Toisen maailmansodan pääsotasyylliset ja pääsotarikolliset teloitettiin hirttämällä Nürnbergissä 16. lokakuuta 1946.
- Kuinka heistä kukin suhtautui hirttotuomioonsa?
Göringin sellinvartija, aikalaistodistaja ja silminnäkijä, kertoo tuosta lapsenmielisestä lihavasta miehestä, nyt jo vankeuden aikana pyylevyytensä menettäneenä, jotenkin seuraavasti:
”Göring tuli alas selliinsä ensimmäisenä. Hänet tultaisiin myös ensimmäisenä hirttämään. Hänen kasvonsa olivat kalpeat ja kylmät, silmät pyörivät päässä. ”Kuolema, kuolema, kuolema”, hän hoki pudotessaan tunnottomana sellinsä lavetille.
Hänen kätensä tärisivät siitäkin huolimatta, että hän pyristeli ja yritti kaikin voimin näytellä välinpitämätöntä. Hänen kasvonsa olivat kosteat ja hän huohotti yrittäessään taistella romahtamista vastaan. Mutta hän romahti, hän itki kuin pieni lapsi ...”
- Entä Alfred Jodl, Joachim von Ribbentrop, Wilhelm Keitel, Alfred Rosenberg, Martin Bormann, Hans Frank, Wilhelm Frick, Arthur Seyss-Inquart, Julius Streicher, Fritz Sauckel; ja entäpä Ernst Kaltenbrunner, suomalaisillekin tutun Otto Scorzeny’n komentaja, ja henkilö, jota itse Himmlerinkin kerrotaan pelänneen, oli noista ”sankareista” sittenkin surkein ilmestys ennen hirttotuomiotaan.
Pysykää natsit kanavalla, niin silminnäkijämme kertoo teille tarinoita, joita ette ole kuulleet radiokanaviltanne, ette ole lukeneet lehdistänne, ette ole nähneet TV-kanaviltanne.
Silminnäkijämme tarinat nyt ensi kertaa Suomessa, suoraan Euroopasta ja ihan selvällä suomenkielellä.
Silminnäkijän nyt teillekin kertomat tarinat ovat hyvin opettavia.
Pääsotarikollisten ja –syyllisten teloitus; Göringin kuolema
50
1486
Vastaukset
- Oikeuen Miekka
Sodan aloittaneet NL:n johtajat jäivät tuomitsematta. Ainakin Stalin, Molotov, Zdanov, Voroshilov, Dekanosov ja muutama muu olisi pitänyt panna killumaan. Vasta silloin voitaisiin puhua sotasyyllisten saaneen oikeudenmukaisen rangaistuksensa.
- Degtjarjov
Stalin ja muut neuvostojohtajat pysäyttivät Hitlerin, voittivat natsit, kukistivat fasismin. He eivät menettäneet hermojaan vaikeimmillakaan hetkillä. Neuvostoliitto kantoi suurimman taakan suuressa fasismin vastaisessa kamppailussa. NL teki lopun suomalaisestakin fasismista, antoi Suomelle toimivan demokratian.
- Oikeuden Miekka
Degtjarjov kirjoitti:
Stalin ja muut neuvostojohtajat pysäyttivät Hitlerin, voittivat natsit, kukistivat fasismin. He eivät menettäneet hermojaan vaikeimmillakaan hetkillä. Neuvostoliitto kantoi suurimman taakan suuressa fasismin vastaisessa kamppailussa. NL teki lopun suomalaisestakin fasismista, antoi Suomelle toimivan demokratian.
Liitossa natsien kanssa he aloittivat 2. MS:N ja hyökkäsivät kuuteen maahan 1939-40 ja liittivät ne kokonaan tai osittain NL:on. He tukivat Saksan hyökkäystä länteen -40 sen sijaan että olisivat liittyneet demokraattisten maiden rintamaan. Fasismi viehätti enemmän. Mitäs, sehän oli melkein kommunismia tuo kansallissosialismi.
Suomalainen demokratia on toiminut koko historian ajan. Nl pyrki tuomaan tilalle kommunistidiktatuuirin, mutta epäonnistui.
Mikset perehdy historiaan neuvostopropagandan asemesta? - Degtjarjov
Oikeuden Miekka kirjoitti:
Liitossa natsien kanssa he aloittivat 2. MS:N ja hyökkäsivät kuuteen maahan 1939-40 ja liittivät ne kokonaan tai osittain NL:on. He tukivat Saksan hyökkäystä länteen -40 sen sijaan että olisivat liittyneet demokraattisten maiden rintamaan. Fasismi viehätti enemmän. Mitäs, sehän oli melkein kommunismia tuo kansallissosialismi.
Suomalainen demokratia on toiminut koko historian ajan. Nl pyrki tuomaan tilalle kommunistidiktatuuirin, mutta epäonnistui.
Mikset perehdy historiaan neuvostopropagandan asemesta?"Liitossa natsien kanssa he aloittivat 2. MS:N ja hyökkäsivät kuuteen maahan 1939-40 ja liittivät ne kokonaan tai osittain NL:on."
Taktisesti oikealla hetkellä Saksan kanssa tehdybn hyökkäämättömyyssopimuksen ansiosta NL vältti joutumasta mukaan maailmansotaan ennen kesää 1941. Se lisäaika oli totisesti tarpeen.
"He tukivat Saksan hyökkäystä länteen -40 sen sijaan että olisivat liittyneet demokraattisten maiden rintamaan."
Iso-Britannia ja Ranska olivat pettäneet demokraattisten maiden rintaman Espanjassa, Itävallassa, Tsekkoslovakiassa... Ilman NL:n valtavia uhreja 1941-1945 demokraattiset maat eivät olisi kukistaneet natsien sotakonetta milloinkaan.
"Fasismi viehätti enemmän."
Mitä länsivallat tekivät fasismin kukistamiseksi? Eiväthän ne lopulta auttaneet Puolaakaan, taikka käyneet natseja vastaan kuin leikkisotaa ennen kuin Wehrmaht hyökkäsi länteen 10.5.1940.
"Mitäs, sehän oli melkein kommunismia tuo kansallissosialismi."
Kansojen tasa-arvolle, vapaudelle, yhteistyölle, solidaarisuudelle ja ihmiskunnan yleiselle edistykselle perustuva sosialismi ei voisi olla kauempana "arjalaisen rodun" ylivaltaa, antisemitismiä, rasismia ja häikäilemätöntä imperialismia julistaneesta natsismista. Edellinen on edelleen ideaali, jälkimmäinen inhottu kirosana. - Historian harrastaja
Degtjarjov kirjoitti:
"Liitossa natsien kanssa he aloittivat 2. MS:N ja hyökkäsivät kuuteen maahan 1939-40 ja liittivät ne kokonaan tai osittain NL:on."
Taktisesti oikealla hetkellä Saksan kanssa tehdybn hyökkäämättömyyssopimuksen ansiosta NL vältti joutumasta mukaan maailmansotaan ennen kesää 1941. Se lisäaika oli totisesti tarpeen.
"He tukivat Saksan hyökkäystä länteen -40 sen sijaan että olisivat liittyneet demokraattisten maiden rintamaan."
Iso-Britannia ja Ranska olivat pettäneet demokraattisten maiden rintaman Espanjassa, Itävallassa, Tsekkoslovakiassa... Ilman NL:n valtavia uhreja 1941-1945 demokraattiset maat eivät olisi kukistaneet natsien sotakonetta milloinkaan.
"Fasismi viehätti enemmän."
Mitä länsivallat tekivät fasismin kukistamiseksi? Eiväthän ne lopulta auttaneet Puolaakaan, taikka käyneet natseja vastaan kuin leikkisotaa ennen kuin Wehrmaht hyökkäsi länteen 10.5.1940.
"Mitäs, sehän oli melkein kommunismia tuo kansallissosialismi."
Kansojen tasa-arvolle, vapaudelle, yhteistyölle, solidaarisuudelle ja ihmiskunnan yleiselle edistykselle perustuva sosialismi ei voisi olla kauempana "arjalaisen rodun" ylivaltaa, antisemitismiä, rasismia ja häikäilemätöntä imperialismia julistaneesta natsismista. Edellinen on edelleen ideaali, jälkimmäinen inhottu kirosana.tosiaan nähtiin. Suomalaisten joukkotuhonta itä-Karjalassa. Baltian kyyditykset, tsetseenien joukkotuhonta sodan jälkeen jne...Tosi tasa-arvoa ja edistystä. Unohtamatta Ukrainan nälkäkansanmurhaa 1930-luvulla. Ja mitä imperialismiin tulee, niin Baltian tapahtumat, talvisota, ja puolen Puolan varastaminen olivat oikein hienoja esimerkkejä jälkimmäisestä. Ja Espanjassa puolustettiin demokratiaa niin ankarasti, että keskityttiin oikein perusteellisesti samalla puolella olleiden trotskistien ja anarkosyndikalistien murhiin.
Todella Stalin ja Hitler olivat hyvät petikaverit, samaa ideologiaa hiukan eri paketissa. Onhan se tietysti hienoa kun voi valita tuleeko Gestapon kiduttamaksi ja murhaamaksi, vaiko NKVD:n. Tai saako haistella kaasua kammiossa, vaiko kuulan niskaan gulagissa. Tosi hienoa ja edistyksellistä. Ja demokratiaa, voi ihan vapaasti äänestää sitä ainoaa kommunistipuolueen ehdokasta.
Neuvostolaisten murhaajaroistojen palvojat ovat kuvottavinta roskaväkeä johin voi törmätä. - Pillumehu;
Degtjarjov kirjoitti:
"Liitossa natsien kanssa he aloittivat 2. MS:N ja hyökkäsivät kuuteen maahan 1939-40 ja liittivät ne kokonaan tai osittain NL:on."
Taktisesti oikealla hetkellä Saksan kanssa tehdybn hyökkäämättömyyssopimuksen ansiosta NL vältti joutumasta mukaan maailmansotaan ennen kesää 1941. Se lisäaika oli totisesti tarpeen.
"He tukivat Saksan hyökkäystä länteen -40 sen sijaan että olisivat liittyneet demokraattisten maiden rintamaan."
Iso-Britannia ja Ranska olivat pettäneet demokraattisten maiden rintaman Espanjassa, Itävallassa, Tsekkoslovakiassa... Ilman NL:n valtavia uhreja 1941-1945 demokraattiset maat eivät olisi kukistaneet natsien sotakonetta milloinkaan.
"Fasismi viehätti enemmän."
Mitä länsivallat tekivät fasismin kukistamiseksi? Eiväthän ne lopulta auttaneet Puolaakaan, taikka käyneet natseja vastaan kuin leikkisotaa ennen kuin Wehrmaht hyökkäsi länteen 10.5.1940.
"Mitäs, sehän oli melkein kommunismia tuo kansallissosialismi."
Kansojen tasa-arvolle, vapaudelle, yhteistyölle, solidaarisuudelle ja ihmiskunnan yleiselle edistykselle perustuva sosialismi ei voisi olla kauempana "arjalaisen rodun" ylivaltaa, antisemitismiä, rasismia ja häikäilemätöntä imperialismia julistaneesta natsismista. Edellinen on edelleen ideaali, jälkimmäinen inhottu kirosana.Niin? Oletko mahdollisesti dosentti bäckman? Jutut ainakin sen tasoisia.
- Teräs/Peräsmies
Oikeuden Miekka kirjoitti:
Liitossa natsien kanssa he aloittivat 2. MS:N ja hyökkäsivät kuuteen maahan 1939-40 ja liittivät ne kokonaan tai osittain NL:on. He tukivat Saksan hyökkäystä länteen -40 sen sijaan että olisivat liittyneet demokraattisten maiden rintamaan. Fasismi viehätti enemmän. Mitäs, sehän oli melkein kommunismia tuo kansallissosialismi.
Suomalainen demokratia on toiminut koko historian ajan. Nl pyrki tuomaan tilalle kommunistidiktatuuirin, mutta epäonnistui.
Mikset perehdy historiaan neuvostopropagandan asemesta?Sinun idolisi Stalin kuoli yksinjätettynä halvauksen puoliksi invalidisoimana. Toisesta suupielestä valui kuolaa, toisesta hän kähisi vielä viimeisiä murhakäskyjään joita kukaan ei kuunnellut. Berija oli käskenyt uskollisen henkivartijan vapaalle, ja antoi pomonsa kuolla paskat huosuissa omaan kusilammikkoonsa.
Välillä politbyroo kävi katsomassa: Joko se delas? Jos Stalin osoitti elonmerkkejä, Berija aloitti välittömästi mielistelyn, jos Stalin oli tiedoton, Berija sylki hänen kasvoilleen.
Lopulta Stalinista henki lähti, mutta Neukkulaan ei tullut silti demokratiaa, sillä siellä oli puna-armeija. Mihin puna-armeija pääsee, siellä ei voi olla hajuakaan demokratiasta. - recreg
Degtjarjov kirjoitti:
Stalin ja muut neuvostojohtajat pysäyttivät Hitlerin, voittivat natsit, kukistivat fasismin. He eivät menettäneet hermojaan vaikeimmillakaan hetkillä. Neuvostoliitto kantoi suurimman taakan suuressa fasismin vastaisessa kamppailussa. NL teki lopun suomalaisestakin fasismista, antoi Suomelle toimivan demokratian.
NL suuressa hyvyydessään yritti juurruttaa toimivaa demokratiaa maahamme ensimmäisen kerran jo syksyllä 1939, mutta kuitenkaan siinä onnistumatta. Suomen ja NL yhteiskuntajärjestelmät olivat täysin erillaiset ja Degtjarjov kuvaa suomen järjestelmää toimivaksi demokratiaksi. Millä sanoin Degtjarjov mahtaisi siis kuvata NL silloista yhteiskuntajärjestelmää?
- Anonyymi
Degtjarjov kirjoitti:
Stalin ja muut neuvostojohtajat pysäyttivät Hitlerin, voittivat natsit, kukistivat fasismin. He eivät menettäneet hermojaan vaikeimmillakaan hetkillä. Neuvostoliitto kantoi suurimman taakan suuressa fasismin vastaisessa kamppailussa. NL teki lopun suomalaisestakin fasismista, antoi Suomelle toimivan demokratian.
Neuvostoliitto olisi hävinnyt sotanda ilman lännen apua. Ilman USA:n ja Englannin apua Hitler olisi tehnyt selvää Neuvostoliitosta ja Stalinista.
- ht
Ei siellä ollut Vinostilli Söötsilliä, tuota Euroopan ikuista haudankaivajaa.
Puuttui sieltä Harri Truumanni, tuo ihmiskunna hylkiö, joka käyttiatomipommia siviileihin.
Synagoogapresidentti Rosenfeltti ehti kuolla,mutta ehdoton Nyyrenperin mies!- pekkis10
myös Sir Arthur Travers Harris. Tuo terroripommittaja ja siviilien tappaja.
- ihansesama
pekkis10 kirjoitti:
myös Sir Arthur Travers Harris. Tuo terroripommittaja ja siviilien tappaja.
Osasi hommansa paremmin kuin G.Öringin johtama Luftwaffe
- Silminnäkijä jatkaa
Valtakunnanmarsalkka Herman Göring onnistui siis välttämään hirttäjänsä nielemällä “morfiinikapselin”. Mutta silminnäkijämme eteen astuu nyt seuraava natsirikollinen, sotarikoksista ja sotasyyllisyydestä tuomittu Hitlerin luottomies ja natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop.
von Ribbentrop astui teloituskammioon kello 1.11 iltapäivällä Nürenbergin aikaan. Hänet pysäytti heti oven sisäpuolella kaksi armeijan kersanttia, jotka asettuivat hänen molemmille puolilleen ja pitivät häntä pystyssä käsistä tukien. Kun taas kolmas kersantti, joka oli tuonut hänet hirttolavalle, poisti häneltä käsiraudat ja sitoi kädet sitten nahkaremmillä.
Alunperin oli suunniteltu, että hirttämällä kuolemaan tuomitut pääsotarikolliset ja pääsotasyylliset kävelevät selleistään teloituskammioon kädet vapaina. Käsiraudat kaikille laitettiin vasta Göringin petoksen jälkeen.
von Ribbentrop kykeni kuin kykenikin ylläpitämään jonkinlaista stoalaisuutta ilmeissään aivan viimeiseen saakka. Hän käveli selkä suorana kohti mestauslavaa kahden vartijansa välissä. Mutta hän ei vastannut ensi alkuun kun hirttopuun juurella seisonut upseeri kävi läpi muodollisuudet ja kysyi hänen nimeään.
Ja kun upseeri oli pari kertaa toistanut kysymyksen, hän melkeinpä huusi, ”Joachim, Joachim von Ribbentrop!”, ja hän alkoi kiivetä portaita melkeinpä ilman epäröintiä. Tasanteella hän kääntyi todistajiin päin, hän tuntui purevan hampaitaan yhteen ja nostavan päätään entisellä ylimielisyydellään.
Ja kun häneltä kysyttiin oliko hänellä sanottavana viimeinen viestinsä, hän sanoi, ”Jumala Saksaa suojelkoon”, saksaksi, ja lisäsi siihen sitten, ”Voinko sanoa vielä jotain?”
Tulkki nyökkäsi ja entinen natsismin diplomatian velho sanoi viimeiset sanansa äänekkäästi ja tiukalla äänensävyllä: ”Minun viimeinen toiveeni on, että SAKSA YMMÄRTÄÄ YHTENÄISYYTENSÄ, ja että YMMÄRRYS IDÄN JA LÄNNEN VÄLILLÄ SAAVUTETTAISIIN. TOIVON RAUHAA MAAILMALLE.”
Kun musta liina oli laitettu hänen päähänsä, von Ribbentrop katsoi suoraan eteensä. Sitten hirttäjä asetti hirttonarun hänen kaulaansa, kiristi silmukan, ja von Ribbentrop valahti pois maailmastamme omaan kohtaloonsa.
Sitten astui teloituskammioon Keitel, ja vain kaksi minuuttia sen jälkeen, kun luukku von Ribbentropin jalkojen alta oli auennut, ja kun jälkimmäinen oli vielä tekemässä kuolemaa narussaan.
Sotamarsalkan ja Hitlerin esikuntapäällikön Wilhelm Keitelin hirttämisestä silminnäkijämme kertoo yksityiskohtaisemmin ja tarkemmin seuraavassa tarinassaan.
Pysykää natsit mukana! Näitä tarinoita teille ei kerrota omilla radiokanavillanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä tarinoita ette voi katsella TV-kanavillanne. Nyt silminnäkijämme tarinat ensi kertaa Suomessa, ja suoraan Euroopasta ja selvällä suomen kielellä.
- Tarinat ovat hyvin, hyvin, hyvin opettavaisia!- Oikeuden Miekka
neuvostojohtajien ja kenraalien viimeisistä hetkistä? Esimerkiksi kuvaus siitä, kuinka marsalkka Tuhatsevskilta kaivettiin lusikalla silmät päästä, voisi kiinnostaa kommunisteja. Tehän muutenkin herkuttelevat veritöillä, kuten sinäkin.Samalla voisit kuvata, mihin rikoksiin he olivat syyllistyneet?
Entä miksi ei maailmansodan aloittanutta Stalinia avustajineen asetettu oikeuteen?
Miksei Venäjällä ole vieläkään asetettu ketään syytteeseen kansanmurhista ja sotarikoksista NL:ssa ja valloitetuila alueilla? Todisteita on riittävästi.
Miksi Venäjä suojelee sotarikollisia? - annan tulla!
Oikeuden Miekka kirjoitti:
neuvostojohtajien ja kenraalien viimeisistä hetkistä? Esimerkiksi kuvaus siitä, kuinka marsalkka Tuhatsevskilta kaivettiin lusikalla silmät päästä, voisi kiinnostaa kommunisteja. Tehän muutenkin herkuttelevat veritöillä, kuten sinäkin.Samalla voisit kuvata, mihin rikoksiin he olivat syyllistyneet?
Entä miksi ei maailmansodan aloittanutta Stalinia avustajineen asetettu oikeuteen?
Miksei Venäjällä ole vieläkään asetettu ketään syytteeseen kansanmurhista ja sotarikoksista NL:ssa ja valloitetuila alueilla? Todisteita on riittävästi.
Miksi Venäjä suojelee sotarikollisia?kertoa Stalinin ja kommunistien rikoksista. Niistähän löytyy valtavasti tietoa verkostakin - jopa ihan pikkusen suomenkielelläkin!
Tässä sarjassa kerrotaan vain teikäläisten aatetovereista - ei natseista sinänsä, vaan vain niistä natseista jotka kansainvälinen oikeus tuomitsi hirtettäviksi pääsotasyyllisinä ja pääsotarikollisina. - Oikeuden Miekka
annan tulla! kirjoitti:
kertoa Stalinin ja kommunistien rikoksista. Niistähän löytyy valtavasti tietoa verkostakin - jopa ihan pikkusen suomenkielelläkin!
Tässä sarjassa kerrotaan vain teikäläisten aatetovereista - ei natseista sinänsä, vaan vain niistä natseista jotka kansainvälinen oikeus tuomitsi hirtettäviksi pääsotasyyllisinä ja pääsotarikollisina.veritöiden ja kauheuksien kuvaamiseen kuin te kommunistit. Tehän ette tunnu selviävän päivääkään ilman murhilla herkuttelua. Omat rikokset tosin jäävät kuvaamatta. Johtuuko siitä, että oman aatteen rikolset te hyväksytte ja pyritte korostamaan natsien tekoja, ettei niistä ruvettaisi kyselemään?
- Joopa joo.
"Tarinat ovat hyvin, hyvin, hyvin opettavaisia!"
Tarinat on amerikkalaisten ja liittoutuneiden sepittämiä tarinoita ja niissä on aina propagandatarkoitus mukana. Hitlerikin kuvataan AINA huutamassa ja karjumassa, muita filmiotoksia et juurikaan näe. Usko jos haluat tai ole uskomatta. Tapahtumat lienevät jotain tuolta väliltä.
http://www.answers.com/topic/joachim-von-ribbentrop
Tuolta luntattua
http://www.mindfully.org/Reform/Nazi-Execution-Smith16oct46.htm
- Rateki
tuomittu, saati sitten hirtetty.
Pääsotarikollisina olisi tullut tuomita Hitler, Himmler, Heydrich, Churchill, Harris, Stalin, Berija, Truman ja Morgenthau.
Näiden herrojen rikokset ihmiskuntaa vastaan olivat pöyristyttävyydessään sitä luokkaa että tavallinen hirttotuomio olisi ollut liian lempeä.
Nyt toteutetussa irvokkaassa näytösoikeudenkäynnissä tyydyttiin tuomitsemaan joukkoa joutavia hännysmiehiä, kuten vaikkapa Streicher jonka rikos oli kontroversaalien pilakuvien ja pahasuisten lehtiartikkelien julkaisu. Vastaavista rikoksista aivan yhtä hyvin perusteluin olisi silloin pitänyt tuomita myös esim. Ilja Ehrenburg.- joutaa itse
Nurnbergin oikeuteen. Joku rivojen lehtijuttujen ja irvokkaiden pilakuvien julkaisu on pikemminkin rikos hyvää makua kuin ihmiskuntaa vastaan. Ei oikein verrannollisia vaikkapa siviilikohteiden pommituksiin. Omituisia ja oudoin perustein olivat tuomiot.
- ...kiduttaminen...
joutaa itse kirjoitti:
Nurnbergin oikeuteen. Joku rivojen lehtijuttujen ja irvokkaiden pilakuvien julkaisu on pikemminkin rikos hyvää makua kuin ihmiskuntaa vastaan. Ei oikein verrannollisia vaikkapa siviilikohteiden pommituksiin. Omituisia ja oudoin perustein olivat tuomiot.
...ja todisteiden väärentäminen Nurenburgissa?
Eik sellaisen oli rikollista? - Silminnäkijän mukaan
Niin, Julius Streicher teki melodramaattisen sisääntulon kello 2.12 iltapäivällä.
Hänen käsirautansa poistettiin ja paljaat kädet sidottiin narulla. Tällä rumalla kääpiömäisellä pikku miehellä oli päällään nuhjaantunut puku ja kulunut sinertävä paita, joka oli napitettu kaulaan saakka, mutta ilman kravattia (valtansa aikoina hänet kuitenkin tunnettiin koreilevasta pukeutumisesta). Hän vilkuili kolmea puista hirttopuuta, jotka uhittelevasti seisoivat hänen edessään.
Julius Streicher oli Der Stürmer –julkaisun kustantaja:
http://www.calvin.edu/academic/cas/gpa/sturmer.htm
Sitten hän vilkuili ympäri huonetta, ja hänen katseensa pysähtyi hetkeksi pienen todistajien ryhmän kohdalla. Samalla hänen kätensä sidottiin tiukasti selän taakse. Kaksi vartijaa, molemmin puolin pitivät kiinni hänen käsistään.
Vartijat kuljettivat hänet hirttopuulle numero Yksi, sisääntulosta katsoen vasemmalle. Hän käveli varmoin askelin kymmenisen metriä ensimmäiselle puiselle askelmalle, mutta hänen kasvonsa nykivät.
Kun vartijat pysäyttivät hänet ennen askelmia henkilöllisyyden vahvistamiseksi ja kysyivät hänen nimeään, hän päästi läpitunkevan kirkaisun: ”Heil Hitler!”
Kirkaisu nostatti värinän selkäytimessäni.
Kun kirkaisun kaiku oli vaimentunut, portaiden vieressä seisonut amerikkalainen eversti sanoi terävästi, ”Kysy henkilön nimeä.” Vastauksena tulkin tiedusteluun Streicher huusi, ”Tiedät nimeni varsin hyvin.”
Tulkki toisti kysymyksen ja tuomittu karjaisi, ”Julius Streicher.”
Ja kun he pääsivät ylös hirttolavan tasanteelle, Streicher päästi huudon, ”Nyt kaikki on Jumalan käsissä.” Hänet työnnettiin eteenpäin kuoleman luukulle teloittajan hirttonarun alapuolella. Teloittaja piti narua taustalla puista kaidetta vasten.
Streicher käännettiin äkkiä kasvotusten todistajiin päin, ja hän tuijotti heitä. Yhtäkkiä hän huusi, “Purim Fest 1946.” (Purim on juutalainen juhla, jota vietetään keväällä vanhassa testamentissa kerrotun muinaisen juutalaisten esi-isän Hamanin teloituksen muistoksi.).
Teloituslavalla seisonut amerikkalainen upseeri sanoi, ”Kysy, onko hänellä jotain sanottavaa.”
Kun tulkki oli kääntänyt, Streicher huusi, ”Bolshevikit tulevat hirttämään sinut jonain päivänä.”
Sitten musta liina vedettiin hänen päähänsä, ja Streicher mumisi tuskin kuuluvalla äänellä, ”Adele, rakas vaimoni.”
Samalla hetkellä luukku aukeni kolahtaen. Hän putosi rajusti potkien. Kun naru kiristyi tiukaksi ruumis keikkui villisti. ja mestauslavan uumenista saattoi kuulla voihkintaa. Lopulta teloittaja laskeutui hirsipuun tasanteelta, nosti mustan kangasverhon ja meni sisään.
Tapahtui jotain, mikä lopetti voihkinnan ja pysäytti narun keikkumisen. Kun kaikki oli ohi, minulla ei ollut rohkeutta kysyä, mitä hän teki, mutta oletan, että hän tarttui heiluvaan ruumiiseen ja kiskaisi sitä. Olimme kaikki samaa mieltä, että Streicher oli kuristunut.
Sitten kello 2.20 kuolleeksi julistetun Frickin ruumiin poisviennin jälkeen esiin tuotiin Fritz Sauckel kohtaamaan kohtalonsa kasvotusten.
Natsit! Seuratkaa ainutlaatuisia historiallisia kertomuksiamme pääsotasyyllisten ja –rikollisten teloittamisesta Nürnbergissä 16. lokakuuta 1946.
Tarinat kerrotaan nyt ensi kertaa Suomessa, ja ensi kertaa suomenkielellä. Näitä tarinoita, ette kuule radioistanne, ette voi lukea lehdistänne, ettekä katsella TV-kanavillanne.
Maailmansodan historialliset tarinat ovat erittäin, erittäin opettavia! - Yöö-ÄK!
natsi-rääpäle tuosta "suuresta idolistaan" - Steicherista?
Oliko teloitus hirttämällä paikalaan tuolle natsillesi?
- Naapurin setä
Oli ehkä se asia, joka hämmästytti eniten liittoutuneita. Kaikkein pahimmat ja pisimmälle selvinneet olivat melko joviaaleja seuraihmisiä. Vain tappokoneen alkuvaiheen pioneerit olivat raakalaisia.
- Silminnäkijä kertoo.
Wilhelm Keitel astui kammioon kaksi minuuttia sen jälkeen kun luukku oli pudonnut von Ribbentropin jalkojen alta. Mutta Joachimin ruumis heilahteli vielä ensimmäisen mestauslavan kätköissä; kaikki minkä saatoin nähdä oli vain kiristynyt hirttonaru.
Entinen Saksan sotamarsalkka Keitel ei tuntunut olevan yhtä kireä kuin von Ribbentrop. Hän piti päätään pystyssä ja korkealla. Hän käveli pystyssä päin kohti hirsipuuta sotilaallisesti ryhdikkäänä käsien ollessa kuitenkin sidottuina.
Kun häneltä kysyttiin hänen nimeään hän vastasi äänekkäästi, ”Wilhelm Keitel”, ja kiipesi hirttolavalle ikään kuin hän olisi kiivennyt korokkeelle vastaanottamaan Saksan armeijan ohimarssia.
Hän ei selvästikään tuntunut tarvitsevan vierellä astelevien ja häntä käsistä pitelevien vartijoiden apua. Kun hän kääntyi hirttolavalla hän katsoi yli teloituksia seuraavan kansanjoukon ylpeän Preussin upseerin kopeudella leuka kireänä.
Hänen viimeiset sanansa, jotka hän lausui täydellä ja kirkkaalla äänellä, olivat suomeksi jotensakin näin: “Pyydän Jumalaa kaikkivaltiasta osoittamaan armollisuutta Saksan kansaa kohtaa. Enemmän kuin kaksi miljoonaa saksalaista sotilasta meni kuolemaan isänmaan puolesta ennen minua. Minä seuraan nyt poikiani – kaikki Saksan puolesta.”
Hans Frank oli seuraava kuoleman paraatissa. Hän oli ainoa noista kuolemaan hirttämällä tuomituista, joka kävi sisälle teloituskammioonsa hymy kasvoillaan.
SS-Obergruppenführer Hans Frankin, Puolan kenraalikuvernöörin, teloittamisesta hirttämällä silminnäkijämme kertoo seuraavassa tarinassaan.
Pysykää natsit mukana ainutlaatuisissa kertomuksissa maassamme! Näistä tarinoista teille ei kerrota omilla radiokanavillanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä tarinoita ette voi nähdä TV-kanavillanne. Nyt silminnäkijämme tarinat ensi kertaa Suomessa suoraan Euroopasta ja selkeällä suomen kielellä.
- Sotahistorian tarinat ovat erittäin, erittäin opettavia! - Silminlukija
Silminnäkijä kertoo. kirjoitti:
Wilhelm Keitel astui kammioon kaksi minuuttia sen jälkeen kun luukku oli pudonnut von Ribbentropin jalkojen alta. Mutta Joachimin ruumis heilahteli vielä ensimmäisen mestauslavan kätköissä; kaikki minkä saatoin nähdä oli vain kiristynyt hirttonaru.
Entinen Saksan sotamarsalkka Keitel ei tuntunut olevan yhtä kireä kuin von Ribbentrop. Hän piti päätään pystyssä ja korkealla. Hän käveli pystyssä päin kohti hirsipuuta sotilaallisesti ryhdikkäänä käsien ollessa kuitenkin sidottuina.
Kun häneltä kysyttiin hänen nimeään hän vastasi äänekkäästi, ”Wilhelm Keitel”, ja kiipesi hirttolavalle ikään kuin hän olisi kiivennyt korokkeelle vastaanottamaan Saksan armeijan ohimarssia.
Hän ei selvästikään tuntunut tarvitsevan vierellä astelevien ja häntä käsistä pitelevien vartijoiden apua. Kun hän kääntyi hirttolavalla hän katsoi yli teloituksia seuraavan kansanjoukon ylpeän Preussin upseerin kopeudella leuka kireänä.
Hänen viimeiset sanansa, jotka hän lausui täydellä ja kirkkaalla äänellä, olivat suomeksi jotensakin näin: “Pyydän Jumalaa kaikkivaltiasta osoittamaan armollisuutta Saksan kansaa kohtaa. Enemmän kuin kaksi miljoonaa saksalaista sotilasta meni kuolemaan isänmaan puolesta ennen minua. Minä seuraan nyt poikiani – kaikki Saksan puolesta.”
Hans Frank oli seuraava kuoleman paraatissa. Hän oli ainoa noista kuolemaan hirttämällä tuomituista, joka kävi sisälle teloituskammioonsa hymy kasvoillaan.
SS-Obergruppenführer Hans Frankin, Puolan kenraalikuvernöörin, teloittamisesta hirttämällä silminnäkijämme kertoo seuraavassa tarinassaan.
Pysykää natsit mukana ainutlaatuisissa kertomuksissa maassamme! Näistä tarinoista teille ei kerrota omilla radiokanavillanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä tarinoita ette voi nähdä TV-kanavillanne. Nyt silminnäkijämme tarinat ensi kertaa Suomessa suoraan Euroopasta ja selkeällä suomen kielellä.
- Sotahistorian tarinat ovat erittäin, erittäin opettavia!Olisitko yhtä onnellinen, jos toiset pääsotasyylliset eli NL:n johtoporras olisi myös saanut ansaitsemansa rangaistukset? Olet melko perverssi, kun nautit noista jutuista.
- Hemo-Höss
Silminnäkijä kertoo. kirjoitti:
Wilhelm Keitel astui kammioon kaksi minuuttia sen jälkeen kun luukku oli pudonnut von Ribbentropin jalkojen alta. Mutta Joachimin ruumis heilahteli vielä ensimmäisen mestauslavan kätköissä; kaikki minkä saatoin nähdä oli vain kiristynyt hirttonaru.
Entinen Saksan sotamarsalkka Keitel ei tuntunut olevan yhtä kireä kuin von Ribbentrop. Hän piti päätään pystyssä ja korkealla. Hän käveli pystyssä päin kohti hirsipuuta sotilaallisesti ryhdikkäänä käsien ollessa kuitenkin sidottuina.
Kun häneltä kysyttiin hänen nimeään hän vastasi äänekkäästi, ”Wilhelm Keitel”, ja kiipesi hirttolavalle ikään kuin hän olisi kiivennyt korokkeelle vastaanottamaan Saksan armeijan ohimarssia.
Hän ei selvästikään tuntunut tarvitsevan vierellä astelevien ja häntä käsistä pitelevien vartijoiden apua. Kun hän kääntyi hirttolavalla hän katsoi yli teloituksia seuraavan kansanjoukon ylpeän Preussin upseerin kopeudella leuka kireänä.
Hänen viimeiset sanansa, jotka hän lausui täydellä ja kirkkaalla äänellä, olivat suomeksi jotensakin näin: “Pyydän Jumalaa kaikkivaltiasta osoittamaan armollisuutta Saksan kansaa kohtaa. Enemmän kuin kaksi miljoonaa saksalaista sotilasta meni kuolemaan isänmaan puolesta ennen minua. Minä seuraan nyt poikiani – kaikki Saksan puolesta.”
Hans Frank oli seuraava kuoleman paraatissa. Hän oli ainoa noista kuolemaan hirttämällä tuomituista, joka kävi sisälle teloituskammioonsa hymy kasvoillaan.
SS-Obergruppenführer Hans Frankin, Puolan kenraalikuvernöörin, teloittamisesta hirttämällä silminnäkijämme kertoo seuraavassa tarinassaan.
Pysykää natsit mukana ainutlaatuisissa kertomuksissa maassamme! Näistä tarinoista teille ei kerrota omilla radiokanavillanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä tarinoita ette voi nähdä TV-kanavillanne. Nyt silminnäkijämme tarinat ensi kertaa Suomessa suoraan Euroopasta ja selkeällä suomen kielellä.
- Sotahistorian tarinat ovat erittäin, erittäin opettavia!"Seuraava päivä valkenee viileänä ja harmaana. Oswiencimin pikkukaupunki, joka ei kyennyt majoittamaan niin äkillistä ihmisvirtaa, palaa takaisin normaalin päiväjärjestykseen ja tuhannet ihmiset palaavat takaisin raunioituneisiin kaupunkeihinsa. Tänään vain noin pari sataa ihmistä todistaa, kuinka Rudolf Hössiltä kysytään hänen viimeistä toivomustaaan. Hän pyytää luokseen papin ja kupin kahvia. Isä Wladislaw Lohn on paikalla ja kuuntelee hänen tunnustuksensa uudelleen. Kahvin hankinta osoittautuu huomattavasti vaikeammaksi. Sitä lähdetään hakemaan. Lopulta muuan puolalainen nainen lupautuu valmistamaan kahvin, joka on amerikkalaista.
Aika kuluu nopeasti Hössille, mutta piinallisen hitaasti viranomaisille ja todistajille. Ranteet sidottuna, kädet rukousasennossa Höss kuiskii tunnustustaan. Hänen vaimea itkunsekainen mutinansa leikkaa hiljaisuutta. Viranomaiset tuijottavat kellojaan minuuttiviisarien nytkähdellessä pisteestä toiseen. Isä Lohn antaa merkin siitä, että hän on valmis. Kahvi tarjoillaan. Höss siemailee verkkaisesti kuumaa juomaa. Tuomari kysyy, onko Hössillä vielä muita toivomuksia. Kyyneleet tulvahtavat Hössin silmiin kun hän vastaa yrittäen hillitä itseään. " Kyllä minulla on. Haluaisin lähettää parhaimmat terveiset vaimolleni ja lapsilleni. Pyydän myös Puolan kansaa antamaan minulle anteeksi sen, mitä olen sille tehnyt."
Kaksi tuntia on kulunut ensimmäisestä toivomuksesta. Höss laskee kupin kädestään ja osoittaa olevansa valmis. Noustessaan seisomaan hän lausuu viimeiset sanansa: " Olen hyvin pahoillani siitä, mitä olen tehnyt Puolan kansalle. Pyydän, että. he antavat minulle anteeksi." Teloituksesta vastaava upseeri liikkuu kulkeakseen edellä. Kun he lähestyvät hirttolavaa, valokuvaajien suurikokoiset mustat kamerat, jotka on asennettu toisen kerroksen ikkunoihin ikuistavat tämän hetken. Nyt Höss astelee hallitun ylpeästi muutamat askeleet hirttolavan keskelle. Pyöveli asettaa huolellisesti köyden hänen kaulansa ympärille ja kiristää solmun tiukalle. Höss, joka hallitsee itsensä nyt täydellisesti tuijottaa eteenpäin ilmeettömästi ja odottaa lattialuukun avaamisesta kuuluvaa ääntä, joka on viimeinen ääni, jonka hän kuulee."
Auschwitzin ensimmäisen kaasukammion sisäänkäynti. Höss hirtettiin muutaman metrin päässä tästä.
Lähde: Höss, Rudolp; Death Dealer, The Memoirs of the SS kommandant at Auschwitz, edited by Stephen Paskuly, New York, 1992. - loppuun asti
Hemo-Höss kirjoitti:
"Seuraava päivä valkenee viileänä ja harmaana. Oswiencimin pikkukaupunki, joka ei kyennyt majoittamaan niin äkillistä ihmisvirtaa, palaa takaisin normaalin päiväjärjestykseen ja tuhannet ihmiset palaavat takaisin raunioituneisiin kaupunkeihinsa. Tänään vain noin pari sataa ihmistä todistaa, kuinka Rudolf Hössiltä kysytään hänen viimeistä toivomustaaan. Hän pyytää luokseen papin ja kupin kahvia. Isä Wladislaw Lohn on paikalla ja kuuntelee hänen tunnustuksensa uudelleen. Kahvin hankinta osoittautuu huomattavasti vaikeammaksi. Sitä lähdetään hakemaan. Lopulta muuan puolalainen nainen lupautuu valmistamaan kahvin, joka on amerikkalaista.
Aika kuluu nopeasti Hössille, mutta piinallisen hitaasti viranomaisille ja todistajille. Ranteet sidottuna, kädet rukousasennossa Höss kuiskii tunnustustaan. Hänen vaimea itkunsekainen mutinansa leikkaa hiljaisuutta. Viranomaiset tuijottavat kellojaan minuuttiviisarien nytkähdellessä pisteestä toiseen. Isä Lohn antaa merkin siitä, että hän on valmis. Kahvi tarjoillaan. Höss siemailee verkkaisesti kuumaa juomaa. Tuomari kysyy, onko Hössillä vielä muita toivomuksia. Kyyneleet tulvahtavat Hössin silmiin kun hän vastaa yrittäen hillitä itseään. " Kyllä minulla on. Haluaisin lähettää parhaimmat terveiset vaimolleni ja lapsilleni. Pyydän myös Puolan kansaa antamaan minulle anteeksi sen, mitä olen sille tehnyt."
Kaksi tuntia on kulunut ensimmäisestä toivomuksesta. Höss laskee kupin kädestään ja osoittaa olevansa valmis. Noustessaan seisomaan hän lausuu viimeiset sanansa: " Olen hyvin pahoillani siitä, mitä olen tehnyt Puolan kansalle. Pyydän, että. he antavat minulle anteeksi." Teloituksesta vastaava upseeri liikkuu kulkeakseen edellä. Kun he lähestyvät hirttolavaa, valokuvaajien suurikokoiset mustat kamerat, jotka on asennettu toisen kerroksen ikkunoihin ikuistavat tämän hetken. Nyt Höss astelee hallitun ylpeästi muutamat askeleet hirttolavan keskelle. Pyöveli asettaa huolellisesti köyden hänen kaulansa ympärille ja kiristää solmun tiukalle. Höss, joka hallitsee itsensä nyt täydellisesti tuijottaa eteenpäin ilmeettömästi ja odottaa lattialuukun avaamisesta kuuluvaa ääntä, joka on viimeinen ääni, jonka hän kuulee."
Auschwitzin ensimmäisen kaasukammion sisäänkäynti. Höss hirtettiin muutaman metrin päässä tästä.
Lähde: Höss, Rudolp; Death Dealer, The Memoirs of the SS kommandant at Auschwitz, edited by Stephen Paskuly, New York, 1992.Ei mitään ruikuttavia katumuksia ja selittelyjä. Viimeiset sanat olivat Heil Hitler! Miehekäs suhtautuminen.
- silminnäkijä jatkaa.
loppuun asti kirjoitti:
Ei mitään ruikuttavia katumuksia ja selittelyjä. Viimeiset sanat olivat Heil Hitler! Miehekäs suhtautuminen.
Toimenpiteitä johtava eversti kääntyi todistajien puoleen ja sanoi: ”Heittäkää tupakat pois.” Toinen eversti meni ulos ovesta tuomittujen tilaan hakemaan seuraavaa miestä. Hän oli Ernst Kaltenbrunner. Kaltenbrunner astui sisään teloituskammioon kello 1.36 iltapäivällä. Hänellä oli päällään kaksirivinen päällystakki ja sen alla villapaita.
Kasvot olivat laihat ja riutuneet, kaksintaistelujen arpien uurtamat. Hän oli tshekkipartisaanien teloittaman Reinhard Heydrichin kauhua herättänyt seuraaja. Katsellessaan teloituslavalla ympärilleen hänen katseensakin oli pelottava.
Hän kasteli huuliaan ilmeisesti hermostuksissaan lähtiessään nousemaan hirttolavalle. Mutta hän asteli eteenpäin suoraselkäisenä. Hän vastasi nimensä tiedusteluun kylmästi, matalalla äänellä.
Kaltenbrunneria pyydettiin sanomaan viimeiset sanansa, ja hän sanoi, ”Olen lämpimästi rakastanut saksalaisia ihmisiä ja isänmaatani. Olen tehnyt velvollisuuteni kansani lakien mukaisesti ja olen pahoillani siitä, että kansaani johtivat ihmiset, jotka eivät olleet sotilaita, ja että he tekivät rikoksia, joista minulla ei ollut tietoa.”
Tämä oli mies, jonka yksi alainen – mies nimetään Rudolf Höss – tunnusti oikeudessa Kaltenbrunnerin käskystä kaasuttaneensa 3 miljoonaa ihmistä Auschwitzin kuolemanleirillä Puolassa.
Kun musta huppu vedettiin hänen päähänsä, Kaltenbrunner yhä puhuen matalla äänellä ja käyttäen saksankielisiä fraaseja sanoi, ”Saksa, menestystä ja onnea.”
Hänen luukkunsa kolahti kello 1.39 iltapäivällä Nürnbergin aikaa.
Sotamarsalkka Keitel julistettiin kuolleeksi kello 1.44 iltapäivällä. Ja kolmea minuuttia myöhemmin vartijat veivät hänen ruumiinsa pois. Ja nyt teloituslavaa valmisteltiin seuraavalle tuomitulle - Alfred Rosenbergille.
- Natsit, pysykää kanavalla, lukekaa silmännäkijän ainutlaatuisia historiallisia kertomuksia! Näitä tarinoita teille ei kerrota omilla radiokanavillanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä tarinoita ette voi katsella TV-kanavillanne. Nyt silminnäkijämme tarinat ensi kertaa Suomessa, suoraan Euroopasta ja selvällä suomen kielellä.
- Historian tarinat ovat kovin, kovin opettavia! - aika vekkuli
silminnäkijä jatkaa. kirjoitti:
Toimenpiteitä johtava eversti kääntyi todistajien puoleen ja sanoi: ”Heittäkää tupakat pois.” Toinen eversti meni ulos ovesta tuomittujen tilaan hakemaan seuraavaa miestä. Hän oli Ernst Kaltenbrunner. Kaltenbrunner astui sisään teloituskammioon kello 1.36 iltapäivällä. Hänellä oli päällään kaksirivinen päällystakki ja sen alla villapaita.
Kasvot olivat laihat ja riutuneet, kaksintaistelujen arpien uurtamat. Hän oli tshekkipartisaanien teloittaman Reinhard Heydrichin kauhua herättänyt seuraaja. Katsellessaan teloituslavalla ympärilleen hänen katseensakin oli pelottava.
Hän kasteli huuliaan ilmeisesti hermostuksissaan lähtiessään nousemaan hirttolavalle. Mutta hän asteli eteenpäin suoraselkäisenä. Hän vastasi nimensä tiedusteluun kylmästi, matalalla äänellä.
Kaltenbrunneria pyydettiin sanomaan viimeiset sanansa, ja hän sanoi, ”Olen lämpimästi rakastanut saksalaisia ihmisiä ja isänmaatani. Olen tehnyt velvollisuuteni kansani lakien mukaisesti ja olen pahoillani siitä, että kansaani johtivat ihmiset, jotka eivät olleet sotilaita, ja että he tekivät rikoksia, joista minulla ei ollut tietoa.”
Tämä oli mies, jonka yksi alainen – mies nimetään Rudolf Höss – tunnusti oikeudessa Kaltenbrunnerin käskystä kaasuttaneensa 3 miljoonaa ihmistä Auschwitzin kuolemanleirillä Puolassa.
Kun musta huppu vedettiin hänen päähänsä, Kaltenbrunner yhä puhuen matalla äänellä ja käyttäen saksankielisiä fraaseja sanoi, ”Saksa, menestystä ja onnea.”
Hänen luukkunsa kolahti kello 1.39 iltapäivällä Nürnbergin aikaa.
Sotamarsalkka Keitel julistettiin kuolleeksi kello 1.44 iltapäivällä. Ja kolmea minuuttia myöhemmin vartijat veivät hänen ruumiinsa pois. Ja nyt teloituslavaa valmisteltiin seuraavalle tuomitulle - Alfred Rosenbergille.
- Natsit, pysykää kanavalla, lukekaa silmännäkijän ainutlaatuisia historiallisia kertomuksia! Näitä tarinoita teille ei kerrota omilla radiokanavillanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä tarinoita ette voi katsella TV-kanavillanne. Nyt silminnäkijämme tarinat ensi kertaa Suomessa, suoraan Euroopasta ja selvällä suomen kielellä.
- Historian tarinat ovat kovin, kovin opettavia!Tunnusteli vähän kaikenlaista vangitsijoidensa mieliksi. Tai sitten oli vangitsijoitaan moninverroin ovelampi: Tunnusti niin mielikuvituksellisia liioitteluja että jokainen ajattelukykyinen tajuaa tarinat keksityiksi.
- Silminnäkijä kertoo:
loppuun asti kirjoitti:
Ei mitään ruikuttavia katumuksia ja selittelyjä. Viimeiset sanat olivat Heil Hitler! Miehekäs suhtautuminen.
Rosenberg oli hiljainen ja poissaolevan tuntuinen kun hän katseli ympärilleen. Hänen ihonsa oli kalvakan ruskea, mutta astuessaan hirttolavan luo ja noustessa sen portaita ylös hän ei vaikuttanut hermostuneelta.
Nimensä tiedusteluun hän vastasi melkein kuulumattomasti, ja kun häneltä tiedusteltiin halusiko hän sanoa vielä jotakin, hän vastasi vain: ”En!”
Huolimatta siitä, että hän oli vannoutunut ateisti häntä oli saattamassa protestanttinen pappi, joka seurasi häntä hirttolavalle saakka ja rukoili hänen vierellään.
Rosenberg vilkaisi vierellään ollutta kappalaista kerran, ilmeettömästi. Yhdeksänkymmentä sekuntia myöhemmin hän kieppui hirttäjänsä köyden päässä. Hänen teloittamisensa oli vikkelin kaikista kymmenestä.
Sen jälkeen teloituskammiossa oli lyhyt tauko, ennen kuin Kaltenbrunner ilmoitettiin kuolleeksi kello 1.52 iltapäivällä.
Ja Hans Frank oli seuraava tässä kuoleman paraatissa. Hän oli ainoa kuolemaan tuomituista, joka astui teloituskammioonsa hymy kasvoillaan.
- Natsit, pysykää vielä mukana ainutlaatuisissa historiallisissa kertomuksissamme. Nämä tarinat kerrotaan ensi kertaa Suomessa ja puhtaalla suomenkielellä. Näitä tarinoita, ette voi kuulla radioistanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä silminnäkijän kertomia tarinoita ette voi katsella TV-kanavoiltanne.
Silminnäkijän historialliset tarinat ovat kovasti opettavia! - ervisionisti
Hemo-Höss kirjoitti:
"Seuraava päivä valkenee viileänä ja harmaana. Oswiencimin pikkukaupunki, joka ei kyennyt majoittamaan niin äkillistä ihmisvirtaa, palaa takaisin normaalin päiväjärjestykseen ja tuhannet ihmiset palaavat takaisin raunioituneisiin kaupunkeihinsa. Tänään vain noin pari sataa ihmistä todistaa, kuinka Rudolf Hössiltä kysytään hänen viimeistä toivomustaaan. Hän pyytää luokseen papin ja kupin kahvia. Isä Wladislaw Lohn on paikalla ja kuuntelee hänen tunnustuksensa uudelleen. Kahvin hankinta osoittautuu huomattavasti vaikeammaksi. Sitä lähdetään hakemaan. Lopulta muuan puolalainen nainen lupautuu valmistamaan kahvin, joka on amerikkalaista.
Aika kuluu nopeasti Hössille, mutta piinallisen hitaasti viranomaisille ja todistajille. Ranteet sidottuna, kädet rukousasennossa Höss kuiskii tunnustustaan. Hänen vaimea itkunsekainen mutinansa leikkaa hiljaisuutta. Viranomaiset tuijottavat kellojaan minuuttiviisarien nytkähdellessä pisteestä toiseen. Isä Lohn antaa merkin siitä, että hän on valmis. Kahvi tarjoillaan. Höss siemailee verkkaisesti kuumaa juomaa. Tuomari kysyy, onko Hössillä vielä muita toivomuksia. Kyyneleet tulvahtavat Hössin silmiin kun hän vastaa yrittäen hillitä itseään. " Kyllä minulla on. Haluaisin lähettää parhaimmat terveiset vaimolleni ja lapsilleni. Pyydän myös Puolan kansaa antamaan minulle anteeksi sen, mitä olen sille tehnyt."
Kaksi tuntia on kulunut ensimmäisestä toivomuksesta. Höss laskee kupin kädestään ja osoittaa olevansa valmis. Noustessaan seisomaan hän lausuu viimeiset sanansa: " Olen hyvin pahoillani siitä, mitä olen tehnyt Puolan kansalle. Pyydän, että. he antavat minulle anteeksi." Teloituksesta vastaava upseeri liikkuu kulkeakseen edellä. Kun he lähestyvät hirttolavaa, valokuvaajien suurikokoiset mustat kamerat, jotka on asennettu toisen kerroksen ikkunoihin ikuistavat tämän hetken. Nyt Höss astelee hallitun ylpeästi muutamat askeleet hirttolavan keskelle. Pyöveli asettaa huolellisesti köyden hänen kaulansa ympärille ja kiristää solmun tiukalle. Höss, joka hallitsee itsensä nyt täydellisesti tuijottaa eteenpäin ilmeettömästi ja odottaa lattialuukun avaamisesta kuuluvaa ääntä, joka on viimeinen ääni, jonka hän kuulee."
Auschwitzin ensimmäisen kaasukammion sisäänkäynti. Höss hirtettiin muutaman metrin päässä tästä.
Lähde: Höss, Rudolp; Death Dealer, The Memoirs of the SS kommandant at Auschwitz, edited by Stephen Paskuly, New York, 1992.joita ei ollut lupa oikeudenkäynneissä ja elämänkerrassa kidutusten uhalla julki lausua? Tarkoitan toistuvia anteeksipyyntöjä Puolan kansalta. Puolan kansalta? Ei siis useilta miljoonilta leirillä murhatuiksi väitetyiltä muilta etnisiltä ryhmiltä. Omituinen sanavalinta anteeksipyynnöille. Vai oliko kyseessä jotain muuta kuin anteeksipyyntö....?
- piäjohtaja puupiä
Tiedämme kyllä, ketkä tällaisella herkuttelevat. Ja ketkä myös näin härskisti valehtelevat. Ja ketkä maailmaa pyörittävät.
Uskaltakaamme silti pysyä totuudessa ja tuoda se julki, vaikka se ehkä tulevaisuudessa (ja varmasti) kostetaan piip-natsien otettua tiukemman vallan.- Silminnäkijän kertom
Teloituskammiossa kaikuivat vielä Keitelin sanat: ”Seuraan poikianii-i – Saksan puolesta... seuraa-an.. saksaan puoolestaa-a”, kun sisään astui Hans Frank.
Seuraavana kuoleman paraatissa oli nyt Hans Frank, ironista ehkä kylläkin, ainoana hirtettävistä natsirikollisista hänellä oli hymy kasvoillaan.
Hans Michael Frank (23.5.1900 – 16,10.1946) oli saksalainen lakimies, joka oli työskennellyt natsi-puolueelle 1920- ja 1930-luvuilla. Hänet oli tuomittu hirvittävästä hallinnostaan sodan aikana miehitetyn Puolan kenraalikuvernöörinä – osallisena Auschwitzin hirvittäviin julmuuksiin.
Hans Michael oli silti hermostunut, ja hän nieleskeli tuon tuostakin; tämä mies, joka oli kääntynyt roomalaiskatolisuuteen vangitsemisensa jälkeen, antoi vaikutelman, että hän oli huojentunut mahdollisuudestaan hyvittää pahat tekonsa.
Hän vastasi nimenhuutoonsa hiljaisesti, ja kun häneltä kysyttiin viimeistä viestiään, hän vastasi matalalla äänellä, melkein kuiskaten, “Olen kiitollinen ystävällisestä kohtelusta vankeuteni aikana ja pyydän Jumalaa vastaanottamaan minut armeliaisuudella.”
Yhdeksäs henkilö tässä kuolemien tapahtumasarjassa oli Alfred Jodl mustakauluksisessa Wehrmachtin univormussaan. Takin kaulus oli kääntynyt ylös ikään kuin takki olisi puettu päälle kiireisesti...
OKW:n operaatiopäällikön teloittamisesta hirttämällä Nürnbergissä 16.lokakuuta 1946 silminnäkijämme kertoo seuraavassa tarinassaan.
Pysykää natsit mukana ainutlaatuisissa kertomuksissamme! Näitä tarinoita teille ei kerrota omilla radiokanavillanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä tarinoita ette voi katsella TV-kanavillanne. Nyt silminnäkijämme tarinat ensi kertaa Suomessa, suoraan Euroopasta ja selvällä suomen kielellä.
- Historian tarinat ovat erittäinkin opettavia! - rleino
Onko herra puupää menettänyt uskonsa lopulliseen voittoon ja tuhatvuotiseen valtakuntaan? Nein!!
- Silminnäkijä jatkaa
Kuudes mies. joka jätti vankilasellinsä ja käveli käsiraudat ranteissa kuoleman taloon, oli 69-vuotias Wilhelm Frick. Hän astui teloituskammioon kello 2.05 iltapäivällä, kuusi minuuttia sen jälkeen kun Alfred Rosenberg oli julistettu kuolleeksi.
Frick vaikutti kaikista hirtettävistä tähän mennessä vähiten tasapainoiselta. Ja hän kompuroikin hirttolavan kolmannellatoista askelmalla.
Hänen ainoat sanansa olivat: ”Kauan eläköön ikuinen Saksa.” Sitten hänen päänsä peitettiin mustalla liinalla ja hän putosi luukusta mustan samettiverhon taakse kuolemaansa.
Ja sitten kello 2.05 iltapäivällä astui esiin melodramaattisesti Julius Streicher.
Natsit! Seuratkaa ainutlaatuista historiallista kertomustamme Julius Streicherista, hänen hirttämisestään Nürnbergissä 16. lokakuuta 1946.
Tarina kerrotaan nyt ensi kertaa Suomessa, ja ensi kertaa suomenkielellä. Näitä tarinoita, ette kuule radioistanne, ette voi lukea lehdistänne, ettekä katsella TV-kanavillanne.
Historialliset tarinat ovat kovin, kovin opettavia! - piäjohtaja puupiä
rleino kirjoitti:
Onko herra puupää menettänyt uskonsa lopulliseen voittoon ja tuhatvuotiseen valtakuntaan? Nein!!
Tämä roisto täällä kertoo paljon amereikkalaisesta kulttuurista. Sitä pyörittävät kammottavat rikolliset. Ihmeellistä, miten kaikki haluavat alistua tällaisille saastaisille roistoille.
- ?????????
Silminnäkijä jatkaa kirjoitti:
Kuudes mies. joka jätti vankilasellinsä ja käveli käsiraudat ranteissa kuoleman taloon, oli 69-vuotias Wilhelm Frick. Hän astui teloituskammioon kello 2.05 iltapäivällä, kuusi minuuttia sen jälkeen kun Alfred Rosenberg oli julistettu kuolleeksi.
Frick vaikutti kaikista hirtettävistä tähän mennessä vähiten tasapainoiselta. Ja hän kompuroikin hirttolavan kolmannellatoista askelmalla.
Hänen ainoat sanansa olivat: ”Kauan eläköön ikuinen Saksa.” Sitten hänen päänsä peitettiin mustalla liinalla ja hän putosi luukusta mustan samettiverhon taakse kuolemaansa.
Ja sitten kello 2.05 iltapäivällä astui esiin melodramaattisesti Julius Streicher.
Natsit! Seuratkaa ainutlaatuista historiallista kertomustamme Julius Streicherista, hänen hirttämisestään Nürnbergissä 16. lokakuuta 1946.
Tarina kerrotaan nyt ensi kertaa Suomessa, ja ensi kertaa suomenkielellä. Näitä tarinoita, ette kuule radioistanne, ette voi lukea lehdistänne, ettekä katsella TV-kanavillanne.
Historialliset tarinat ovat kovin, kovin opettavia!tarinat kerrotaan nyt ensikertaa suomessa, mutta niitä ei kuule radiosta, ei voi katsoa tv:stä, eikä lukea lehdestä!
no mistähän ihmeestä ne sitten voi katsoa/lukea?? - Hööö!
????????? kirjoitti:
tarinat kerrotaan nyt ensikertaa suomessa, mutta niitä ei kuule radiosta, ei voi katsoa tv:stä, eikä lukea lehdestä!
no mistähän ihmeestä ne sitten voi katsoa/lukea??SUORAAN EUROOPASTA JA SENSUROIMATTOMANA!
Ihmeellinen on tämä internetin aika - ihan ulkomailtakin tulee tietoa Suomeen läpi sisåministeriön sensuurin? - Anonyymi
Silminnäkijän kertom kirjoitti:
Teloituskammiossa kaikuivat vielä Keitelin sanat: ”Seuraan poikianii-i – Saksan puolesta... seuraa-an.. saksaan puoolestaa-a”, kun sisään astui Hans Frank.
Seuraavana kuoleman paraatissa oli nyt Hans Frank, ironista ehkä kylläkin, ainoana hirtettävistä natsirikollisista hänellä oli hymy kasvoillaan.
Hans Michael Frank (23.5.1900 – 16,10.1946) oli saksalainen lakimies, joka oli työskennellyt natsi-puolueelle 1920- ja 1930-luvuilla. Hänet oli tuomittu hirvittävästä hallinnostaan sodan aikana miehitetyn Puolan kenraalikuvernöörinä – osallisena Auschwitzin hirvittäviin julmuuksiin.
Hans Michael oli silti hermostunut, ja hän nieleskeli tuon tuostakin; tämä mies, joka oli kääntynyt roomalaiskatolisuuteen vangitsemisensa jälkeen, antoi vaikutelman, että hän oli huojentunut mahdollisuudestaan hyvittää pahat tekonsa.
Hän vastasi nimenhuutoonsa hiljaisesti, ja kun häneltä kysyttiin viimeistä viestiään, hän vastasi matalalla äänellä, melkein kuiskaten, “Olen kiitollinen ystävällisestä kohtelusta vankeuteni aikana ja pyydän Jumalaa vastaanottamaan minut armeliaisuudella.”
Yhdeksäs henkilö tässä kuolemien tapahtumasarjassa oli Alfred Jodl mustakauluksisessa Wehrmachtin univormussaan. Takin kaulus oli kääntynyt ylös ikään kuin takki olisi puettu päälle kiireisesti...
OKW:n operaatiopäällikön teloittamisesta hirttämällä Nürnbergissä 16.lokakuuta 1946 silminnäkijämme kertoo seuraavassa tarinassaan.
Pysykää natsit mukana ainutlaatuisissa kertomuksissamme! Näitä tarinoita teille ei kerrota omilla radiokanavillanne, näitä tarinoita ette voi lukea lehdistänne, näitä tarinoita ette voi katsella TV-kanavillanne. Nyt silminnäkijämme tarinat ensi kertaa Suomessa, suoraan Euroopasta ja selvällä suomen kielellä.
- Historian tarinat ovat erittäinkin opettavia!Yleensä kaikuu vain pieru Niinpä..
Kenraalieversti Jodl julistettiin 1953 syyttömäksi joten ei liene aihetta puhua hänestä sotarikollisten yhteydessä. Martin Bormann teki itsemurhan sodan viimeisinä päivinä Berliinissä, vaikka hänen väitettiin elävän vielä kai 1990-luvulla. Tarinat ovat tuttuja historian harrastajalle ja on ne nähty jopa YLEstäkin.
- voimassa.
No Jodlia ei todennut syyttömäksi sama taho joka hänet tuomitsi, ja se tuomio jäi siis voimaan. Paikallinen tuomioistuin ei voi kansainvälisen oikeusistuimen tumiota kumota. Ja 1953 juttuhan koski erityisesti hänen jäämistöään, ja lopulta sovittiin leski siihen oikeutetuksi.
- rikossyyttäjä.
,,, ja tietysti. Jodl teloitettiinkin muistaakseni heti Sika-Streicherin jälkeen. Ja hänen syyllisyytensä on jos kenen todistettu - täysin aukottomasti, eikä häntä ole koskaan julistettu syyttämäksi.
Natsipropagandasi ei Suomesssakaan enää tehoa!
- Anonyymi
” Toisen maailmansodan pääsotasyylliset ja pääsotarikolliset teloitettiin hirttämällä Nürnbergissä 16. lokakuuta 1946.
- Kuinka heistä kukin suhtautui hirttotuomioonsa?
Göringin sellinvartija, aikalaistodistaja ja silminnäkijä, kertoo tuosta lapsenmielisestä lihavasta miehestä, nyt jo vankeuden aikana pyylevyytensä menettäneenä, jotenkin seuraavasti:
”Göring tuli alas selliinsä ensimmäisenä. Hänet tultaisiin myös ensimmäisenä hirttämään. Hänen kasvonsa olivat kalpeat ja kylmät, silmät pyörivät päässä. ”Kuolema, kuolema, kuolema”, hän hoki pudotessaan tunnottomana sellinsä lavetille.
Hänen kätensä tärisivät siitäkin huolimatta, että hän pyristeli ja yritti kaikin voimin näytellä välinpitämätöntä. Hänen kasvonsa olivat kosteat ja hän huohotti yrittäessään taistella romahtamista vastaan. Mutta hän romahti, hän itki kuin pieni lapsi ...”
TODELLISUUDESSA varsin epäuskottava kertomus koskien Göingiä, koska:
- hän varmuudella tiesi jo etukäteen saavansa kuolemantuomion
- hän myös tiesi etukäteen, että kuolema tulisi, mutta ei vangitsijoiden toimesta
- tiettävästi hänelle oli ommeltuna suuhun myrkkyampulli, jonka pystyi itse rikkomaan
- Göring oli edellisen sodan hävittäjälentäjä, jolla oli tilillä yli 10 ilmavoittoa, joten kuolemanvaara oli hänelle tuttu
Joten Tiltujen ”kertomus” ei tältä osin vaikuta järin luotettavalla. Oli vangitsijoiden interesseissä kuvata kaikki syytetyt kuolinhetkellä heikkoina väkisijöinä! - Anonyymi
Aloitus on siinä mielessä virheellinen, että toisen maailmansodan aloittamiseen Adolf Hitlerin lailla syyllinen Josif Stalin jäi teloittamatta.
"Punatähden liitto hakaristin kanssa – Brestin salailtu voitonparaati 22.9.1939
Neuvostoliiton/Venäjän reparoitu historia on restusoinut Saksa-kumppanuuden 1939-1941.
*
Kun taannoin kävin Kremlissä, mielessäni aktualisoitui muuan vanha kysymys:
”Neuvostoliitto kävi näköjään sotansa 1941-1945. Miksiköhän se isäukko lähti Sortanlahdesta Antinpäivänä 1939?”"
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/216658-punatahden-liitto-hakaristin-kanssa-brestin-salailtu-voitonparaati-22-9-1939/
Suomen osalta toisen maailmansodan aloitti Josif Stalin määrättyään puna-armeijan hyökkäämään Suomeen 30. marraskuuta 1939 alkaen. - Anonyymi
Natsit saivat hyviä tuloksia ÄO-testeissä
Vain kolme 20:stä testatusta sijoittui älykkyydeltään keski-tasolle. Loput olivat joko hyvin tai erittäin älykkäitä.
Vaikka Göringin älykkyysosamäärä ei ollut joukon korkein, hän sai melko hyvän tuloksen, 138. Saman sai sodan jälkeen Hitlerin seuraajaksi Saksan johtoon noussut Karl Dönitz.
Kelley suoritti natseilla joukon kokeita. Hän muun muassa teetti heillä testin, jolla määritellään testattavan älykkyysosamäärä. Testi osoitti, että kolmella 21:stä syytetystä natsista ÄO oli hieman yli 100 eli he olivat älykkyydeltään keskivertoja.
Loput Hitlerin entisistä käsikassaroista olivat joko "erittäin älykkäitä" tai "huippuälykkäitä”. Huippupisteet sai talousministeri ja pankinjohtaja Hjalmar Schacht, jonka älykkyysosamäärä oli 143.- Anonyymi
Juutamaiset olivat täydellisesti soluttaneet USA:n ja britannian sotilastiedustelut, Nurbergin tuomarikunnan, syyttäjät ja jopa itse teloitusten pyöveli oli juutalainen, sadistinen mies joka tahallaan jätti uhrit kitumaan tukehtumalla. Lisäksi hirsipuulavan luukku oli suunniteltu siten että sen puoliskot avsutuessaan löivät putoavaa uhria päähän.
Tämä on nähtävissä mm. Keitelin verisistä kasvoista. Jutku-pyöveliä ja muita suututti suunnattomasti useimpien natsien urheus jolla he kohtasivat kuolemansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juutamaiset olivat täydellisesti soluttaneet USA:n ja britannian sotilastiedustelut, Nurbergin tuomarikunnan, syyttäjät ja jopa itse teloitusten pyöveli oli juutalainen, sadistinen mies joka tahallaan jätti uhrit kitumaan tukehtumalla. Lisäksi hirsipuulavan luukku oli suunniteltu siten että sen puoliskot avsutuessaan löivät putoavaa uhria päähän.
Tämä on nähtävissä mm. Keitelin verisistä kasvoista. Jutku-pyöveliä ja muita suututti suunnattomasti useimpien natsien urheus jolla he kohtasivat kuolemansa.Onhan tuo raakaa, mutta mikseivät käyttäneet samaa metodia, mitä Hitler käytti vastustajiensa teloituksissa, teräslankaa.
Teloituksethan kuvattiin Hitlerille näytettäviksi. Olen varma, että hän kosketteli itseään samalla, kun nautiskeli katselustaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan tuo raakaa, mutta mikseivät käyttäneet samaa metodia, mitä Hitler käytti vastustajiensa teloituksissa, teräslankaa.
Teloituksethan kuvattiin Hitlerille näytettäviksi. Olen varma, että hän kosketteli itseään samalla, kun nautiskeli katselustaan.” Teloituksethan kuvattiin Hitlerille näytettäviksi. Olen varma, että hän kosketteli itseään samalla, kun nautiskeli katselustaan.”
Tarkoittanet, että niin SINÄ olisit tehnyt? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan tuo raakaa, mutta mikseivät käyttäneet samaa metodia, mitä Hitler käytti vastustajiensa teloituksissa, teräslankaa.
Teloituksethan kuvattiin Hitlerille näytettäviksi. Olen varma, että hän kosketteli itseään samalla, kun nautiskeli katselustaan.Tuohan on legendaa. Ei Hitlerin salamurhan yritykseen 1944 heinäkuussa osallistuneita mihinkään teräslankaan ('pianonkieleen') hirtetty vaan tavalliseen köyteen.
Mikä muuten olisi ollut esim. Vuonna 1940 kohtalo niillä brittiläisillä sotilashenkilöillä jotka Ranskan tappion jälkeen olisivat yrittäneet murhata Churchillin...?
- Anonyymi
Pääsotasyyllisten toinen ydinjoukko istuikin tyytyväisenä voittajien pöydässä, kunnes tuli aika laskea rautaesirippu idän ja lännen rajaksi.
Yhteistyöstä natsien ja Japanin kanssa ei NL:n johtajista hirtetty ketään!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävä sua j-mies!
Enkä oikeesti ymmärrä miksi. Eihän me tunneta ees kovin hyvin. Mut haluaisin sun kanssa jotain säätöä sit kai vaan 🫦525069Voi itku! Sanna Marinilla EI OLLUT mitään tekemistä jäänmurtajakauppojen kanssa
Miten tässä näin kävi? Sanna-kultti paniikissa.913922En välttämättä koskaan aikaisemmin tosissani uskonut mihinkään sielunkumppanuuteen ym
Ennen kuin tapasin sinut. Oudointahan tässä on että ollaan tiedetty toisemme kuitenkin vuosia ja enemmän vuosia, mutta v153223- 372824
- 442185
- 212182
- 392156
- 92045
- 641711
Sielunkumppanini ja nykyinen kaivattuni ovat hyvin samankaltaisia ihmisiä
Ja uskon että he punovat langansa yhteen pian. Sielunkumppanille voi olla kova paikka hyväksyä kuinka välittävä ja herkk341692