"Asiantuntijat" olivat jossain vaiheessa huolissaan lapseni (5 v) todellisuudentajusta (ja osa tuntuu olevan edelleen).
Itse olen luova ihminen, lapsen isäkin taidealalla opiskellut ja lapsella tuntuu olevan todella vilkas mielikuvitus.
En ole osannut sillä tavalla olla huolissani mistään tuohon liittyvästä, se on ollut mielestäni enemmänkin voimavara ja lapsella tuntuu olevan ihan oma tyyli selviytyä sen avulla hankalalta tuntuvista tilanteista.
Hän vain ratkaisee asiat näin.
Se on kuulemma kuitenkin ilmeisesti väärä tapa.
Nyt neuvolassa sanottiin, että tyttö ei saisi esim. enää tukeutua johonkin leluun (lelu "puhuu" hänen puolestaan) tai ottaa mitään roolia (esim. leikkiä olevansa jokin eläin).
Usein sellaisissa tilanteissa, joissa hän esim. ujostelee, on ensin kieltäytynyt tekemästä jotain (osaa olla aika voimakastahtoinen kyllä), hän saattaa turvautua tällaiseen ratkaisuun, että saa asiansa sanottua, tai/ja voi ikäänkuin näin luovien ja sovitellen päästä eteenpäin tilanteessa (uhmakohtaukset ovat jääneet pois).
Minun mielestäni tämä on vielä normaalia, mutta neuvolan tädistä ei.
Lapsen pitäisi kuulemma esiintyä täysin omana itsenään, tilanteessa kuin tilanteessa.
Itselleni tuli tuosta hieman ristiriitainen ja harmistunut olo.
En halua alkaa väkisin nitistämään hänen luovuuttaan, kyllä se koulussa tehdään takuuvarmasti aikanaan ja eiköhän se kehitys siellä etene, kun on tähänkin saakka edennyt, omaa tahtiaan.
Mielikuvitus
3
610
Vastaukset
- mitään epänormaalia
Minulla kuuden vanha lapsi, ja hän äskenkin leikki koiraa, ja ujostelee myös vieraiden ihmisten parissa ja saattaa silloinkin loppujen lopuks esittää koiraa vaikka.
Tuntuu ihmeelliseltä jos tollasta käytöstä pidetään epänormaalina, aikuisella se sitä olisi, mutta kun on kyse lapsista, jotka muutenkin kasvavat mielestäni liian aikaisin aikuisiksi, niin tulee vaan mieleen että miksiköhän...- ap.
Lapsella oli siis n. 1/2 v sitten voimakasta uhmaa ja sen tiimoilta alettiin tutkia sitten myös todellisuudentajua ja yleensä kehitystä.
Ei kyllä silloin todettu todellisuuden tajussa mitään vikaa. Kaikki johtui ihan muista syistä ja nyt on tuo uhmakin jo tasaantunut ja kehitys on kyllä edennyt ihan ok., omassa aikataulussaan.
Ja vaikka vieläkin esiintyy jonkinlaista omaehtoisuutta, niin mielestäni se on jo ihan normaalia, lapsen oma temperamentti on vaan se mikä on.
Nykyään kaikesta kuitenkin halutaan (näköjään) tekemällä tehdä sairaalloista.
Ihmisen käsite tuntuu todella jotenkin kaventuneen.
Lapsi teki 5-vuotis tarkastuksessa keväällä tehtävät ihan ok., mutta nyt ei ole suostunut enää sen jälkeen esim. piirtämään omaa kuvaansa pyydettäessä.
Nytkin neuvolan täti taas laittoi piirtämään, mutta lapsi kieltäytyi.
Ei tuossa kuitenkaan minun mielestäni mitään vikaa ole, samanlaista tuli aikoinaan koettua vanhempien lasten kanssa.
Lapsi on nyt mennyt lopulta jotenkin lukkoon noissa tilanteissa. Ei kuulemma myöskään halua piirtää ihmistä, kun osaa mielestään paremmin piirtää eläimiä yms., ihmisen piirtäminen on -juuri tällä hetkellä- tylsää jne. (joku ikään liittyvä itsekritiikkikin ilmeisesti astunut kuvaan mukaan). Kotona kyllä piirtelee paljon, mutta vain sitä mitä itse haluaa. Ei mene minunkaan ehdotukset aiheista koskaan läpi.
Tuo tietynlainen uhmakkuus on mielestäni vielä itsenäistymisprosessiin kuuluvaa nyt.
Olen kolme lasta jo kasvattanut, eivätkä hekään siis silloin mitään täydellisesti käyttäytyviä mallikappaleita aina olleet (neuvolassa kieltäydyttiin yhdestä sun toisesta asiasta jne.), mutta on heistä lopulta ihan kelpo ihmisiä tullut.
Yksi kestoaihe on tuolla ollut myös kynän pito-ote, siitä marmatettiin neuvolassa kyllä jo vanhemmille lapsillemmekin aikoinaan, myös itse muistan joutuneeni tässä aikoinaan silmätikuksi.
No, on meistä kuitenkin jokainen sen kynän pidon lopulta oppinut, vaikka oman aikansa onkin ottanut. Onneksi nykyään ei sentään enää pakoteta väkisin vasenkätisistä oikeakätisiä, kuten omassa lapsuudessani.
Tuntuu siltä, että ollaan vaan jotenkin jouduttu nyt silmätikuiksi.
Joidenkin muiden lasten samankaltaista käytöstä katsottaisiin (ja katsotaankin) sormien läpi, mutta meillä tehdään nyt näköjään kaikessa heti kärpäsestä härkänen, ei paljoa tarvitse, ennakkoasenne on vahva.
Siihen nähden mitä olen muiden (paljon vanhempienkin) lasten nähnyt/kuullut nyt tekevän (ja ihan normaalien kirjoissa ovat) ei kyllä meidän kohdalla pitäis olla mitään hätää.
- ~~~~~~
Ei tuo nyt minustakaan mitenkään hälyyttävältä kuulosta. Jos lapsi vielä koululaisena tekisi noin, niin ehkä sitten, mutta koulun alkuun on vielä aikaa. Hyvä, että lapsi saa edes jollain keinolla hankaliksi kokemansa tilanteet ratkaistua. Oma tyttö oli vähän saman tyyppinen, mutta kuusivuotiaaksi mennessä mielikuvitusystävä jäi unohduksiin. Muistaakseni kokeilin itse näyttelemistä ja sadutusta, joiden avulla harjoittelimme jo etukäteen uusia tilanteita, ja näistä oli paljon hyötyä. Meillä tosin mielikuvitusystävästä kerrottiin (tyttö kertoi) vain omalle perheelle, joten emme kohdanneet ulkopuolisten arvostelua, eikä tyttökään saanut siitä ylimääräisiä paineita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_232423Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.531683- 251952
Vakkuri puhuu että Suomi joutuu sotaan.
Hänen mukaansa asiantuntijat ovat yhtä mieltä että Suomi joutuu sotaan Venäjän kanssa. En tiedä kuinka lähellä se on, mu276941Saako kantaa asetta
Voiko olla koskaan kotelossa lonkalla ase.. Siis ei mikään luvaton ase. Johon on luvat. Esim luottamustoimessa, tai kaup11917- 146893
- 56834
Mies mitä ajattelet naisista?
Kerro mitä ajatuksia nousee. Mitä naiset sinulle merkitsee? Sana on vapaa.110739- 46725
Mitä laitatte karjalanpiirakan päälle?
Voita tietenkin, mutta mitä muuta? Itse yleensä juustoa, jotain leikkelemakkaraa ja tuorekurkkua8708