Katson sinua aaveiden maa
vaikka ei siellä ihan oikeasti
kukaan kuollutkaan
olet silti tuskani paikka
sen muisto.
Sinä ja minä
sen ainoat asukkaat
synnyimme rakkaudesta
kuolimme kylmyyteen
tulemme sammuessa.
Aaveiden maa
jossa tuiskut nyt asustaa
tunteiden riitteiset lammikot
ikijään päällensä saa.
Kivet kuin muistot
toisiaan mykkinä katsoo seisoo
ja emme päässeet edes rakkauden haudalla
samaan kaivantoon vajoamaan
jähmetyimme selät vastakkain
pystymättä kääntymään
hyvästelemään ...
vaikka ei siellä ihan oikeasti
kukaan kuollutkaan
olet silti tuskani paikka
sen muisto.
Sinä ja minä
sen ainoat asukkaat
synnyimme rakkaudesta
kuolimme kylmyyteen
tulemme sammuessa.
Aaveiden maa
jossa tuiskut nyt asustaa
tunteiden riitteiset lammikot
ikijään päällensä saa.
Kivet kuin muistot
toisiaan mykkinä katsoo seisoo
ja emme päässeet edes rakkauden haudalla
samaan kaivantoon vajoamaan
jähmetyimme selät vastakkain
pystymättä kääntymään
hyvästelemään ...
Vastaukset 6
Vanhimmat
kovin kylmää on minulla täällä,
sydämeni on yksin, ymmärrätkö ?
Kaikki tämä kauneus ympärilläni, näyttää
vain tummimman puolen enkä löydä siitä
tänään sen puhuttelevaa puolta. En jylhyyttä
enkä syvää rakkautta juurilleni.
Olen osa tätä hiljaisuutta, osa muuttuvaa maisemaani ¨
yksin.
Niin kovin tumma, niin syvällisen riipaiseva on runosi tänään
Jouni. Se puhuu niin paljon, enemmän kuin kirjoitetut sä-
keet, enemmän kuin suu puhua voisi.
Taidolla, sielukkaalla kädellä kirjoitettu upea melankolisuus.
... tosi melankolinen kokonaisuus ja saa olla viimeinen no runoni
jonka kyseisestä asiasta kirjoitan.
no siitä jäi niin paljon keskeneräistä asiaa joka olisi pitänyt puhua
eikä hautoa alleen vaikkapa ikijäähän kaivertamaan.
no melko varmasti kirjoitan huomenna jo toisaalle
joten tervetuloa lukemaan sieltä tälläisiä pähkäilyjä.
kiitos runollisista sanoista kultasydäminen rakas ystäväin
ja mestarini
toivotan mitä parhainta, iloa ja onnea ryöppyävää
lämmöllä sydämestäni.
Tässä maassani Sinun jälkesi lumi
peittää, valkea puuteri kuin minun
sieluni pinnalle hupaa ja minä voin
taas jatkaa elämän virtaan.
Kaikkoava askeleti ääni hangella ja
kohta ei enää jälkiäsi, minun mieleni
taas vapaa, hahmosi kaikkoaa, Sinä
laskeudut pois myötävirtaan..
Teit valitasi ja päätöksesi ja monistit,
missä minussa olit vain sinä, Sinä olit
sijannut monta vuodetta ja minussa vain
sinulle sija lämpöni haamassa.
Tässä maassani nyt, tyhjä olo, ikävä
Sinuun, sekin pakenee ja koetan sydämeltä
jo uutta rakkautta. Ei, en enää etsi sitä, mistä
Sinut, tästä, missä olit samassa...
ja luin sokeasti Runojesi tyhjää sielua...
http://www.youtube.com/watch?v=2lBrTCEK7nk&feature=related
Kiitos Runostasi.
Muistot vaalenevat ja kipu taittuu,
mieli kohoaa tajuntaan, ettei elämä
ole ohi, mikään Rakkaus Ainoa.
Korvaamatonta vain se sydämen viime
kuiskaus, hengityksen pysähtyminen,
elämän siipien laskeutuminen.
Ennen sitä, kaikki on mahdollista,
ov vain irroitettava ote menneestä ja
annettava sille viime hyväily...
ja sitten elämällee oma sijansa..
niin Rakkaus hyvästelee..
Maesron Rakkauruno oli hyvin
rankkaa luettavaa ja tunnelma oli
melankoolinen kuin mikä.
Perskuta, olisikohan nyt aika nostaa
pää pystyyn? Naaraita on nurkat täynnä,
ei kun kourat kuperalleen ja uuden
kimppuun..
No, tämä oli vapaamuotoinen puuska, mutta
oikeesti, hieno teksti tämä oli tunteistasi, mutta
elämä jatkuu ja joskus on annettava periksi,
asetuttava uuteen.
Runosi oli taidokas tunteidesi tulkii ja ilmaisija,
erittäin hieno.
Voimia ja piristymistä päivääsi
hyvä Ystävä.
... kylmyyttä satuttavaa
kauneutta lumoavaa
ja jälkeni jää ikävään.
katson tunturia
jonne polkuni kiemurtelee
jotokseni hämärään
historiasi pimeään alaviitteisiin
jossa minut hädin tuskin nimeltä
mainitaan ...
jo on mestarilta kirjoitettu koskettavin sävyin runo
joka sopii meikäläiselle kuin nokka päähän.
jokainen kappale on pieni runo maailmansa
joten hyvä ystävä hyvä !!!
no vähän kahlattiin surun sävyin tässä
mutta sellaista se on toisinaan kun kipu ei loppuaan kohtaa
mutta nyt se haudattiin ja unohdettiin lopullisesti.
kiitos kyläilystä ja runostasi ystävä hyvä
ja toivotan hyvää jatkoa päivääsi sinne päin
täältä päin.
Tylyä.. Ihmiset ovat julmia toisilleen.. Voivat kutsua ravintolaan,syövät hyvän aterian ja kaikki on ihanaa ja sitten pommi.. Minä en rakasta sinua enää..Olen löytänyt toisen..Toinen ihmettelee,miten tämä on mahdollista..Voiko näin käydä minulle.. Pian tunteet kylmenee,tilalle tulee katkeruutta ja aina vaan vaikeampaa,on solmia uusia suhteita..Näin ,elämä menee usein.. Runosi on hieno..aitoa elämää..
Osaat todella.. Kiitos tästä lukukokemulsesta.. Hyvää jatkoa! t.Irkku
... ja tuolla tavoin tehdyt temput jättävät kyllä ruman jäljen
mutta on parempi kuin tekstiviestillä tai sähköpostilla jättäminen.
pitäisi aina puhua asiat halki siten ettei jää katkeruuksia
jotta voi katsoa luottavaisin silmin tulevaisuuteen
ettei odota huomiselta sitä että historia toistaa itsensä
toisessa suhteessa.
tässä no runossani oli enemmän totuutta mukanaan
kuin viittii paljastaa.
ehkä joskus aurinko hymyilee ilottomille kasvoille ...
kiitos taas rakas ystäväin kun luonani piipahdit
ja toivotan symppiksien iltaa niitä ilon ja onnen pisaroita sydämmiin
lämmöllä sydämestäni.