Tämä kertoo jo jostain,tyhmistä toiveista että asuminen kallistuisi lisää..
Porukka on velkoineen pulassa,ja enemmän pitäisi vielä velkaa ottaa.
"Nyt tilanne on tyystin toinen, lainamäärät ja lainoissa muhiva korkoriski ovat suurempia kuin koskaan."
Suomalaisia uhkaa 1,4 miljardin euron korkoriski
Suomalaiskotien veloissa muhii nyt suurempi korkoriski kuin koskaan aiemmin. 1,4 miljardin euron suuruiseksi paisunut korkoriski on nyt jopa isompi kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina. Matalat korot ovat houkutelleet suomalaiset velkaloukkuun, jossa koron nousu parilla prosenttiyksiköllä nostaisi korkomenoja puolellatoista miljardilla eurolla.
Jan Hurri
9.10.2009 12:52
Suomalaisilla on nyt niskassaan raskaampi lasti asuntolainoja kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä runsaat 70 miljardia euroa. Kun asuntolainojen päälle lasketaan kaikki muutkin lainat, paisuu kotitalouksien velkakuorma 95 miljardiin euroon.
Näin paljon suomalaisilla ei ole ollut velkaa koskaan aikaisemmin, mitattiinpa velkavastuita suhteessa kansantalouteen tai yksinkertaisesti euroina. Kotitalouksien velka on nyt noin puolet Suomen vuotuisesta bruttokansantuotteesta, selvästi enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvun lopun velkajuhlissa.
Velka on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana hirmuista vauhtia, monin verroin nopeammin kuin kansantalous tai kotitalouksien tulot. Kymmenen vuotta sitten asuntolainoja oli yhteensä noin 20 miljardia euroa, nyt yli kolminkertainen määrä.
Samaa tahtia on kasvanut myös ennätysvelkoihin kätkeytyvä korkoriski. Nyt asuntolainoissa muhii monin verroin suurempi korkoriski kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina, vaikka tuolloin lainakorot olivat paljon nykyistä korkeammat.
Kärjistäen voinee sanoa, että matalat korot houkuttelivat suomalaiset velkaloukkuun.
Korko laski mutta
korkoriski paisui
Kaikkien asuntolainojen keskikorko oli 1990-luvun alun lamavuosina yli kymmenen prosenttia, korkeimmillaan vuonna 1992 jopa yli 12 prosenttia. Nyt koko asuntolainapotin keskikorko on alle kolme prosenttia, ja uusi laina irtoaa huokeimmillaan jo alle kahden prosentin kokonaiskorolla.
Uusien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika oli parikymmentä vuotta sitten noin kymmenen vuotta, nyt noin 20 vuotta. Pisimmillään uudet lainatyypit ovat voineet viime vuosina venyä jopa useiden vuosikymmenten mittaisiksi.
Korkea korko ja pikainen maksuaikataulu pakottivat asuntolaina-asiakkaat tyytymään vielä 1980-luvun lopussa ja viime vuosikymmenen alussa paljon pienempiin lainoihin kuin nyt.
Maltilliset lainapääomat rajoittivat myös asuntolainoihin liittyvää korkoriskiä. Samaa teki tavallaan se, että korot olivat jo valmiiksi korkealla. Näin korkojen kohoaminen esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä vielä korkeammaksi ei olisi kasvattanut korkokuluja läheskään yhtä paljon kuin vastaava muutos nyt tekisi.
Nyt tilanne on tyystin toinen, lainamäärät ja lainoissa muhiva korkoriski ovat suurempia kuin koskaan.
Porukka on velkoineen pulassa,ja enemmän pitäisi vielä velkaa ottaa.
"Nyt tilanne on tyystin toinen, lainamäärät ja lainoissa muhiva korkoriski ovat suurempia kuin koskaan."
Suomalaisia uhkaa 1,4 miljardin euron korkoriski
Suomalaiskotien veloissa muhii nyt suurempi korkoriski kuin koskaan aiemmin. 1,4 miljardin euron suuruiseksi paisunut korkoriski on nyt jopa isompi kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina. Matalat korot ovat houkutelleet suomalaiset velkaloukkuun, jossa koron nousu parilla prosenttiyksiköllä nostaisi korkomenoja puolellatoista miljardilla eurolla.
Jan Hurri
9.10.2009 12:52
Suomalaisilla on nyt niskassaan raskaampi lasti asuntolainoja kuin koskaan aikaisemmin, yhteensä runsaat 70 miljardia euroa. Kun asuntolainojen päälle lasketaan kaikki muutkin lainat, paisuu kotitalouksien velkakuorma 95 miljardiin euroon.
Näin paljon suomalaisilla ei ole ollut velkaa koskaan aikaisemmin, mitattiinpa velkavastuita suhteessa kansantalouteen tai yksinkertaisesti euroina. Kotitalouksien velka on nyt noin puolet Suomen vuotuisesta bruttokansantuotteesta, selvästi enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvun lopun velkajuhlissa.
Velka on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana hirmuista vauhtia, monin verroin nopeammin kuin kansantalous tai kotitalouksien tulot. Kymmenen vuotta sitten asuntolainoja oli yhteensä noin 20 miljardia euroa, nyt yli kolminkertainen määrä.
Samaa tahtia on kasvanut myös ennätysvelkoihin kätkeytyvä korkoriski. Nyt asuntolainoissa muhii monin verroin suurempi korkoriski kuin 1980-luvun lopun kuplavuosina, vaikka tuolloin lainakorot olivat paljon nykyistä korkeammat.
Kärjistäen voinee sanoa, että matalat korot houkuttelivat suomalaiset velkaloukkuun.
Korko laski mutta
korkoriski paisui
Kaikkien asuntolainojen keskikorko oli 1990-luvun alun lamavuosina yli kymmenen prosenttia, korkeimmillaan vuonna 1992 jopa yli 12 prosenttia. Nyt koko asuntolainapotin keskikorko on alle kolme prosenttia, ja uusi laina irtoaa huokeimmillaan jo alle kahden prosentin kokonaiskorolla.
Uusien asuntolainojen keskimääräinen laina-aika oli parikymmentä vuotta sitten noin kymmenen vuotta, nyt noin 20 vuotta. Pisimmillään uudet lainatyypit ovat voineet viime vuosina venyä jopa useiden vuosikymmenten mittaisiksi.
Korkea korko ja pikainen maksuaikataulu pakottivat asuntolaina-asiakkaat tyytymään vielä 1980-luvun lopussa ja viime vuosikymmenen alussa paljon pienempiin lainoihin kuin nyt.
Maltilliset lainapääomat rajoittivat myös asuntolainoihin liittyvää korkoriskiä. Samaa teki tavallaan se, että korot olivat jo valmiiksi korkealla. Näin korkojen kohoaminen esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä vielä korkeammaksi ei olisi kasvattanut korkokuluja läheskään yhtä paljon kuin vastaava muutos nyt tekisi.
Nyt tilanne on tyystin toinen, lainamäärät ja lainoissa muhiva korkoriski ovat suurempia kuin koskaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin on myös tulotkin suurempia kuin koskaan. Näin se maailma muuttuu ja mummonmarkat vaihtuu euroiksi. Herätys nyt nykyaikaan ei enää eletä 70-lukua!
No missä ne nousseet tulot ja markka on?
Missä siis muutos?joo eurosta tuli markka.
Yhä useamman vaikea lyhentää asuntolainaa
Taloussanomat
Entistä useampi suomalainen maksaa asuntolainastaan vain korkoja. Ylen uutisten pankeilta kysymien tietojen mukaan hoitamattomien asuntolainojen määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.
Taloussanomat
18.9.2009 15:29
– Viiveessä olevien lainojen määrä on pikkuhiljaa kasvussa. Kyllä näkyy, että kotitalouksilla on enenevässä määrin maksuvaikeuksia, Nordean yksikönjohtaja Jussi Mekkonen sanoo Ylen uutisille.
Hänen mukaansa maksuvaikeudet näkyvät erityisesti suurimmissa asuntolainoissa, mutta maksamatta jätettyjä lainoja on vielä vähän.
Ylen uutisten mukaan samantapaisesta tilanteesta kertoo myös Osuuspankkikeskus.
Sitä luullaan itseään rikkaaksi omistusasujaksi,kun on korviaan myöden veloissa.
Pelko perseessä toivotaan hintojennousua,kuten tältäpalstalta voi lukea.
Osahan on myöntänyt maksavansa pelkkiä korkoja,kuten ylempää voi lukea..
Siihen on toki syy,ei ole varaa maksaa muuta!
Jos joku ostaa itselleen kodin,hän ei tänne kirjoittele.
(Järkevään hintaan)
miksei koskaan puhuta varoista?
Asuntovarallisuus yli 200mrd
rahastot 60mrd
pankkitalletukset 100mrd
jne.
Kysynpähän vaan että miksi ei koskaan puhuta varoista?