Tunturin laidalla,
lapin kaunista luontoa katseellani ihailen,
niin karu, mutta kaunis sen loiste on,
niin paljon muistoja vääryyden sisältyy,
tuohon niin karuun maisemaan,
jossain kuulen kuukkelin laulavan lauluaan erämiehelle,
riekon soidinäänen korviini kantautuu,
jossain kuulen korpin nauravan räkäisesti löytämälleen raadolle,
poro tuhahtaa turhautuneena jossain kaukana porotilalla,
kun minä hiljaa huokaisen,
ja nenälläni haistelen lapin luonnon helmeäviä tuoksuja,
ja annan luonnon omien antimien virrata sisääni,
hiljaa mielessäin puron solinaa kuuntelen,
laulaa se kauneinta virttään,
runoa luonnon kauneuden,
sanattomuus iskee sisimpääni,
lapin luontoa niin karua, mutta kaunista kun ihailen,
se kovaluisimmankin miehen kyynelien partaalle saa,
huokaisen hiljaa mielessäin,
istahan lähimmälle kivelle,
sytytän piipun,
hiljaa tuprutellen,
jään katselemaan lapin luontoa,
ja kuuntelemaan ohi lentävien joutsenien kaunista laulua.
lapin kaunista luontoa katseellani ihailen,
niin karu, mutta kaunis sen loiste on,
niin paljon muistoja vääryyden sisältyy,
tuohon niin karuun maisemaan,
jossain kuulen kuukkelin laulavan lauluaan erämiehelle,
riekon soidinäänen korviini kantautuu,
jossain kuulen korpin nauravan räkäisesti löytämälleen raadolle,
poro tuhahtaa turhautuneena jossain kaukana porotilalla,
kun minä hiljaa huokaisen,
ja nenälläni haistelen lapin luonnon helmeäviä tuoksuja,
ja annan luonnon omien antimien virrata sisääni,
hiljaa mielessäin puron solinaa kuuntelen,
laulaa se kauneinta virttään,
runoa luonnon kauneuden,
sanattomuus iskee sisimpääni,
lapin luontoa niin karua, mutta kaunista kun ihailen,
se kovaluisimmankin miehen kyynelien partaalle saa,
huokaisen hiljaa mielessäin,
istahan lähimmälle kivelle,
sytytän piipun,
hiljaa tuprutellen,
jään katselemaan lapin luontoa,
ja kuuntelemaan ohi lentävien joutsenien kaunista laulua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lapista on tämä runo,
viihdyin ja haluaisin nähdä sen kaiken
vielä jossain vaiheessa elämääni.
Sinulle kiitos luomastasi maisemasta.