"Itämeren viime aikoina herättämä keskustelu on suunnannut huomion myös pohjoismaisen yhteistyön ikuiseen kipupisteeseen, kielikysymykseen. Baltiassa ja muissa maissa tehtävässä yhteistyössä korostuu englannin asema niin sanotun skandinaaviskan kustannuksella; selvää on, ettei sillä tiellä pääse eteenpäin pohjoismaisilla kielillä.
Todellisuus aiheuttaa tiukkaa kädenvääntöä. Skandinaaviskasta halutaan pitää kiinni, koska sitä pidetään pohjoismaisen identiteetin keskeisenä osana, mutta toisaalta suomalaiset ja islantilaiset ovat väistämättä eriarvoisessa asemassa. Tämä on puolestaan heikentänyt yhteistyötä, koska pohjoismaisuuden innokkaimpia ajajia ovat erityisesti ihmiset, jotka pärjäävät hyvin ruotsilla, norjalla ja tanskalla.
Aika ajoin nousee pintaan epäpyhinä torjuttuja ehdotuksia, että myös Pohjoismaisen neuvoston ja ministerineuvoston yleiskieleksi valittaisiin englanti, joka on noussut ranskan ohi EU:n tärkeimmäksi työkieleksi.
Kieliongelmaa syventää "tanskalaistuminen", joka korostui sen jälkeen kun sihteeristöt siirrettiin Kööpenhaminaan. Ilmiö heikentää entisestään suomalaispoliitikkojen halua osallistua aktiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön, koska kouluruotsilla ei tanskaa ymmärretä."
kirjoittaa Olli Kivinen, Helsingin Sanomat ja luultavasti hän saa kannatusta laajalti.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135249993971
Todellisuus aiheuttaa tiukkaa kädenvääntöä. Skandinaaviskasta halutaan pitää kiinni, koska sitä pidetään pohjoismaisen identiteetin keskeisenä osana, mutta toisaalta suomalaiset ja islantilaiset ovat väistämättä eriarvoisessa asemassa. Tämä on puolestaan heikentänyt yhteistyötä, koska pohjoismaisuuden innokkaimpia ajajia ovat erityisesti ihmiset, jotka pärjäävät hyvin ruotsilla, norjalla ja tanskalla.
Aika ajoin nousee pintaan epäpyhinä torjuttuja ehdotuksia, että myös Pohjoismaisen neuvoston ja ministerineuvoston yleiskieleksi valittaisiin englanti, joka on noussut ranskan ohi EU:n tärkeimmäksi työkieleksi.
Kieliongelmaa syventää "tanskalaistuminen", joka korostui sen jälkeen kun sihteeristöt siirrettiin Kööpenhaminaan. Ilmiö heikentää entisestään suomalaispoliitikkojen halua osallistua aktiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön, koska kouluruotsilla ei tanskaa ymmärretä."
kirjoittaa Olli Kivinen, Helsingin Sanomat ja luultavasti hän saa kannatusta laajalti.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/1135249993971
Vastaukset 1
Vanhimmat
kaikille jotka ovat käyneet Tanskassa. Eiväthän ne tanskalaiset edes suostu puhumaan ruotsia, ei ainakaan muumiruotsia.