Minun suuruuteni on sinussa

Sinun kauttasi minä elän ja
kun on päivä, sinussa ilo, voisinko
kulkea lohdullisempaa tietä.

Kun aurinko on korkeimmillaan ja
tunnen kuinka elämä sinussa kuohuaa,
minunkin askelissa nautinto.

Minä voimistun Sinusta ja vahvistun,
juurrun yhä syvempään, niin kuin puu juurtuu
maahan, mikä on suotuisa.

Sinä olet minulle maa ja se tarjoama väkevä
voima, olet usko, johon tarttua ohuella hetkellään,
ja minä otan Sinusta kiinni..

niin kuin oksat tarttuvat kalleimpaansa..

http://www.youtube.com/watch?v=3WBFPlTUStM&feature=related

Kiitos Runostasi.

Ihmisen on yksinään vaikea tavoittaa,
mikä on ylhäällä, ojentaa itseään
sinne, missä on kahdelle sija.

Voi peittää vain oman kohtansa, eikä tiedä
koskaan, kenelle oli toinen sija varattu.

Mutta kun Rakastaa, kuka vierellä on, osa
arvoituksista ratkeaa, läheisitä tulee heitä,
joissa tuntuu Rakkauden väri ja lämpö
heijastuu..

mikä oli tummaa, vaalenee.

Rakkausrunosi puhutteli ja siinä oli vahvaa sasnomaa
je kerrontaa.

On nautinto lulea Runoa, johon kirjoittaja
on asettanut itseään ja paneutunut
tekstiinsä.

Tämä oli erittäin syvää Runoa, mutta samalla
herkkää.

Mitä useamman kerran tämän luki, sitä
hienommalta se tuntui.

Erittäin hyvä Runosi.

Hyvää mieltä ja positiivisuutta päivääsi.

tämä runosi on kyllä mennyt aamulla täysin
silmieni ohitse.

Täyteläisen ja elämänmakuisen oloinen runo,
jossa rakkaus kiertää kauniisti lauseissa ja
säkeessäsi.

Viihdyin.