Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Hautausmaa

    Edessäni aukeaa maisema
    unohdetun hautausmaan,
    jossa kuolleiden sielut
    vaeltaa.

    Suuren tammen
    varjossa,
    sen vahvan rungon
    suojissa.
    Lepää hän, jota tulin
    katsomaan,
    vanhaa toveria
    tapaamaan.

    Tunnen kylmän
    tuulen niskassani,
    tiedän hän on
    täällä luonani.

    Polvistun kynttilän
    sytyttämään,
    muistelen mennyttä
    elämää.

    Liekki hetken väräjää,
    lepattaa,
    sit jokin saa sen
    sammumaan.

    Katseeni haudasta ylös
    kohotan,
    suruni hetkeks
    unohdan.

    On toveri mua
    tullut hakemaan,
    kanssaan matkalle
    manalaan.

    Hän kätensä mulle
    ojentaa,
    siihen pyytää mua
    tarttumaan.

    Kuu hopeinen
    tiemme valaisee,
    näen jotkut matkaavat
    taivaaseen.

    Käsikädessä katoamme
    pimeään,
    metsään kirottujen
    tiheään.

    En tiennyt on
    täällä mun
    määränpää,
    tulin tapaamaan vain
    ystävää.
    3146
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Tässä on tyyliä. Todella hyvin rakennettu kokonaisuus. Ei ole helppoa hallita itseään tässä genressä, niin että pysyy hyvän maun oikealla puolen. Miellyttävä lukukokemus makaaberista aiheestaan huolimatta.

    Äänestä

    • Kiitos kovasti Miekko.

      Äänestä

    kuolema nappaa omansa milloin ja mistä tahansa; ei sille voi sanoa, että pitäisi tehdä vielä sitä sun tätä..ei kerkeä vielä lähtemään. Tottakai sekin on, että siellä missä kirotut asustaa siellä on tungosta...vain harva meistä on niin kiltti, että pääsisi taivaan valtatielle vaeltelemaan. Hieno runosi, ei ehkä niin kauhutarina kuin aikaisemmat, mutta vähintään yhtä hyvä.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Korppi1 kirjoitti:

    Edessäni aukeaa maisema
    unohdetun hautausmaan,
    jossa kuolleiden sielut
    vaeltaa.

    Suuren tammen
    varjossa,
    sen vahvan rungon
    suojissa.
    Lepää hän, jota tulin
    katsomaan,
    vanhaa toveria
    tapaamaan.

    Tunnen kylmän
    tuulen niskassani,
    tiedän hän on
    täällä luonani.

    Polvistun kynttilän
    sytyttämään,
    muistelen mennyttä
    elämää.

    Liekki hetken väräjää,
    lepattaa,
    sit jokin saa sen
    sammumaan.

    Katseeni haudasta ylös
    kohotan,
    suruni hetkeks
    unohdan.

    On toveri mua
    tullut hakemaan,
    kanssaan matkalle
    manalaan.

    Hän kätensä mulle
    ojentaa,
    siihen pyytää mua
    tarttumaan.

    Kuu hopeinen
    tiemme valaisee,
    näen jotkut matkaavat
    taivaaseen.

    Käsikädessä katoamme
    pimeään,
    metsään kirottujen
    tiheään.

    En tiennyt on
    täällä mun
    määränpää,
    tulin tapaamaan vain
    ystävää.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu