Tiedät kipupisteeni.
Miksi yhä uudelleen pistät
terävästi
siihen?
Haava vuotaa, se ei näin parane.
Jos rakastaisit minua
edes puoliksi niin paljon
kuin minä sinua,
toisit hellät kätesi
kauniit sanasi
lievittävän rohtosi
voitelisit kivun pois…
Ja niin eläisimme onnellisina elämämme loppuun.
Kuin sadussa.
-----------
Johtopäätös:
rakastat enemmän pistelyä
kuin voitelua.
Miksi yhä uudelleen pistät
terävästi
siihen?
Haava vuotaa, se ei näin parane.
Jos rakastaisit minua
edes puoliksi niin paljon
kuin minä sinua,
toisit hellät kätesi
kauniit sanasi
lievittävän rohtosi
voitelisit kivun pois…
Ja niin eläisimme onnellisina elämämme loppuun.
Kuin sadussa.
-----------
Johtopäätös:
rakastat enemmän pistelyä
kuin voitelua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen lähelläsi kuin olisi maa talven kynnyksen
ensi kuurassa, tahdon tietää tuletko, niin
kuin saapuu lumi, hellästi laskeutuen minuun,
sulaako kuura ja vaihtuu vielä syksyn väreihin.
Jos rakastat minua, niin kuin kuulin sinun
lupaavan kun nautinnossasi korvaani kuiskasti,
kerrot ja avaat huntusi, paljastat vartalosi ja
kuumennat minut ja sulan kuin kuura helmiksi.
Tule lähelleni kuin tulee se mikä kylmän
henkäyksessä saapuu lämmittämään, näkymätön
ja väreilevä ilmamassa, joka puhaltaa taas pois
kylmän, ole minulle se vuodenaikojen yhtymäkohta.
Anna minun asettua siihen väliin kuin reisiesi kuumaan
syliin, olen minulle kuin kuuma venuksesi punoittavana
ahjona kuumuuttasi suottaen. Ja minä voin elää tämän
kylmän ohitse, Sinun tummankuumuutesi luona...
ja kun maa taas lämpiää, laskeudun Sinusta..
http://www.youtube.com/watch?v=2lVGSMWbOMc&feature=related
Kiitos Runostasi.
On vaikea sanoa missä elämä loppuu ja
satu alkaa, kun rakastaa.
Missä jää päättyy ja sula avautuu, mihin maa
paljas ja lumen kynnys kohoaa.
Niin Rakkaudessakin, etsimistä ja rajojen
tapailua, kylmän ja kuuman kohtia,
rajuja virtoja, tyyniä lakeuksia..
Kuin satua...ja kuitenkin Rakkautta.
Rakenteellisesti todella Hyvä
Rakkaurunosi.
Olit taidolla koonnut sanomasi,
tunnelman, säkeisiin.
Lukijan oli helppo keskittyä ja tavoittaas ajatuksesi,
nauttia lukemisesta.
Todella hieno ja nautinnollisen
antoisa Runosi.
Iloa ja hyvää mieltä koko päivääsi.
Kiitos kauniista ja syviä mietteitä sisältävästä ja herättävästä vastarunostasi.
Iloa myös sinun päivääsi. Räntäsateesta huolimatta
Tulkoon onni.
Olkoon tunnin.
Satu rakkauden.
Tuntihan jo menee tulta sytytellessä...
oikeaa kohtaa etsiessä, hämmennellessä..
Toivo Rakkauden.
http://www.youtube.com/watch?v=t0lZUbpYm1Y&feature=response_watch
...kosteita sytykkeesi, jos tunnin saat kulutettua! ;))
(Minun ovat niin kuivia, etten sytytysvälinettä uskalla pitää kuin selän takana piilossa...)
Miehen on oltava pitkämielinen, harkitseva..
Jos tapaa kosteaa, mikä ettei, lisääkin kosteutuva..
( minä luulen, selän taakse, kuiviin, liittyy joku jekku..
jos menee katsomaan, löytyy joku pyöreä...juttu...)
http://www.youtube.com/watch?v=2epsvd9EjzU&feature=related
Rakastanhan minä
ja tuon hellät käteni
Mutta?
Sinä
se karkuun lähdet!
Kiertelet ja
kaartelet.
Kun
kysyn jotain
en saa suoraa vastausta.
Hellyyttä ja
rakkautta
vain minäkin
kaipaan saada
En muuta.
Runon sait sinäkin samankaltaiaisin tuntein syntymään. Kiitän siitä lämpimästi.
Niin. Hellyyttä ja rakkautta tarvitsemme kaikki. Ihmisen yksi perustarpeista. Miksi se kuitenkin joskus on vaikeampaa kuin haavojen repiminen auki, uudelleen, ja uudelleen... Vaikka saattaisi onni olla nurkan takana ja yhden ihmisen sijasta voisi heitä ollakin kaksi? Ikuisuuskysymys?
en voi,mutta pistääkö se vieläkin ? ei enää satua. heh,heh
Tykkäsin runostasi
joskus antaa enemmän kuin saa
kun sitten saa sen mitä aina haluaa
niin huomaa ettei se ollutkaan sitä
mitä halusi:)
Mukavaa syksyä:)
Herätti uusia näkökantoja... Kiitos paljon kommentistasi.
Mukavaa syksyä myös sinulle =)