojitukset sekä hoitaneet kunnossapidon niin talvella kuin kesälläkin.
Nyt tien ensimmäinen asukas päätieltä katsottuna (jolla talo päätien varressa, mutta peltoa ja lato rasitien varressa) on suuttunut meille, koska käytämme tietä niin paljon/päivittäin. Emme kuulemma ole koskaan ajaneet hiekkaa tielle ja lanatakin pitäisi useammin. Kerroin hänelle ajattaneemme esim. viimeksi viime syksynä 600 euron edestä mursketta omakustanteisesti ja että paha on lanata, kun ei ole vettä taivaalta tullut. Myönsin, että joskus tulee ajettua turhan suurella nopeudella ja pahoittelin, että hiekkapöly on tullut heidän pihaansa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt hänelle, vaan hän on nyt sitä mieltä, että vain me saamme käyttää tietä muiden pellonomistajien kanssa, ei muut jotka meille tulevat esim. sukulaiset, lomittajat, työmiehet.
Miten asia on? Virallinen tie meidän pihaan on 5 km pidempi ja etenkin talvisin usein ummessa, kun lumi pyryttää tielle, joten jo tämän takia olemma antaneet lomittajien käyttää rasitetietä, jotta heitä ei tarvitse lähteä kuudelta aamulla traktorin kanssa ojasta vetämään. Lisäksi olemme ajatelleet, että kun me kerran vapaaehtoisesti pidämme tiestä huolta niin rahallisesti kuin kunnostakin, myös meille tulevat/lähtevät voivat tietä käyttää. Lisäksi kyläläiset käyttävät tietä myös, jos päätie on jostakin syystä tukossa tai välillä vain oikaistaakseen, sekä "lenkkipolkunaan". Tie menee meidän pihan läpi, mutta en ole kokenut sitä haittana, jos siitä joku silloin tällöin kulkee.
Nyt siis ihmetyttää tämä naapurin isäntä, joka myönsi, ettei ole koskaan tietä kunnostanut eikä sitä varsinaisesti tarvitse (hänen pellot vuokralla), mutta ilmeisesti liikenne hänen talonsa vierestä häiritsee. Rasitetie ei ole sen lähempänä taloa kuin varsinainen päätiekään. Eikö tietä todellakaan saa käyttää muut kuin me "maanomistajat" eikä meidän työntekijät, suku, ystävät? Ja miten nyt säilyttää naapurisopu, kun ottaa päähän niin maan pirusti tuollainen kyräily?!
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.maanmittauslaitos.fi/Tietoa_maasta/Toimitusmenettelyn_kasikirja/Luku_1/1.14__RASITTEET.htm
jos siihen on kerran kulkuoikeus niin senkun kulkee vaan. Ei sille naapuri mitään voi. Voihan se kustannuksellaan siirtää tien toisaalle, kunhan hakee toimituksen ensin. Tosin jos joudut tien siirtämisen takia kulkemaan pidemmän matkan kuin ennen, joutuu hän vaatimuksestasi maksamaan sinulle vielä jonkinmoisen korvauksen pidentyneestä matkasta....
ei aikoinaan ole kirjattu mihin tarkoitukseen rasitetie on tarkoitettu ,niin tieoikeus käsittää kaiken kiinteistöä koskevan liikenteen,mikäli siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
Mikä on kohtuutonta ,no se on mahdotonta käytännössä määrittää.
Sopuisasti olet naapurin kanssa keskustellut...paras ratkaisu on perustaa tielle tiekunta .
Saat kaikki tietä käyttävät kiinteistöt osallistumaan tienpitoon,osuuksiensa mukaan.
minkälainen rasiteoikeus sinulla on tiehen. Jos se on pelkästään noille viljelyksille kulkemista varten, niin naapurisi on oikeassa ja talouskeskukseesi pitää kulkea virallista tietä pitkin. Asia kyllä selviää papereista. Mikäli asiaintila ei tyydytä sinua, on sitten mahdollista hakea uutta toimitusta, jossa sinun kulkuoikeus siirrettäisiin "viralliseselta" tieltä tänne, mutta silloin sinulle tulisi varmasti korvausvelvollisuus.
selittäjää löytyy, kun on tieasiasta kysymys.
Vanhetessaan ihmiset kun muuttuvat usein kärttyisämmiksi.
Nyt ihan ensiksi, että millainen tämä rasite oikein on? Yleensä kiinteistölle ei muodosteta kahta kulkuoikeutta. Nykyään tietysti tulee näitä kulkuoikeuksia hieman toisellalailla, kun ostetaan lisämaita ja niihin palstoihin muodostetaan kulkuoikeuksia kantatilojen kautta.
Koska olette maksaneet mursketta omakustanteisesti, oletan että kyseisellä tiellä ei ole lainkaan järjestäytynyttä tiekuntaa, vaan kukin hoitaa tavallaan tietä. Kehoittaisin teitä perustamaan tiekunnan tuolle tielle, jos kerta teitä on useampia tienkäyttäjiä. Jos kulkuoikeudet ovat rasitteellisia, ei toimenpide ole kummoinenkaan, riittää kun haette toimitusta kunnan tielautakunnalta (tai teknisenlautakunnan tiejaostolta), kustannukset luokkaa pari sataa euroa, käytännössä kokouspalkkiot. Samalla saatte määriteltyä tieyksiköt kunkin kiinteistön käytön mukaan.
Kuten tuolla jo aiemmin tulikin esille, jos teidän kiinteistölle on rasitteellinen kulkuoikeus naapurin tilan kautta, voivat myös vieraatkin tulla tuota tietä kiinteistöllenne. Tuota toista kulkuoikeutta hieman kyllä ihmettelen, että mikä se on , joka kiertää tuon 5km lenkin?
yhteyttä asuinkuntasi tielautakuntaan tai -jaostoon.Siellä on asiasta tietoa ja neuvovat, mikä on paras tapa ratkaista asia.Ja apu on maksutonta, ennenkuin mennään tietoimituksiin asti.
Olen joutunut asioimaan tielautakuntien ja -jaostojen kanssa vuosien varrella melkoisesti, niin hieman epäilen tässä tapauksessa, että onko kysyjälle tarjolla maksutonta apua, koska ehdotin tiekunnan perustamista. Koska mitä ilmeisemmin heillä ei ole tuossa tienosalla minkäänlaista virallista tiekuntaa. Toki valmiiksi perustetulle tiekunnalle saa monestakin kunnasta maksutonta apua esim. yksiköinnin ajantasalla pitämiseen, jota suosittelen käyttämään aina, kun vain on mahdollista.
Juuri tuota tiekunnan perustamista suosittelen siksi, että näin saadaan kustannukset jaettua parhaiten ja voidaan saada myös avustustakin tienhoitoon ja perusparannuksiin. Tien hoito on selkeämpää, kun on tiekunta, voidaan päättää asioista laillisesti ja tarvittaessa saadaan erimielisyyksiin selkeät pelisäännöt. Toiminnan ei tarvitse olla niin jäykkää, kunhan pitäydytään lain puitteissa, kokoontua voidaan vaikka joka neljäs vuosi, jos tarvetta ei ole useammin kokoontua ja toimitsijamies voi hoitaa varamiehen kanssa tehtäviä, ei tarvita välttämättä hoitokuntaa.
Maanmittaustoimistolta haettava tietoimitus onkin sitten jo paljon raskaampi toimitus ja maksaa huomattavasti enemmän, mutta sitäkään ei kannata pelätä. Tietoimitusta kehoitan hakemaan siinä tapauksessa, että ei päästä sopuun kulkuoikeuksista toisten maiden läpi, tai niitä ei ole lainkaan muodostettu kyseisen tien osalta tiloille. Hyviä puolia näissä tietoimituksissa on, että tiealue määritellään selkeästi ja siitä on hyötyä monasti myöhemmin parannushankkeissa. Olenpa törmännyt tapaukseen, jossa Leader-rahoitus* tyssääntyi eräälle tiekunnalle siihen, kun tietoimitusta ei ollut koskaan tehty, eli tietä ei ollut virallisesti olemassakaan, tiekunta ei myöskään lähtenyt hakemaan manmittaustoimistolta tietoimitusta peläten (turhaan) kustannuksia.
* Leader-rahoitusta on vaikea saada pelkästään tienparannuksiin, mutta tässä tapauksessa oli kyseessä suurempi hanke, jonka yhteydessä rahoitusta olisi ko. tielle saatu.