Aleksis Kiven jälki Suomen kirjallisessa tuotannossa.

Hän eli vain syksystä jouluun... kirjailijasta ei ole yhtään valokuvaa, vain piirroksia ja patsas, Hgin Rautientorilla, V Aaltosen tekemä.

Stenvallista suomennettu, Nurmijärvellä näitä Stenvalleja on vieläkin runsaasti, lienevätkö sukua kaikki.

*Kukkahame* kirjoitti:

Hän eli vain syksystä jouluun... kirjailijasta ei ole yhtään valokuvaa, vain piirroksia ja patsas, Hgin Rautientorilla, V Aaltosen tekemä.

Stenvallista suomennettu, Nurmijärvellä näitä Stenvalleja on vieläkin runsaasti, lienevätkö sukua kaikki.

Lue lisää

Traaginen kohtalo n i i n vaikuttavalle kirjailijalle. Luonnossa samoileminen oli hänelle suuri innoituksen lähde. Kiven aikana eläneet rakennusmiehet olivat kertoneet, että Kivi kävi pyytämässä
heiltä tupakkaa. Ei ollut apurahoja siihen aikaan.

Olen niin vähäoppinen, etten pysty käsittämään Kiven suuruutta. Hänen suurin vahvuutensa lienee ollut suomen kielen ainutkertainen hallinta ja kielikuvien käyttö. Runoilijahan ei Aleksis Kivi merkittävästi ollut mutta poikkeuksellinen niissäkin.

En usko, että AK pääsi kansalliskirjailijaksemme Nummisuutarien tai Seitsemän veljeksen ansiosta, vai pääsiko?

Kyllähän Kivi kuvaili suomalaisten elämää tavalla, jota ei ole ylitetty.

Ruuneperi kirjoitti:

Olen niin vähäoppinen, etten pysty käsittämään Kiven suuruutta. Hänen suurin vahvuutensa lienee ollut suomen kielen ainutkertainen hallinta ja kielikuvien käyttö. Runoilijahan ei Aleksis Kivi merkittävästi ollut mutta poikkeuksellinen niissäkin.

En usko, että AK pääsi kansalliskirjailijaksemme Nummisuutarien tai Seitsemän veljeksen ansiosta, vai pääsiko?

Kyllähän Kivi kuvaili suomalaisten elämää tavalla, jota ei ole ylitetty.

Lue lisää

Seitsemän Veljeksen perusteella Kivi olisi yksi kirjallisuutemme isiä? Sehän on kaunokirjallisuutemme suurinta perustaa.

.

kuin .. kirjoitti:

Seitsemän Veljeksen perusteella Kivi olisi yksi kirjallisuutemme isiä? Sehän on kaunokirjallisuutemme suurinta perustaa.

.

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/

Tässä tietoa hänestä enemmän, kyllä hänellä tuo kansalliskirjailijan titteli on, on hän kirjoittanut näytelmiäkin

V.V.Venla kirjoitti:

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/

Tässä tietoa hänestä enemmän, kyllä hänellä tuo kansalliskirjailijan titteli on, on hän kirjoittanut näytelmiäkin

Lue lisää

ORAVAN LAULU (romaanista "7 veljestä") Alexis Kivi

Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans' monta;
havu-oksan rauhan-viiri
päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.

17 kirjoitti:

ORAVAN LAULU (romaanista "7 veljestä") Alexis Kivi

Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans' monta;
havu-oksan rauhan-viiri
päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.

Lue lisää

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=44

Hän kuoli hyvin nuorena 38 vuotiaana, mutta tässä on häneen tuotannostaan linkki.
Useita tässä on ihan tuntemattomia ainakin minulle.

17 kirjoitti:

ORAVAN LAULU (romaanista "7 veljestä") Alexis Kivi

Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans' monta;
havu-oksan rauhan-viiri
päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.

Lue lisää

etsin kotona luettavia kirjoja, niistä vähistä mitä oli, löysin Aleksis Kiven kootut teokset.
Ihmeekseni Seitsemän veljestä oli mieluisempia luettavia koko hyllyssä.
Ja on yhä monien lukukertojen jälkeen kärjessä luettelossani, Cervantesin Don Quijote ja Vigtor Hugon Kurjat tulevat sen jälkeen.

jjoutava5 kirjoitti:

etsin kotona luettavia kirjoja, niistä vähistä mitä oli, löysin Aleksis Kiven kootut teokset.
Ihmeekseni Seitsemän veljestä oli mieluisempia luettavia koko hyllyssä.
Ja on yhä monien lukukertojen jälkeen kärjessä luettelossani, Cervantesin Don Quijote ja Vigtor Hugon Kurjat tulevat sen jälkeen.

Lue lisää

kuvastaa Aleksis Kiven kieli verrattomasti. TV näytelmänäkin Kihlaus Mirjami Kuosmasen esitäessä herrojen Eevaa, on nautinnollista katsottavaa/luettavaa.Vaikkakin suomenruotsalainen, oli Aleksis Kivi tutustunut suomalaiseen elämäntapaan erinomaisesti. Ankea oli loppunsa, keuhotauti muistaakseni korjasi hänetkin.

Koulusta kävimme hänen viimeisessä asumuksessaan, ja tunnelma vuoteen äärellä oli surullinen, siinä hän oli menehtynyt.
Vaatimaton mökkirähjä, sisustus aivan ankea, yksinäinen runoilijamme, mutta upeat hengentuotteet
jäivät elämään :)

jjoutava5 kirjoitti:

etsin kotona luettavia kirjoja, niistä vähistä mitä oli, löysin Aleksis Kiven kootut teokset.
Ihmeekseni Seitsemän veljestä oli mieluisempia luettavia koko hyllyssä.
Ja on yhä monien lukukertojen jälkeen kärjessä luettelossani, Cervantesin Don Quijote ja Vigtor Hugon Kurjat tulevat sen jälkeen.

Lue lisää

Kun eilisestä sanomalehdestä luin katuhaastattelua Aleksis Kiven päivän johdosta, niin vähän murheelliseksi veti. Kaikki tietenkin Kiven nimeltä tietävät kuten hänen tunnetuimmat teoksensakin Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit, mutta kukaan ei ollut lukenut Kiveä kuin korkeintaan koulussa "pakkolukemisena".

Kuitenkin Kiven kieli on yhä edelleen elävää, sitä samaa ei voi sanoa kaikista sen ajan kirjailijoista. Moni hämmästyy, ettei teksti olekaan tylsää ja vanhanaikaista, jos "pakon" surkeat muistot mielessään sattumalta ryhtyy lukemaan jotakin Kiven teosta.

Huikeaa nykyisin ajatella, ettei Kivellä (tai muillakaan kirjailijoilla) ollut edes kirjoituskoneita puhumattakaan tekstinkäsittelyohjelmista, joilla kirjoitetun tekstin korjailu käy käden käänteessä! Sen ajan kirjailija oli todellinen käsityöläinen, tuotantovälineinä pää ja kädet!

pilvi* kirjoitti:

kuvastaa Aleksis Kiven kieli verrattomasti. TV näytelmänäkin Kihlaus Mirjami Kuosmasen esitäessä herrojen Eevaa, on nautinnollista katsottavaa/luettavaa.Vaikkakin suomenruotsalainen, oli Aleksis Kivi tutustunut suomalaiseen elämäntapaan erinomaisesti. Ankea oli loppunsa, keuhotauti muistaakseni korjasi hänetkin.

Koulusta kävimme hänen viimeisessä asumuksessaan, ja tunnelma vuoteen äärellä oli surullinen, siinä hän oli menehtynyt.
Vaatimaton mökkirähjä, sisustus aivan ankea, yksinäinen runoilijamme, mutta upeat hengentuotteet
jäivät elämään :)

Lue lisää

Kivi kärsi deprsessiosta, "heikkohermoisuudesta", puutteellinen ravinto, ajoittainen juoppous heikensivät hänen tilaansa myös. Keuhkotaudista en ole nähnyt mainintaa.
Kiven Seitsemän veljeksen teilasi Suomen arvostetuimpiin kirjallisuuskriitikoihin lukeutuva Ahlqvist-Oksanen, sekin musersi heiveröistä mielenterveyttä.

Kiven tärkein tukija oli häntä huomattavasti vanhempi Charlotta Lönnqvist, jonka luona kirjailija eli Siuntiossa vuosikaudet ja jota ilman meillä tuskin olisi näitä kansallisaarteita. Jotkut tutkijat ovat heidän välilleen sepittäneet rakkaussuhteenkin. Kivi sai useammatkin rukkaset köyhyytensä takia. Kivi asui viimeiset kuukautensa veljensä luona päästyään mielisairaalasta, kuolinmökki on Tuusulan Rantatien nähtävyyksien joukosssa.

Alekis Kiven kansankuvausta ei ensin hyväksytty liian realistisena, koska oli totuttu runebergiläiseen ihannoivaan kuvaukseen. Kivellä on hyvinkin romanttisia , kauniita kuvauksia teoksissaan, kuten Vuohenkalman torpan tapahtumat, samoin luonnonrunot. Siteerasin näitä eilen Kahvipirtissä, ja siellä monen muunkin mietteitä ja lainauksia Kiven tuotannosta. Kävitkö lukemassa?

pilvi* kirjoitti:

kuvastaa Aleksis Kiven kieli verrattomasti. TV näytelmänäkin Kihlaus Mirjami Kuosmasen esitäessä herrojen Eevaa, on nautinnollista katsottavaa/luettavaa.Vaikkakin suomenruotsalainen, oli Aleksis Kivi tutustunut suomalaiseen elämäntapaan erinomaisesti. Ankea oli loppunsa, keuhotauti muistaakseni korjasi hänetkin.

Koulusta kävimme hänen viimeisessä asumuksessaan, ja tunnelma vuoteen äärellä oli surullinen, siinä hän oli menehtynyt.
Vaatimaton mökkirähjä, sisustus aivan ankea, yksinäinen runoilijamme, mutta upeat hengentuotteet
jäivät elämään :)

Lue lisää

Anteeksi, pilvi, mutta mistä on peräisin tietosi, että Kivi olisi ollut suomenruotsalainen?
Hänen vanhempansa tiettävästi osasivat ruotsia, mutta Stenvallin Aleksin äidinkieli oli suomi.

Äidinkieli on ihmisen sydämen kieli, jolla parhaiten ilmaistaan tunteet, kuvataan tunnelmat ja ihmisten sielunmaisemat. Vieraalla, ehkä hyvinkin hallitulla, kielellä tuskin pystyy luomaan sellaista tänä päivänäkin elävää tekstiä kuin Kiven kynästä lähti. Alexishan kirjoitti nimenomaan suomeksi.

Hintriika* kirjoitti:

Kun eilisestä sanomalehdestä luin katuhaastattelua Aleksis Kiven päivän johdosta, niin vähän murheelliseksi veti. Kaikki tietenkin Kiven nimeltä tietävät kuten hänen tunnetuimmat teoksensakin Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit, mutta kukaan ei ollut lukenut Kiveä kuin korkeintaan koulussa "pakkolukemisena".

Kuitenkin Kiven kieli on yhä edelleen elävää, sitä samaa ei voi sanoa kaikista sen ajan kirjailijoista. Moni hämmästyy, ettei teksti olekaan tylsää ja vanhanaikaista, jos "pakon" surkeat muistot mielessään sattumalta ryhtyy lukemaan jotakin Kiven teosta.

Huikeaa nykyisin ajatella, ettei Kivellä (tai muillakaan kirjailijoilla) ollut edes kirjoituskoneita puhumattakaan tekstinkäsittelyohjelmista, joilla kirjoitetun tekstin korjailu käy käden käänteessä! Sen ajan kirjailija oli todellinen käsityöläinen, tuotantovälineinä pää ja kädet!

Lue lisää

Omalta kouluajaltani muistan, miten tympeältä tuntui läksyinä opiskella Seitsemää veljestä ja Kalevalaa. Se oli kuin runtipullan syömistä, vaikka pöydässä olisi ollut sen seitsemään sorttia kakkua ja pikkuleipiä.
En vieläkään ymmärrä, miten kaksi niin elävää ja suurenmoista teosta voidaan tehdä niin kuiviksi ja ikäviksi! Ei naurattanut yhtään eikä itkettänytkään.
Kalevala avautui minulle vasta Bomban kesäteatterin esityksessä, ja sen jälkeen olen oppinut lukiessani "kuulemaan" sen tekstiä.

Seitsemään veljekseen pääsin sisälle jo vuosikymmeniä aikaisemmin, sitten olivat vuorossa Nummisuutarit, Olviretki Schleusingenissa ja monet, monet muut.
Kihlauksesta minulla on suorastaan riemastuttava muisto, sillä onnistuin kerran pääsemään Herrojen Eevaksi. Siitä olen luulen leuhkineeni täällä jo aikaisemminkin, mutta Kiven runoista en ole maininnut. Niissä on sanat, sointi ja maisema.

Sanokaapa itse ääneen: "...ja kultanummen hongat soi..."

Venlastiina kirjoitti:

Omalta kouluajaltani muistan, miten tympeältä tuntui läksyinä opiskella Seitsemää veljestä ja Kalevalaa. Se oli kuin runtipullan syömistä, vaikka pöydässä olisi ollut sen seitsemään sorttia kakkua ja pikkuleipiä.
En vieläkään ymmärrä, miten kaksi niin elävää ja suurenmoista teosta voidaan tehdä niin kuiviksi ja ikäviksi! Ei naurattanut yhtään eikä itkettänytkään.
Kalevala avautui minulle vasta Bomban kesäteatterin esityksessä, ja sen jälkeen olen oppinut lukiessani "kuulemaan" sen tekstiä.

Seitsemään veljekseen pääsin sisälle jo vuosikymmeniä aikaisemmin, sitten olivat vuorossa Nummisuutarit, Olviretki Schleusingenissa ja monet, monet muut.
Kihlauksesta minulla on suorastaan riemastuttava muisto, sillä onnistuin kerran pääsemään Herrojen Eevaksi. Siitä olen luulen leuhkineeni täällä jo aikaisemminkin, mutta Kiven runoista en ole maininnut. Niissä on sanat, sointi ja maisema.

Sanokaapa itse ääneen: "...ja kultanummen hongat soi..."

Lue lisää

Depressioon kuoli Aleksis Kivi ja aliravitsemukseen. Hänen opiskelunsa tapahtui ruotsinkielellä.

ja Nummisuutereiden ensimmäinen versio oli nimeltään Bröllopsdansen. Siitä on ilmeisesti jäänyt käsitys hänen olleen suomenruotsalainen. Kyllä vanhemmat olivat suomalaisia, vaikka molenpien sukunimet olivatkin Stenvall & Hamberg. Aleksis joutui yksityisesti opiskelemaan ruotsia, ennenkuin pääsi ala-alkeiskouluun,joten kotikieli on ollut suomi.

Silloin taisivat ruotsinkieliset koulut olla yleisempiä/tai sitten niihin pyrittiin kielen oppimisen vuoksi.
Minua on aina kiehtonut huumori, joka on ilmeinen, noissa kansanomaisissa näytelmissä.

Herrojen Eevan rooli on herkullinen :)

pilvi* kirjoitti:

Depressioon kuoli Aleksis Kivi ja aliravitsemukseen. Hänen opiskelunsa tapahtui ruotsinkielellä.

ja Nummisuutereiden ensimmäinen versio oli nimeltään Bröllopsdansen. Siitä on ilmeisesti jäänyt käsitys hänen olleen suomenruotsalainen. Kyllä vanhemmat olivat suomalaisia, vaikka molenpien sukunimet olivatkin Stenvall & Hamberg. Aleksis joutui yksityisesti opiskelemaan ruotsia, ennenkuin pääsi ala-alkeiskouluun,joten kotikieli on ollut suomi.

Silloin taisivat ruotsinkieliset koulut olla yleisempiä/tai sitten niihin pyrittiin kielen oppimisen vuoksi.
Minua on aina kiehtonut huumori, joka on ilmeinen, noissa kansanomaisissa näytelmissä.

Herrojen Eevan rooli on herkullinen :)

Lue lisää

Pitäiskin opiskella Kiven aikaisen kulttuurielämän suuntauksia. Arvon aivan hatusta, ettei kaunokirjallisuutta juuri ennen Kiveä juurikaan julkaistu.

Erityinen sattuma eilisenä 'Kivi-iltana YLE-radio 1 puolella. Radio oli jäänyt päälle, enkä ulottunut sitä sulkemaan.
Sieltä tuli Kiven tuotantoa käsittelevän ohjelman jälkeen Eino Juhani Rautavaaran kirjoittama ooppera tai vastaava.

August Ahlqvistiä esittänyt mies puhui, ei laulanut. Hän kirpeästi soimasi Kiveä, ettei tällä laiskuutensa vuoksi ollut siviiliammattia, tietäen, ettei kirjan julkaisut elätä.

capt. cöpenick kirjoitti:

Pitäiskin opiskella Kiven aikaisen kulttuurielämän suuntauksia. Arvon aivan hatusta, ettei kaunokirjallisuutta juuri ennen Kiveä juurikaan julkaistu.

Erityinen sattuma eilisenä 'Kivi-iltana YLE-radio 1 puolella. Radio oli jäänyt päälle, enkä ulottunut sitä sulkemaan.
Sieltä tuli Kiven tuotantoa käsittelevän ohjelman jälkeen Eino Juhani Rautavaaran kirjoittama ooppera tai vastaava.

August Ahlqvistiä esittänyt mies puhui, ei laulanut. Hän kirpeästi soimasi Kiveä, ettei tällä laiskuutensa vuoksi ollut siviiliammattia, tietäen, ettei kirjan julkaisut elätä.

Lue lisää

itsekin myös runoilija. Varmasti moni meistä osaa ulkoa pätkän hänen erästä runoaan:

Syksyn kolkko, synkkä ilta
kattaa kaupungin ja maan,
raskahasti rannan aalto
vastaa kuusten huminaan.
.

Ruuneperi kirjoitti:

Olen niin vähäoppinen, etten pysty käsittämään Kiven suuruutta. Hänen suurin vahvuutensa lienee ollut suomen kielen ainutkertainen hallinta ja kielikuvien käyttö. Runoilijahan ei Aleksis Kivi merkittävästi ollut mutta poikkeuksellinen niissäkin.

En usko, että AK pääsi kansalliskirjailijaksemme Nummisuutarien tai Seitsemän veljeksen ansiosta, vai pääsiko?

Kyllähän Kivi kuvaili suomalaisten elämää tavalla, jota ei ole ylitetty.

Lue lisää

Aleksis Kivi on kansalliskirjailijamme. Henkilökohtaisesti ottaen KUKAAN suomalainen tekstintekijä ei ole yltänyt A Kiven tasolle.
Luulen, että ihmiset, jotka elävät läheisessä yhteydessä l u o n t o o n, kokevat Kiven luontokuvaukset ainutlaatuisina.

capt.cöpenick kirjoitti:

Aleksis Kivi on kansalliskirjailijamme. Henkilökohtaisesti ottaen KUKAAN suomalainen tekstintekijä ei ole yltänyt A Kiven tasolle.
Luulen, että ihmiset, jotka elävät läheisessä yhteydessä l u o n t o o n, kokevat Kiven luontokuvaukset ainutlaatuisina.

Lue lisää

Yritän haroa historiaa Aleksis Kiven (1834 - 1872) ajalta, joka valottaisi kansalliskirjailijamme merkitystä.
Ennen v. 1858 ei suomenkielellä ollut mitään vakautettua asemaa. Oli vain ruotsinkieli mm. asiakirjoissa. Suomenkielinen kirjallisuus oli köyhänlaista. Ruotsinkielinen "ryhtiryhmä" sai aikaan mm. 1850 sensuuriasetuksen. Siinä kiellettiin kaikkien muiden suomenkielisten kirjoitusten painattamien, paitsi uskonnollisten ja taloudellisten asioiden. Suomenkieli ei muka ollut sopiva kulttuurikieleksi alkeellisuutensa vuoksi. Asetus kyllä peruttiin 10 v. myöhemmin, mutta henki jäi elämään.

Ensimmäinen kansakouluasetus tuli 1866. Sekin jäi vapaehtoisuuden varaan. Koulupaikkoja ei ollut läheskään kaikille, parhaiten ruotsinkielisille. Jonkunlaista parempaa koulutusta oli niihin aikoihin saatavana vain ruotsiksi. Siksi oli selvää, että Kivi oli r.kielisessä koulussa.

Nämä huomioiden, Aleksis Kivi oli aivan ratkaisevan merkittävä ja tärkein suomenkielen jalansijan saamisessa. Tätä yritti mm. A.Ahlqvist kaikella arvovallaan torjua. Onneksi kärsi tappion. Ehti sentään osin Kiven tuotantoa myynnistä poistattaa. Näillä perusteilla ja lisäksi erinomainen tuotanto, jonka A.Kivi ehti niissä oloissa tuottaa, riittää ehdottomaksi titteliksi: Kansalliskirjailija. ( jos pitäisi esittää toiselle sijalle joku, äänestäisin Väinö Linnaa)

ynnämuu kirjoitti:

Yritän haroa historiaa Aleksis Kiven (1834 - 1872) ajalta, joka valottaisi kansalliskirjailijamme merkitystä.
Ennen v. 1858 ei suomenkielellä ollut mitään vakautettua asemaa. Oli vain ruotsinkieli mm. asiakirjoissa. Suomenkielinen kirjallisuus oli köyhänlaista. Ruotsinkielinen "ryhtiryhmä" sai aikaan mm. 1850 sensuuriasetuksen. Siinä kiellettiin kaikkien muiden suomenkielisten kirjoitusten painattamien, paitsi uskonnollisten ja taloudellisten asioiden. Suomenkieli ei muka ollut sopiva kulttuurikieleksi alkeellisuutensa vuoksi. Asetus kyllä peruttiin 10 v. myöhemmin, mutta henki jäi elämään.

Ensimmäinen kansakouluasetus tuli 1866. Sekin jäi vapaehtoisuuden varaan. Koulupaikkoja ei ollut läheskään kaikille, parhaiten ruotsinkielisille. Jonkunlaista parempaa koulutusta oli niihin aikoihin saatavana vain ruotsiksi. Siksi oli selvää, että Kivi oli r.kielisessä koulussa.

Nämä huomioiden, Aleksis Kivi oli aivan ratkaisevan merkittävä ja tärkein suomenkielen jalansijan saamisessa. Tätä yritti mm. A.Ahlqvist kaikella arvovallaan torjua. Onneksi kärsi tappion. Ehti sentään osin Kiven tuotantoa myynnistä poistattaa. Näillä perusteilla ja lisäksi erinomainen tuotanto, jonka A.Kivi ehti niissä oloissa tuottaa, riittää ehdottomaksi titteliksi: Kansalliskirjailija. ( jos pitäisi esittää toiselle sijalle joku, äänestäisin Väinö Linnaa)

Lue lisää

Suomalaiset ovat tetterikansaa, monella melko pienelläkin kaupungilla on oma kaupunginteatterinsa , harrastelija- ja kesäteatterit ovat elinvoimaisia ja niitä on lähes joka paikkakunnalla. Kivihän kirjoitti vain yhden romaanin ja yhden runokokoelman, mutta peräti 15 näytelmää. Oli Kivellä merkittäviä suosijoitakin. Nuori teatterimies Kaarlo Bergbom sai luettavaksi ylioppilas Alexis Stenvallin näytelmän Lea, ja sen esittäminen 10.5.1869 on suomenkielisen teatterin syntymäpäivä. Suotta ei Aleksis Kiven patsas sijaitse Kansallisteatterin edustalla.

Tragedia Kullervo sai SKS:n palkinnon . Nummisuutarit voitti valtionpalkinnon , ja sitä edesauttoi Fredrik Gygnaeus. Nummisuutarit ja Kihlaus ovat varmaan kaikille tuttuja ainakin jostain esityksestä. Nummisuutarin Eskon puumerkkiä siteeraamme vähän väliä. Humalatilan kuvaus on on erittäin havainnollinen :

”Tuntuu kuin ruumiini ja sieluni sulaisivat yhteen ilman kanssa. – Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön, ja kohoon korkeuksiin ylös.”

Venlastiina kirjoitti:

Anteeksi, pilvi, mutta mistä on peräisin tietosi, että Kivi olisi ollut suomenruotsalainen?
Hänen vanhempansa tiettävästi osasivat ruotsia, mutta Stenvallin Aleksin äidinkieli oli suomi.

Äidinkieli on ihmisen sydämen kieli, jolla parhaiten ilmaistaan tunteet, kuvataan tunnelmat ja ihmisten sielunmaisemat. Vieraalla, ehkä hyvinkin hallitulla, kielellä tuskin pystyy luomaan sellaista tänä päivänäkin elävää tekstiä kuin Kiven kynästä lähti. Alexishan kirjoitti nimenomaan suomeksi.

Lue lisää

AK:n isä vei poikansa Katajanokalle Ukko Granbergin kouluun nimenomaan oppiman ruotsin kielen, jonka jälkeen AK voi siirtyä ala-alkeiskouluun. Ruotsin kieli oli välttämätön oppia jatkokoulutuksen vuoksi.

Luin juuri AK:n päivänä hänen elämänkertaansa, joten tuoretta tietoa on.

Ramoona1 kirjoitti:

Suomalaiset ovat tetterikansaa, monella melko pienelläkin kaupungilla on oma kaupunginteatterinsa , harrastelija- ja kesäteatterit ovat elinvoimaisia ja niitä on lähes joka paikkakunnalla. Kivihän kirjoitti vain yhden romaanin ja yhden runokokoelman, mutta peräti 15 näytelmää. Oli Kivellä merkittäviä suosijoitakin. Nuori teatterimies Kaarlo Bergbom sai luettavaksi ylioppilas Alexis Stenvallin näytelmän Lea, ja sen esittäminen 10.5.1869 on suomenkielisen teatterin syntymäpäivä. Suotta ei Aleksis Kiven patsas sijaitse Kansallisteatterin edustalla.

Tragedia Kullervo sai SKS:n palkinnon . Nummisuutarit voitti valtionpalkinnon , ja sitä edesauttoi Fredrik Gygnaeus. Nummisuutarit ja Kihlaus ovat varmaan kaikille tuttuja ainakin jostain esityksestä. Nummisuutarin Eskon puumerkkiä siteeraamme vähän väliä. Humalatilan kuvaus on on erittäin havainnollinen :

”Tuntuu kuin ruumiini ja sieluni sulaisivat yhteen ilman kanssa. – Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön, ja kohoon korkeuksiin ylös.”

Lue lisää

on samasta tilasta maan manio kuvaus Simeonin kokemuksista saapasnahkatornissa.

.

jjoutava5 kirjoitti:

etsin kotona luettavia kirjoja, niistä vähistä mitä oli, löysin Aleksis Kiven kootut teokset.
Ihmeekseni Seitsemän veljestä oli mieluisempia luettavia koko hyllyssä.
Ja on yhä monien lukukertojen jälkeen kärjessä luettelossani, Cervantesin Don Quijote ja Vigtor Hugon Kurjat tulevat sen jälkeen.

Lue lisää

Don Quijote on samanlaista suurta kirjallisuutta kuin 7 veljestä.

Venlastiina kirjoitti:

Omalta kouluajaltani muistan, miten tympeältä tuntui läksyinä opiskella Seitsemää veljestä ja Kalevalaa. Se oli kuin runtipullan syömistä, vaikka pöydässä olisi ollut sen seitsemään sorttia kakkua ja pikkuleipiä.
En vieläkään ymmärrä, miten kaksi niin elävää ja suurenmoista teosta voidaan tehdä niin kuiviksi ja ikäviksi! Ei naurattanut yhtään eikä itkettänytkään.
Kalevala avautui minulle vasta Bomban kesäteatterin esityksessä, ja sen jälkeen olen oppinut lukiessani "kuulemaan" sen tekstiä.

Seitsemään veljekseen pääsin sisälle jo vuosikymmeniä aikaisemmin, sitten olivat vuorossa Nummisuutarit, Olviretki Schleusingenissa ja monet, monet muut.
Kihlauksesta minulla on suorastaan riemastuttava muisto, sillä onnistuin kerran pääsemään Herrojen Eevaksi. Siitä olen luulen leuhkineeni täällä jo aikaisemminkin, mutta Kiven runoista en ole maininnut. Niissä on sanat, sointi ja maisema.

Sanokaapa itse ääneen: "...ja kultanummen hongat soi..."

Lue lisää

Stenvall oli sitkeä hemmo.

Atolfia kirjoitti:

AK:n isä vei poikansa Katajanokalle Ukko Granbergin kouluun nimenomaan oppiman ruotsin kielen, jonka jälkeen AK voi siirtyä ala-alkeiskouluun. Ruotsin kieli oli välttämätön oppia jatkokoulutuksen vuoksi.

Luin juuri AK:n päivänä hänen elämänkertaansa, joten tuoretta tietoa on.

Lue lisää

Aleksi asui vuokralla myös Simonkadun varrella pihan perällä olleessa puutalossa. Ehdin nähdä kyseisen murjun juuri ennen kuin se purettiin Forumin kauppakeskuksen tieltä.

Aikamoinen saavutus nousta sieltä pihan perältä kansalliskirjailijaksi. Arvostan suuresti Kiveä,

V.V.Venla kirjoitti:

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/

Tässä tietoa hänestä enemmän, kyllä hänellä tuo kansalliskirjailijan titteli on, on hän kirjoittanut näytelmiäkin

Lue lisää

Kovaa kamaa.

*Kukkahame* kirjoitti:

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=44

Hän kuoli hyvin nuorena 38 vuotiaana, mutta tässä on häneen tuotannostaan linkki.
Useita tässä on ihan tuntemattomia ainakin minulle.

Lue lisää

V.V.Venla kirjoitti:

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/

Tässä tietoa hänestä enemmän, kyllä hänellä tuo kansalliskirjailijan titteli on, on hän kirjoittanut näytelmiäkin

Lue lisää

Tuottelias oli ja silti laatua.

capt. cöpenick kirjoitti:

Pitäiskin opiskella Kiven aikaisen kulttuurielämän suuntauksia. Arvon aivan hatusta, ettei kaunokirjallisuutta juuri ennen Kiveä juurikaan julkaistu.

Erityinen sattuma eilisenä 'Kivi-iltana YLE-radio 1 puolella. Radio oli jäänyt päälle, enkä ulottunut sitä sulkemaan.
Sieltä tuli Kiven tuotantoa käsittelevän ohjelman jälkeen Eino Juhani Rautavaaran kirjoittama ooppera tai vastaava.

August Ahlqvistiä esittänyt mies puhui, ei laulanut. Hän kirpeästi soimasi Kiveä, ettei tällä laiskuutensa vuoksi ollut siviiliammattia, tietäen, ettei kirjan julkaisut elätä.

Lue lisää

Kivi olikin KALLIO.

V.V.Venla kirjoitti:

http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/

Tässä tietoa hänestä enemmän, kyllä hänellä tuo kansalliskirjailijan titteli on, on hän kirjoittanut näytelmiäkin

Lue lisää

Hämeessä.

jjoutava5 kirjoitti:

etsin kotona luettavia kirjoja, niistä vähistä mitä oli, löysin Aleksis Kiven kootut teokset.
Ihmeekseni Seitsemän veljestä oli mieluisempia luettavia koko hyllyssä.
Ja on yhä monien lukukertojen jälkeen kärjessä luettelossani, Cervantesin Don Quijote ja Vigtor Hugon Kurjat tulevat sen jälkeen.

Lue lisää

Oravat kaivaa nyt ruokavarastojaan.

Kirja se oli, ei mitään dokumenttia.

Ei ollut 1800-luvulla mikään nuorten seikkailukirja.