Mikä tuo AMK-insinööri nyt loppujen lopuksi on? Tekeekö niillä papereilla mitään? Onko tässä nyt käynyt niin, ettei Suomessa saa oikeata insinöörikoulutusta enää, että pitää mennä sitten opiskelemaan DI:ksi, jos haluaa vakavasti otettavan tutkinnon?
AMK insinööri = entinen teknikko, opistoinsinööri vai mikä?
opetushallitus
68
5646
Vastaukset
- itsestä kiinni
Koulutus on vain paperia. Kun saa hankittua kunnollisen harjoittelupaikan ja näyttää osaamisensa, niin voi vähitellen edetä hyvinkin. Itsestähän se on aina kiinni mitä osaa ja oppii, ajankäytöstä ja mielenkiinnosta.
Mikäs se Bill Gatesin LOPPUtutkinto olikaan? Tutkipa.- itsestä kiinni
Koulutuksessa siis hankitaan muodollinen pätevyys. KAutta aikain on valmistunut niin teknikoiksi, insiinöreiksi kuin jopa diplomi-insinööreiksi niin aika tumpeloita kuin huipputyyppejäkin. Osa rimaa hipoen, osa kovalla työllä ja jotkut ovat vain luonnostaan lahjakkaita omalla teknisellä alallaan.
Itse olen ollut laiskanläntä teknikko ja nyt kovalla työllä täydennän opiskelut amk-insinööriksi. Ekana vuonna haukuin tasoa, mutta nyt viimeistä vuotta käydessäni olen tajunnut, että tuossa ne kirjat on, on ihan omasta tahdosta kiinni mitä niistä opin ja haluan opetella. Opettajien tehtävä on vain eritellä, mikä siitä on kenties se tärkein asia. - eep-p
itsestä kiinni kirjoitti:
Koulutuksessa siis hankitaan muodollinen pätevyys. KAutta aikain on valmistunut niin teknikoiksi, insiinöreiksi kuin jopa diplomi-insinööreiksi niin aika tumpeloita kuin huipputyyppejäkin. Osa rimaa hipoen, osa kovalla työllä ja jotkut ovat vain luonnostaan lahjakkaita omalla teknisellä alallaan.
Itse olen ollut laiskanläntä teknikko ja nyt kovalla työllä täydennän opiskelut amk-insinööriksi. Ekana vuonna haukuin tasoa, mutta nyt viimeistä vuotta käydessäni olen tajunnut, että tuossa ne kirjat on, on ihan omasta tahdosta kiinni mitä niistä opin ja haluan opetella. Opettajien tehtävä on vain eritellä, mikä siitä on kenties se tärkein asia.huippu-osaaja ammatissani, mutta niinpä vaan TEORIA meinaa mut "selättää"
On rankkaa lukea teoriaa asiasta jonka OSAA köytännössä...mutta teeppä se teorian pohjalta, että TIEDÄT miksi teet noin ja näin.
Ja aika on jo ajanut opistotasoisten opintojen ohi.
Ei niitä tutkintoja kannata vertailla.
Esim. olen varmaan teoriassa paljon paljon parempi jo kuin pomoni, jolla on VAIN opisto-tutkinto...mutta siltio HÄN on pomo. - LOL @ sinä
eep-p kirjoitti:
huippu-osaaja ammatissani, mutta niinpä vaan TEORIA meinaa mut "selättää"
On rankkaa lukea teoriaa asiasta jonka OSAA köytännössä...mutta teeppä se teorian pohjalta, että TIEDÄT miksi teet noin ja näin.
Ja aika on jo ajanut opistotasoisten opintojen ohi.
Ei niitä tutkintoja kannata vertailla.
Esim. olen varmaan teoriassa paljon paljon parempi jo kuin pomoni, jolla on VAIN opisto-tutkinto...mutta siltio HÄN on pomo.ELi kun osaat käytännössä, niin tarkoitat sillä, että teet jotain, mutta et tiedä mitä teet
- EsaKoi
eep-p kirjoitti:
huippu-osaaja ammatissani, mutta niinpä vaan TEORIA meinaa mut "selättää"
On rankkaa lukea teoriaa asiasta jonka OSAA köytännössä...mutta teeppä se teorian pohjalta, että TIEDÄT miksi teet noin ja näin.
Ja aika on jo ajanut opistotasoisten opintojen ohi.
Ei niitä tutkintoja kannata vertailla.
Esim. olen varmaan teoriassa paljon paljon parempi jo kuin pomoni, jolla on VAIN opisto-tutkinto...mutta siltio HÄN on pomo.Joo-o nykyään opiskelu on erilaista kuin opistotasoisten tutkintojen aikana. Esim. se miten osaa käyttää tietotekniikkaa on aikas tärkeetä nykyään. Teoriaa tarvii just siksi että ymmärtää mitä tekee ja miks, voi kyseenalaistaa ja kehittyä ehkä paremmin työssään. Mutta ainahan se käytäntö loppujen lopuks ratkasee et millanen työntekijä olet ja mitä töitä saat.
- ventito
Kuitenkaan jokaisesta kouluttamattomasta osaajasta ei tule Bill Gatesia,
mahdollisuudet paranee koulutuksella Tietysti!!! - paskasti koulutetttu
ventito kirjoitti:
Kuitenkaan jokaisesta kouluttamattomasta osaajasta ei tule Bill Gatesia,
mahdollisuudet paranee koulutuksella Tietysti!!!jokaisesta hyvin koulutetusta tule edes hyvää työntekijää
- Voi miehet!
Ihme kun sairaanhoitajilla ei ollenkaan ole tuota samaa jargoniaa käynnissä. Opistot ovat historiaa, amk.ssa tehdään ensin bachelor-tason tutkinto ja sen jälkeen voi jatkaa masters-tason tutkintoon, jos siltä tuntuu. Yliopistossa tekniikan alan perustutkinto on suoraan masters-tason DI-tutkinto. Yliopistojen ja amkien erot ovat hankalasti hahmotettava alue, joka useimmiten ilmaistaan siten, että amkit ovat työelämälähtöisempiä ja yliopistot teorialähtöisempiä. Tosiasiassa se työelämän käytännön kehitystyö perustuu yhtä lailla aina teoriaan, ja yliopistoissakin pyritään nykyään entistä enemmän yritysyhteistyöhän. Mielestäni ero on keinotekoinen.
Mikä siinä nyt on niin vaikeaa käsittää, että maailma muuttuu ja koulutuksen pitää seurata aikaa ja ajan vaatimuksia. Tottakai teknikko ja opistoinsinööri voivat pitkän työkokemuksen jälkeen olla jopa osaavampia kuin vastavalmistunut ja kokematon amk-insinööri tai DI. So?- dggsf
"Tottakai teknikko ja opistoinsinööri voivat pitkän työkokemuksen jälkeen olla jopa osaavampia kuin vastavalmistunut ja kokematon amk-insinööri tai DI. So?"
Tarkoitin juuri toisinpäin, pomona voi olla vanha teknikko tms...kyllä uusi tutkinto ajaa sen ohi 6-0 - 9+16=25
dggsf kirjoitti:
"Tottakai teknikko ja opistoinsinööri voivat pitkän työkokemuksen jälkeen olla jopa osaavampia kuin vastavalmistunut ja kokematon amk-insinööri tai DI. So?"
Tarkoitin juuri toisinpäin, pomona voi olla vanha teknikko tms...kyllä uusi tutkinto ajaa sen ohi 6-0Ei ihan noinkaan. Koulussa opitaan vain perusasiat ja todelliset hommat työelämässä. Jokainen suuntautuu töihin jonnekin ja koulussa opituista käytetään lopulta ehkä 10-30 % asioista. Lapsikullat, koulut ei ole ohi sen jälkeen, kun päättötodistus on saatu, vaan opiskelu alkaa vasta sitten. Työelämässä koulutusta on jatkuvasti ja moni käy omalla ajallaan täydennyskoulutuksia. Tutkintonimike ei kerro osaamisesta mitään, näytöt annetaan tuloksella, ei paperilla.
- ämpyilijätär
9+16=25 kirjoitti:
Ei ihan noinkaan. Koulussa opitaan vain perusasiat ja todelliset hommat työelämässä. Jokainen suuntautuu töihin jonnekin ja koulussa opituista käytetään lopulta ehkä 10-30 % asioista. Lapsikullat, koulut ei ole ohi sen jälkeen, kun päättötodistus on saatu, vaan opiskelu alkaa vasta sitten. Työelämässä koulutusta on jatkuvasti ja moni käy omalla ajallaan täydennyskoulutuksia. Tutkintonimike ei kerro osaamisesta mitään, näytöt annetaan tuloksella, ei paperilla.
kuitenkaan sitten hakea AMK:hon?
- aare-
"Ihme kun sairaanhoitajilla ei ollenkaan ole tuota samaa jargoniaa käynnissä"
Itse asiassa on. Asiaa on jopa tukittu Turun Yliopistossa:
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Kuten huomaat, on kertoma karua: Tutkimuksen mukaan AMK-hoitajat hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoista valmistuneet.
Koska opistohoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin voidaan tästä vetää johtopäätös, että AMK-insinööri hallitsee kaikki toiminnot huonommin kuin opisto-teknikko! Tason romahtaminen opistojen muuttuessa Ammattikorkeakouluiksi on valitettava tosia-asia kaikilla aloilla. - tuleva koneinssi
dggsf kirjoitti:
"Tottakai teknikko ja opistoinsinööri voivat pitkän työkokemuksen jälkeen olla jopa osaavampia kuin vastavalmistunut ja kokematon amk-insinööri tai DI. So?"
Tarkoitin juuri toisinpäin, pomona voi olla vanha teknikko tms...kyllä uusi tutkinto ajaa sen ohi 6-0Osalla opettajista on tiedot täysin vanhentuneita. Nuoret eivät välttämättä osaa kyseenalaistaa näitä juttuja, koska omakohtaista työelämän kokemusta ei vielä ole. Uusi tutkinto, mutta silti opitut tiedot voivat olla 80-luvulta.
- saanen kysyä
tuleva koneinssi kirjoitti:
Osalla opettajista on tiedot täysin vanhentuneita. Nuoret eivät välttämättä osaa kyseenalaistaa näitä juttuja, koska omakohtaista työelämän kokemusta ei vielä ole. Uusi tutkinto, mutta silti opitut tiedot voivat olla 80-luvulta.
itse kyseenalaistat opetuksen ajanmukaisuutta?
- Ällöä p-njauhantaa
aare- kirjoitti:
"Ihme kun sairaanhoitajilla ei ollenkaan ole tuota samaa jargoniaa käynnissä"
Itse asiassa on. Asiaa on jopa tukittu Turun Yliopistossa:
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Kuten huomaat, on kertoma karua: Tutkimuksen mukaan AMK-hoitajat hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoista valmistuneet.
Koska opistohoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin voidaan tästä vetää johtopäätös, että AMK-insinööri hallitsee kaikki toiminnot huonommin kuin opisto-teknikko! Tason romahtaminen opistojen muuttuessa Ammattikorkeakouluiksi on valitettava tosia-asia kaikilla aloilla.Ymmärtäisitpä itse, minkälaisen kuvan kirjoittelusi sinusta antaa. Onneksi tiedämme, että aivan kaikki insinöörit.amk-insinöörit tai DI:t eivät ole kuten sinä. Muuten saisimme tekniikan alan ihmisistä tosi huonon kuvan.
- serlokkihölmönen
aare- kirjoitti:
"Ihme kun sairaanhoitajilla ei ollenkaan ole tuota samaa jargoniaa käynnissä"
Itse asiassa on. Asiaa on jopa tukittu Turun Yliopistossa:
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Kuten huomaat, on kertoma karua: Tutkimuksen mukaan AMK-hoitajat hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoista valmistuneet.
Koska opistohoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin voidaan tästä vetää johtopäätös, että AMK-insinööri hallitsee kaikki toiminnot huonommin kuin opisto-teknikko! Tason romahtaminen opistojen muuttuessa Ammattikorkeakouluiksi on valitettava tosia-asia kaikilla aloilla.postattu pitkin tätä foorumia ympäriinsä. oletko sinä näitten kaikkien postauksien takana?
- tuleva koneinssi
saanen kysyä kirjoitti:
itse kyseenalaistat opetuksen ajanmukaisuutta?
Olen 80-luvun teknikko, tosin toiselta alalta. Ryhmässäni on myös muita teknikkoja ja insinöörejä ja kaikilla on työkokemusta taustalla. Jos opettaja vain opettaa, eikä tee mitään muuta välillä, eikä päivitä tietojaan itse, jää aika pian jälkeen. Ei siihen sen kummoisempaa kokemusta tarvita, kuin että tieto siitä, että asia on vanhentunut. Toki konetekniikassa on paljon asioita, jotka eivät ole miksikään muuttuneet vuosien varrella, valmistusmenetelmissä ja materiaalitekniikassa on vielä paljon samaa. Kyllä nuoretkin monesti korjaavat opettajien asioita, ei tarvitse sen kummempaa kuin että he ovat nähneet uudistuksia kesätöissä. Ei opettajat mitään virheettömiä jumalia ole, sitä paitsi oppikirjoissakin on virheitä.
- ope aka god
tuleva koneinssi kirjoitti:
Olen 80-luvun teknikko, tosin toiselta alalta. Ryhmässäni on myös muita teknikkoja ja insinöörejä ja kaikilla on työkokemusta taustalla. Jos opettaja vain opettaa, eikä tee mitään muuta välillä, eikä päivitä tietojaan itse, jää aika pian jälkeen. Ei siihen sen kummoisempaa kokemusta tarvita, kuin että tieto siitä, että asia on vanhentunut. Toki konetekniikassa on paljon asioita, jotka eivät ole miksikään muuttuneet vuosien varrella, valmistusmenetelmissä ja materiaalitekniikassa on vielä paljon samaa. Kyllä nuoretkin monesti korjaavat opettajien asioita, ei tarvitse sen kummempaa kuin että he ovat nähneet uudistuksia kesätöissä. Ei opettajat mitään virheettömiä jumalia ole, sitä paitsi oppikirjoissakin on virheitä.
omalla kohdallani oppilaat putoavat jalkoihin ja osoittavat suosiotansa.
- aare-
serlokkihölmönen kirjoitti:
postattu pitkin tätä foorumia ympäriinsä. oletko sinä näitten kaikkien postauksien takana?
Pari viestiä, joissa viitataan samaan tutkimukseen, olen laittanut eri ketjuihin. Ilmeisesti joku on sitten kopsannut ajatuksen jos niitä löytyy enemmän tms...
Onko se hyvä juttu vai ei? En tiedä, mutta minusta asiaa pitäisi tutkia enemmän. Jos tuo tutkimustulos on yhtäpitävä myös muilla aloilla on syytä huoleen ja korjaavat toimet tulisi aloittaa asap. - ********
aare- kirjoitti:
"Ihme kun sairaanhoitajilla ei ollenkaan ole tuota samaa jargoniaa käynnissä"
Itse asiassa on. Asiaa on jopa tukittu Turun Yliopistossa:
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Kuten huomaat, on kertoma karua: Tutkimuksen mukaan AMK-hoitajat hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoista valmistuneet.
Koska opistohoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin voidaan tästä vetää johtopäätös, että AMK-insinööri hallitsee kaikki toiminnot huonommin kuin opisto-teknikko! Tason romahtaminen opistojen muuttuessa Ammattikorkeakouluiksi on valitettava tosia-asia kaikilla aloilla.Asiaa siis tutkittiin kymmenen vuotta sitten? Valitettavasti tiivistelmästä ei selviä tutkimusasetelma. Miten huomioittiin se, että opistosta valmistuneet olivat olleet mahdollisesti 7 vuotta töissä? Vai oliko kysely tehty opistotson tutkinnon suorittaneille 1992 ja amkien opiskelijoille 1999? Mielenkiintoista....
- dfgsffs
******** kirjoitti:
Asiaa siis tutkittiin kymmenen vuotta sitten? Valitettavasti tiivistelmästä ei selviä tutkimusasetelma. Miten huomioittiin se, että opistosta valmistuneet olivat olleet mahdollisesti 7 vuotta töissä? Vai oliko kysely tehty opistotson tutkinnon suorittaneille 1992 ja amkien opiskelijoille 1999? Mielenkiintoista....
Eiköhän se ole tiedossa mitä opistoista valmistuttaessa ihmiset osasivat ja mitä heille piti työpaikalla opettaa.
Jos luet tarkkaan tuon linkin niin siinä puhutaan valmistuneista, ei jo työelämässä oppia saaneista. - kaikki muuttuu
dfgsffs kirjoitti:
Eiköhän se ole tiedossa mitä opistoista valmistuttaessa ihmiset osasivat ja mitä heille piti työpaikalla opettaa.
Jos luet tarkkaan tuon linkin niin siinä puhutaan valmistuneista, ei jo työelämässä oppia saaneista.Opistoaikaan (ja olen itsekin opiston käynyt aikoinani) opetettiin asiat sillä tavalla, että niillä pärjäsi sen hetkisessä työelämässä. Maailma oli vielä 1980-luvulla aika paljon selkeämpi paikka. Uskoimme että Neuvostoliitto on ikuinen ja sinne myydään jatkossakin puolet vuosituotannosta, uskoimme myös että koska meillä Suomessa on metsissä vihreää kultaa, niin me pärjäämme aina kun osaamme tehdä niin hyvää paperia, että sitä ostetaan parhaisiin ulkomaisiin lehtiin, jotka ilmestyvät ikuisesti.
Opistossa meitä ei kuitenkaan koulutettu tähän yhteiskunnan muutokseen pois teollisesta ajasta ja hyvinvointiyhteiskunnasta, mikä heijastuu työelämäänkin todella suurina muutoksina. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet on koulutettu toimimaan mutoksessa ja osallistumaan aktiivisesti työympäristön kehittämiseen ympäristön muuttumisen mukaan. Muutos otetaan haltuun sillä tavalla. Sitä ei tosiaan meille opistossa opetettu, ja siksi niin moni opiston käynyt ei jaksa tätä jatkuvaa muutosta, kun tuntuu että pitää vaan koko ajan sopeutua toisten tekemiin päätöksiin ja toisten sanelemiin kehittämisiin.
Sitä paitsi se opistossa opittu ammattitaito on jo nyt suurelta osin vanhentunut. Eli jos jotain on opittu niin ainakin se, että ammattitaito ei ole pysyvä määritelmä. Siinä mielessä nykyisen amk-tutkinnon suorittaneet ovat paljon vahvemmilla kuin me, että he pystyvät elämään tässä muutoksessa aivan eri tavalla. Muutososaamista jos voisi opiskella jossain täydennyskoulutuksena, niin sinne menisin heti. - arpakuutio 37
tuleva koneinssi kirjoitti:
Osalla opettajista on tiedot täysin vanhentuneita. Nuoret eivät välttämättä osaa kyseenalaistaa näitä juttuja, koska omakohtaista työelämän kokemusta ei vielä ole. Uusi tutkinto, mutta silti opitut tiedot voivat olla 80-luvulta.
Tuo on täysin totta ja osa opettajista on muutenkin semmoisia vanhoja höyniä. Noh ei siinä mitään, ei minua kiinnosta opettajan persoona, kunhan hän vain osaa opettaa, mutta kun laitetaan matematiikan opettaja (FM) opettamaan kemiaa ja fysiikkaa niin siitä ei seuraa mitään hyvää. Samanlaista se tosin on yliopistossakin, tosin siellä YLEENSÄ opettajilla on opetettavaan aiheeseen läheisesti liittyvä tutkinto, mutta... Ei ole kovin ruusuista sekään kun tietyillä luennoilla (yo:ssa) on täytynyt miettiä, onko edessä joriseva patu ottanut kuppia tänäkin aamuna. Mukaan mahtuu myös sellaisia opettajia, että osaavat ja tietävät kaiken kyseisestä aiheesta, mutta eivät osaa opettaa ja näitä löytyy molemmista niin yosta kuin amkista.
Työ opettaa tekijäänsä ja hyvin suuri osa käytännön osaamisesta opitaan tehdessä. - tiuri
kaikki muuttuu kirjoitti:
Opistoaikaan (ja olen itsekin opiston käynyt aikoinani) opetettiin asiat sillä tavalla, että niillä pärjäsi sen hetkisessä työelämässä. Maailma oli vielä 1980-luvulla aika paljon selkeämpi paikka. Uskoimme että Neuvostoliitto on ikuinen ja sinne myydään jatkossakin puolet vuosituotannosta, uskoimme myös että koska meillä Suomessa on metsissä vihreää kultaa, niin me pärjäämme aina kun osaamme tehdä niin hyvää paperia, että sitä ostetaan parhaisiin ulkomaisiin lehtiin, jotka ilmestyvät ikuisesti.
Opistossa meitä ei kuitenkaan koulutettu tähän yhteiskunnan muutokseen pois teollisesta ajasta ja hyvinvointiyhteiskunnasta, mikä heijastuu työelämäänkin todella suurina muutoksina. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet on koulutettu toimimaan mutoksessa ja osallistumaan aktiivisesti työympäristön kehittämiseen ympäristön muuttumisen mukaan. Muutos otetaan haltuun sillä tavalla. Sitä ei tosiaan meille opistossa opetettu, ja siksi niin moni opiston käynyt ei jaksa tätä jatkuvaa muutosta, kun tuntuu että pitää vaan koko ajan sopeutua toisten tekemiin päätöksiin ja toisten sanelemiin kehittämisiin.
Sitä paitsi se opistossa opittu ammattitaito on jo nyt suurelta osin vanhentunut. Eli jos jotain on opittu niin ainakin se, että ammattitaito ei ole pysyvä määritelmä. Siinä mielessä nykyisen amk-tutkinnon suorittaneet ovat paljon vahvemmilla kuin me, että he pystyvät elämään tässä muutoksessa aivan eri tavalla. Muutososaamista jos voisi opiskella jossain täydennyskoulutuksena, niin sinne menisin heti.Minäkin olen aikoinani opiston käynyt.
Varmasti sanomasi pitää paikkansa -ainankin osittain. Asialla on kuitenkin kaksi puolta:
Nykyisiä AMK-ihmisiä työpaikalla katsoessa ei voi olla ihmettelemättä kuinka lyhytnäköistä heidän toimintansa on. Kaikenlaisiin ismeihin ja trendeihin hurahdetaan sen kummemmin ajattelematta eikä osata nähdä tai suunnitella asioita vuosien perspektiivillä.
Tämä on käytännössä johtanut siihen, että AMK-ihmiset valikoituvat tehtäviin, joissa edellytetään teknisiä innovaatioita lyhyellä aikajänteellä tai joissa pitää pystyä reagoimaan asiakkaiden muutostarpeisiin heti ja nyt. Opisto-ihmiset ovat taas tehtävissä, joissa tehdyillä päätöksillä on merkitystä vuosien ajan ja joissa ei voida heilua tuuliviirin lailla sinne tänne. Tällaiset tehtävät ovat tyyppillisesti tavallista työnjohtotasoa ylemmät johtotehtävät.
Siinäkin olet oikeassa, että opistoista saatu tietotaito on osin jo vanhentunutta. Mutta niin on jo ensimmäiset AMK-opitkin. - kouluttautuja
tiuri kirjoitti:
Minäkin olen aikoinani opiston käynyt.
Varmasti sanomasi pitää paikkansa -ainankin osittain. Asialla on kuitenkin kaksi puolta:
Nykyisiä AMK-ihmisiä työpaikalla katsoessa ei voi olla ihmettelemättä kuinka lyhytnäköistä heidän toimintansa on. Kaikenlaisiin ismeihin ja trendeihin hurahdetaan sen kummemmin ajattelematta eikä osata nähdä tai suunnitella asioita vuosien perspektiivillä.
Tämä on käytännössä johtanut siihen, että AMK-ihmiset valikoituvat tehtäviin, joissa edellytetään teknisiä innovaatioita lyhyellä aikajänteellä tai joissa pitää pystyä reagoimaan asiakkaiden muutostarpeisiin heti ja nyt. Opisto-ihmiset ovat taas tehtävissä, joissa tehdyillä päätöksillä on merkitystä vuosien ajan ja joissa ei voida heilua tuuliviirin lailla sinne tänne. Tällaiset tehtävät ovat tyyppillisesti tavallista työnjohtotasoa ylemmät johtotehtävät.
Siinäkin olet oikeassa, että opistoista saatu tietotaito on osin jo vanhentunutta. Mutta niin on jo ensimmäiset AMK-opitkin.ei siis kannata käydä inssiksi nykyisellä koulutusjärjestelmällä!
- dafsj
kouluttautuja kirjoitti:
ei siis kannata käydä inssiksi nykyisellä koulutusjärjestelmällä!
Ainankaan rahan vuoksi ei teknikon kannata insinööriksi ryhtyä. Talousanomien toissapäiväisen jutun perusteella palkka laskisi liki tonnin:
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/10/16/insinoori-tienaa-nyt-4-026-euroa/200922112/139 - ***************
dfgsffs kirjoitti:
Eiköhän se ole tiedossa mitä opistoista valmistuttaessa ihmiset osasivat ja mitä heille piti työpaikalla opettaa.
Jos luet tarkkaan tuon linkin niin siinä puhutaan valmistuneista, ei jo työelämässä oppia saaneista.niinhän siinä sanotaa, huomasin kyllä. Tutkimusasetelma silti kiinnostaa. Jos kysely, josta myös linkissä mainitaan, tehtiin 1999 opistosta 1992 valmistuneille niin silloin suurin osa varmasti on ollut työelämässä. Lisäksi väikkäriä ei oikein voi lähteä tekemään ajatuksella, että kyllä se on tiedossa mitä aikaisemmin osattiin.
- llllllllllll
kaikki muuttuu kirjoitti:
Opistoaikaan (ja olen itsekin opiston käynyt aikoinani) opetettiin asiat sillä tavalla, että niillä pärjäsi sen hetkisessä työelämässä. Maailma oli vielä 1980-luvulla aika paljon selkeämpi paikka. Uskoimme että Neuvostoliitto on ikuinen ja sinne myydään jatkossakin puolet vuosituotannosta, uskoimme myös että koska meillä Suomessa on metsissä vihreää kultaa, niin me pärjäämme aina kun osaamme tehdä niin hyvää paperia, että sitä ostetaan parhaisiin ulkomaisiin lehtiin, jotka ilmestyvät ikuisesti.
Opistossa meitä ei kuitenkaan koulutettu tähän yhteiskunnan muutokseen pois teollisesta ajasta ja hyvinvointiyhteiskunnasta, mikä heijastuu työelämäänkin todella suurina muutoksina. Ammattikorkeakoulusta valmistuneet on koulutettu toimimaan mutoksessa ja osallistumaan aktiivisesti työympäristön kehittämiseen ympäristön muuttumisen mukaan. Muutos otetaan haltuun sillä tavalla. Sitä ei tosiaan meille opistossa opetettu, ja siksi niin moni opiston käynyt ei jaksa tätä jatkuvaa muutosta, kun tuntuu että pitää vaan koko ajan sopeutua toisten tekemiin päätöksiin ja toisten sanelemiin kehittämisiin.
Sitä paitsi se opistossa opittu ammattitaito on jo nyt suurelta osin vanhentunut. Eli jos jotain on opittu niin ainakin se, että ammattitaito ei ole pysyvä määritelmä. Siinä mielessä nykyisen amk-tutkinnon suorittaneet ovat paljon vahvemmilla kuin me, että he pystyvät elämään tässä muutoksessa aivan eri tavalla. Muutososaamista jos voisi opiskella jossain täydennyskoulutuksena, niin sinne menisin heti...ei kai kukaan tee töitä 20 vuotta sitten hankittujen oppien mukaan. Työelämässähän on koulutuksia koko ajan. Puolisoni on 80-luvulla teknisestä opistosta valmistunut insinööri, nyt ohjelmoija, ja tekee ohjelmia ihan eri kielillä, mitä aikoinaan koulussa opetettiin. Silti hän on alansa huippu, vaikka ei ole uusia ammatillisia kouluja sen jälkeen käynyt, vaan on itseoppinut ja työpaikat ovat kouluttaneet omien tarpeidensa mukaan.
- niinnäin
llllllllllll kirjoitti:
..ei kai kukaan tee töitä 20 vuotta sitten hankittujen oppien mukaan. Työelämässähän on koulutuksia koko ajan. Puolisoni on 80-luvulla teknisestä opistosta valmistunut insinööri, nyt ohjelmoija, ja tekee ohjelmia ihan eri kielillä, mitä aikoinaan koulussa opetettiin. Silti hän on alansa huippu, vaikka ei ole uusia ammatillisia kouluja sen jälkeen käynyt, vaan on itseoppinut ja työpaikat ovat kouluttaneet omien tarpeidensa mukaan.
vastaamaan viestiketjuun vaikka äijäs onkin inssi
- se jolle vastasit
niinnäin kirjoitti:
vastaamaan viestiketjuun vaikka äijäs onkin inssi
olen itse tekniikan alan aikuopiskelija, en minä muuten tällaiselle palstalle eksyisi. Itsellä vain ei ole kokemusta työelämästä noin paljoa. Omat opintoni olivat vain tässä tapauksessa sivuseikka. Niin ja osa opettajista opettaa vanhanaikaisesti, tuovat sellaisia havaintovälineitä, mitä käytetään lähinnä museossa.
- zsds
dggsf kirjoitti:
"Tottakai teknikko ja opistoinsinööri voivat pitkän työkokemuksen jälkeen olla jopa osaavampia kuin vastavalmistunut ja kokematon amk-insinööri tai DI. So?"
Tarkoitin juuri toisinpäin, pomona voi olla vanha teknikko tms...kyllä uusi tutkinto ajaa sen ohi 6-0Parhain teknikko on huonompi kuin huonoin insinööri,ja parhain insinööri on huonompi kuin huonoin DI.
- xzdr
aare- kirjoitti:
"Ihme kun sairaanhoitajilla ei ollenkaan ole tuota samaa jargoniaa käynnissä"
Itse asiassa on. Asiaa on jopa tukittu Turun Yliopistossa:
http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html
Kuten huomaat, on kertoma karua: Tutkimuksen mukaan AMK-hoitajat hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoista valmistuneet.
Koska opistohoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin voidaan tästä vetää johtopäätös, että AMK-insinööri hallitsee kaikki toiminnot huonommin kuin opisto-teknikko! Tason romahtaminen opistojen muuttuessa Ammattikorkeakouluiksi on valitettava tosia-asia kaikilla aloilla.Esimerkki ralliajajista.Mikkolan Hannu on insinööri,ja Vatasen Ari teknikko.Molemmilla autoalan koulutus.Kulkihan se auto Mikkolan alla ihan eri lailla kuin teknikko Vatasella.Mikkola 10,Vatanen 0.
- ddj
ämpyilijätär kirjoitti:
kuitenkaan sitten hakea AMK:hon?
Kannattaa ja pitää jos kykysi eivät riitä akateemiseen koulutukseen.
- Tekniikka
zsds kirjoitti:
Parhain teknikko on huonompi kuin huonoin insinööri,ja parhain insinööri on huonompi kuin huonoin DI.
Tuota en kyllä allekirjoita, olen teknikko koulutukseltani ja työpaikallani suurin osa on insinöörejä, en mitenkään huomaa eroa olenko tekemisissä Insinöörin tai teknikon kanssa jos molemmilla yhtä pitkä työkokemus, teknikkokoulutus 3v. ja insinöörillä 4v. samassa koulussa ja samoilla opettajilla, tekeekö se vuosi mukamas jonkun suuren eron älyssä, matikassa yms.
- Anonyymi
9+16=25 kirjoitti:
Ei ihan noinkaan. Koulussa opitaan vain perusasiat ja todelliset hommat työelämässä. Jokainen suuntautuu töihin jonnekin ja koulussa opituista käytetään lopulta ehkä 10-30 % asioista. Lapsikullat, koulut ei ole ohi sen jälkeen, kun päättötodistus on saatu, vaan opiskelu alkaa vasta sitten. Työelämässä koulutusta on jatkuvasti ja moni käy omalla ajallaan täydennyskoulutuksia. Tutkintonimike ei kerro osaamisesta mitään, näytöt annetaan tuloksella, ei paperilla.
Kymmenen kaksikymmentä vuotta sitten hankittu koulutus ei ole juuri merkittävä. Jatkokoulutus ja käytännössä hankittu kokemus ohittaa sen. Nykyään arvostetaan sitä, miten arvokas olet työnantajallesi.
- Anonyymi
zsds kirjoitti:
Parhain teknikko on huonompi kuin huonoin insinööri,ja parhain insinööri on huonompi kuin huonoin DI.
Höpö höpö
- Anonyymi
xzdr kirjoitti:
Esimerkki ralliajajista.Mikkolan Hannu on insinööri,ja Vatasen Ari teknikko.Molemmilla autoalan koulutus.Kulkihan se auto Mikkolan alla ihan eri lailla kuin teknikko Vatasella.Mikkola 10,Vatanen 0.
Kummankaan ajajan koulussa, ei rallliajos opetettu. Ihan väärä vertaus.
- zsef
AMK insinööriksi menevät ne,jotka ovat liian tyhmiä teknillisiin korkeakouluihin.Ja niillä papereilla voi esimerkiksi pyyhkiä vaikka kakkaisen pyllynsä.
- pällimälli
Parasta a-luokkaa on henkilöt, joilla on molemmat tutkinnot (amk-insinööri di)takataskussa.
- a-luokkaa?
pällimälli kirjoitti:
Parasta a-luokkaa on henkilöt, joilla on molemmat tutkinnot (amk-insinööri di)takataskussa.
"Parasta a-luokkaa on henkilöt, joilla on molemmat tutkinnot (amk-insinööri di)takataskussa. "
Eiköhän TkT pese tämänkin yhdistelmän 100-0
- kkokkennut
>>Parasta a-luokkaa on henkilöt, joilla on molemmat tutkinnot (amk-insinööri di)takataskussa.
- 11
AMK-inssien taidoissa ja kyvyissä on huikeat erot, porukka ei todellakaan ole homogeenistä.
Tämä tarkoittaa sitä, että kun DI:n voi ottaa suoraan firmaan sisään niin AMK-tyypiltä pitää pikkutarkasti tarkistaa:
-työura
-todistuksen numerot
-lopputyön sisältö
-mikä AMK-koulu on kyseessä ja sen taso - amkkkiinsi
>>Tämä tarkoittaa sitä, että kun DI:n voi ottaa suoraan firmaan sisään
- onnekas töitä saanut
Valmistuin vuosi sitten. Kun sain ensimmäisen työpaikan, työantaja katsoi todistusta, Nyt kun sain toisen, vähän vaativamman paikan, haastattelussa työnantaja oli kiinnostunut vain siitä, mitä nykyisessä työpaikassani teen ja vähän kyseli aikaisemmista TÖISTÄNI, koulusta ei mitään. Eli ainakin minun tapauksessani todistus menetti merkityksensä nopeasti.
- ftytrrtrytrryryrytry
Sitä ei välttämättä kysytä edes ekassakaan duunipaikassa. Kun numerot on vaan numeroita jotka ei käytännössä kerro oikeastaan mitään.
Ja viimeiseksi! Aika harvan AMK inssin tarvitsee edes lähtee sitä työpaikkaa hakemaan kun monella on se jo käytännössä viimesenä vuonna. DI.llä ei käsittääkseni ole kuin kerran harjoittelua.
- Merimies försti
Lainattu teksti...Meripuolelta, joka pitää aikalailla paikkaansa
En tiedä mitkä ovat palkat ulkomaisilla matkustajalavoilla, toivottavasti vielä paremmat. Rahtilaivoilla palkat vaihetelvat suuresti. En tiedä kuinka laaja on kokemuksei ulkomaisista varustamoista, mutta tiedän monen saavan parempaakin palkkaa. Monessa kanadalais, britti ja norjalais varustamoissa on suurinpiirtein sama palkkaluokka. Siinä olet oikeassa, että 1/1 vuorottelu on aika epätavallista herkkua. Et kai vain nyt sekoittanut suomalaisiin ulosliputettuihin laivoihin, jossa maksetaa samaa palkaa kuin keksiverto filpparille ulkomailla?
En väittänyt saaneeni kipparin pahveja vuodessa, vaan että kävin kippari luokan vuodessa. Aika iso ero. Lueppa tekti uudestaan. Koko AMK pohjaisen koulutuksen pystyy, tai pystyi ainakin muutama vuosi sitten, helposti suorittamaan neljässä lukuvuodessa. Tiedän monta muuta tapausta. Koulutuksen siirryttäessä opistoasteelta ammattikorkeakoulu pohjaiseksi kurssisuunnitelmat oli hyvin väljiä ja vaatimustaso hyvinkin helppo. - Heikkotasoinen
AMK:ia perustettu aluepoliittisin syin pitkin peräkyliä joihin ei tahdota saada edes oppilaita saati sitten päteviä opettajia. Kuka huippukyky lähtee johonkin Ylivieskan AMK:iin opettamaan? Oppilaita haalitaan Afrikkaa myöden koska valtiolta saa lypsää rahaa nuppiluvun mukaan, laatua ei sen sijaan mitenkään mitata.
- Opiskelija
AMK:ssa opiskelevana huomaan olevani oikeasti kovan luokan ammattilainen, vaikka en itseäni koskaan ole hyvänä missään pitänyt. Kun katsoo opiskelijoiden tasoa, on aika heikkoa. Perusasiatkin hukassa, ei ihme, että niistä törpöistä tulee työelämän törppöjä jossain vaiheessa. Itse olen saanut hyvin syvennettyä omaa 90-luvun teknikontutkintoa nippelitasolle, olen töissä ja käytän näitä tietoja hyväkseni. Olen tyytyväinen koulutukseeni ja olen hämmästynyt siitä, miten hyvin olen pärjännyt. Teoriaa paljon, käytäntöä yhdistäen. Vähättelyä tutkintoani kohtaan ei ole ollut työnantajatasolla, vaan päinvastoin. Kiitosta olen saanut ja paljon. Sen sijaan yliopistossa opiskelleet/opiskelevat tuttavani ovat tehokkaasti tutkintoani lyttäämässä. Säälittävää sinäänsä, että heillä ei ole tietoakaan mihin mennä töihin, pari on työttömänä ja yksi vääntää projekteja parin tonnin palkalla, itse porskutan työelämässä kovaa tahtia ja ihan OK palkalla. Elämä on :)
- mörsseli844738
Mielestäni amk insinööriksi kannattaakin lähteä opiskelemaan vasta kun on alan työnteko hyvin hallinnassa, kenttätasolla siis. Itse olen ollut pari vuotta kenttähommissa ja päässyt tekemään 3 eri työtehtävää, ja olen samalla opetellut alan perusasiat hyvin haltuun. Ja seuraavaksi lähden opiskelemaan inssiksi ja toivon voivani hyödyntää insinööriopintojen teoriaa tulevissa töissä. Näiden oppien avulla voin suorittaa työni entistä paremmin, koska useissa hommissa työn laaja-alainen tuntemus vaatii koulutuksen. On myös itsestä sitten kiinni miten siellä firmassa etenee.
- ghghh
Juuri näin. Kaikki ei tietenkään voi tälleen toimia, mutta optimaalinen tapa edetä työelämässä.
- kyttis
Siinä on tainnut käydä niin että AMK-inssit eivät opi käytäntöä eikä Akateemistsa.
Kysyin eräältä tutulta kuka oli ollut yliopettajana eräässä AMKssa, TkT koulutukseltaan, että mitä sieltä oikeen vslmistuu?
Vastaus oli: "en minä vaan tiedä, ei ne ainakaan insinöörejä ole"
Eräs suurehko insinööritoimisto ei löytänyt mistään päteviä lujuuslaskijoita, mikä lienee ihan perus insinööritaito.
Rakennusmestarikoulutus palautettiin kun rakennus-AMK-insinöörit eivät pärjänneet näissä hommissa.
Hoitopuolen_AMKíssa ongelma on hoitotieteellä oppilaiden pään sekottaminen=saadaan "Akateemisuutta"
Kyseinen "tiede" on aivan turhaa teoreettista höpinää jonka joku on suunnilleen keksinyt. Hoitotyön kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.- AMK on hyvä tutkinto
Ei se tiede nyt kaikille ole turhaa höpinää. Jotkut saa siitä sen verran kiinni ja innostusta, että pystyvät myöhemmin jatkamaan opintojaan maisteriksi ja tohtoriksi asti.
Entisajan opistotutkinnolla ei päässyt mihinkään jatkamaan, se oli vaan pussinperä.
Varsinkin ne, joitten vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa, hakeutuvat mieluummin amikseen. On hienoa että nykyään amiksesta on jatkoväylä amkiin ja amkista yliopistoon. Vaikka voi tuntua että amk.ssa ei niin paljon ole tiedettä ,niin ei siellä niin paljon tarvitsekaan olla, mutta turhaa se vähäinen määrä ei missään nimessä ole kun se avaa jatko-opintomahdollisuuksia ja edistää koulutuksen tasa-arvoistumista. - Paibola
AMK on hyvä tutkinto kirjoitti:
Ei se tiede nyt kaikille ole turhaa höpinää. Jotkut saa siitä sen verran kiinni ja innostusta, että pystyvät myöhemmin jatkamaan opintojaan maisteriksi ja tohtoriksi asti.
Entisajan opistotutkinnolla ei päässyt mihinkään jatkamaan, se oli vaan pussinperä.
Varsinkin ne, joitten vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa, hakeutuvat mieluummin amikseen. On hienoa että nykyään amiksesta on jatkoväylä amkiin ja amkista yliopistoon. Vaikka voi tuntua että amk.ssa ei niin paljon ole tiedettä ,niin ei siellä niin paljon tarvitsekaan olla, mutta turhaa se vähäinen määrä ei missään nimessä ole kun se avaa jatko-opintomahdollisuuksia ja edistää koulutuksen tasa-arvoistumista.Öö... siis miten niin pussinperä? Kyllä ainakin 1995 opistotason tutkinto (teknikko) oikeutti hakemaan yliopistoon, so. diplomi-insinööriksi. Muistan, kun harjoiteltiin kavereiden kanssa ruokatauoilla vanhoja TKK:n pääsykokeita ja aina saatiin riittävästi oikeita vastauksia, joilla olisi päässyt sisään polille.
Ei se koulutus ainakaan Espoon-Vantaan tekussa huonoa ollut.
- Perus-DI
"Onko tässä nyt käynyt niin, ettei Suomessa saa oikeata insinöörikoulutusta enää, että pitää mennä sitten opiskelemaan DI:ksi, jos haluaa vakavasti otettavan tutkinnon? "
Yhdellä sanalla: kyllä - loituj
Amk insinööri on jumalasta seuraava.Jeesuskin jää toiseksi.Amk-insinööri istuu jumalan oikealla puolella ja Jeesus vasemmalla.Diplomi-insinöörit ovat sitten sitä suurta syntisten joukkoa.
- miedddinen
Per(s)us di:lle
riippuu siitä miten vakavasti otettavan koulutuksen haluaa, siis siitä miten opiskelet, opit.
Sinullahan ei varmastikaan ole vielä edes ammattikoulutusta di;-) DDDD- PerusDI
Tuo viestisi on kyllä niin esoteerinen, etten taida edes yrittää vastata, mutta toteanpa vain, että vakavasti otettavia tekniikan alan korkeakoulutuksia ovat vain TkL ja TKT.
- PerusDI
PerusDI kirjoitti:
Tuo viestisi on kyllä niin esoteerinen, etten taida edes yrittää vastata, mutta toteanpa vain, että vakavasti otettavia tekniikan alan korkeakoulutuksia ovat vain TkL ja TKT.
DI menettelee vielä, jos työ ei ole kovin teoreettista. AMK-inssistä nyt on vain apupojaksi oikeissa insinööritöissä.
- Anonyymi
PerusDI kirjoitti:
DI menettelee vielä, jos työ ei ole kovin teoreettista. AMK-inssistä nyt on vain apupojaksi oikeissa insinööritöissä.
Alkuunsa.
- F M
Mitään muuta koulutusta ei voi ottaa vakavasti kuin matematiikan tohtoria.
- vanha suikkapää
Ihan vaan olisi ollut kiva tietää, onko vanhasta teknikkotutkinnosta hyötyä amk-ins.- opintoihin?
- engineur
Onpa tietysti, jos samalta alalta, niin kurssit ovat helpompia, kun osaat jo asioita etukäteen.
- Soili Sopuli
Ei mikään näistä, massiivinen ylikoulutus pilaa kaiken. Tekniikka on yksinkertaisesti taloudellisessa ja poliittisessakin päätöksen teossa sivuseikka. Insinöörit ovat jo kehitelleet 1800-luvun keksinnöt melkein loppuun, tosin vieläkin löytyy venttiilikoneistosta pientä viilattavaa.
- Aivan varmaa
Saattavathan älykännykän venttiilit tietysti vaatia vielä lisähiontaa, jotta pelit pyörisivät vieläkin vikkelämmin.
- Puuhevonhännänreikä
Aivan varmaa kirjoitti:
Saattavathan älykännykän venttiilit tietysti vaatia vielä lisähiontaa, jotta pelit pyörisivät vieläkin vikkelämmin.
Tiesithän, että analogiatekniikan venttilille löytyy digitaalitekniikassa vastine, se on vastus. Vielä voi kehittää sitä pienempää pensseliä, millä vastuksen värit piirretään.
- fgtjj
Kyllä tekee.Ne voi viedä paperinkeräykseen.
- Anonyymi
Nykyään jo usein haetaan ammattikoulutason nimikkeillä AMK-inssejä.
- Anonyymi
aikaa on kulunut jo niin kauan ettei nykyisten firmojen johtajat tiedä mitään opistoinsinööreistä. Samoin nykyinen opettajakuntakin on elänyt vain AMK aikaa.
Vanhat 80--90 vuotiaat eläkkeellä olevat tekun opettajat tietävät mikä ero on opistoinsinöörillä, teknikolla ja AMK-insinöörillä. He kun ovat opettaneet sekä opistoinssejä että loppuvuosinansa AMK-inssejä. Sen voi sanoa että AMK-inssejä koulutetaan lukumääräisesti enemmän kuin opistoinssejä. Kun vielä otetaan huomioon että ikäluokat ovat reilusti pienempiä niin ero on varsin iso. Opiskelemaan pääsee nykyään varsin heikoilla lähtötasoilla verrattuna vaikkapa 80 luvun alun insinööriopiskelijoihin. Silloin opiskelu oli pakkotahtista ja vuosi ja luokka tahtia. Jos ei pysynyt mukana tahdissa niin moni joutui lopettamaan leikin kesken. Turun tekullakin oli usein iltaluentoja jotka päättyivät myöhään illalla joskus klo 20 aikoihin, Päivällä saattoi olla pituutta. Se syö ihmistä. Luokassa istumisen päälle lukuisat pakolliset tehtävät joita usein joutui yömyöhäänkin tekemään, Läsnäolopakko luokassa istuen. Miten verrata aivan eri filosofiaan perustuvaa opiskelutapaa.
AMK inssit ja perinteiset opistoinssit ovat eri aikakauden tuotteita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1305015- 323167
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161817Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221780Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191635Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711501Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111266Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191257Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161247Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt111235