Rikkoutuneesta ikkunasta
tyhjyys pääsi satimesta
myös muistot
jotka asuivat samassa huoneessa.
Kasvot jotka ovat katselleet
näistä ikkunoista
näkee nyt selvemmin
kuin koskaan aikaisemmin.
Tuntuu vihdoin hyvältä
selkeät ajatukset
tuulen tuoma tyyneys
toivo astui askeleen eteenpäin.
Taipuen nyt kuin sitkeät pajut
väkevillä käsillään
kannattelevat toivon lyhtyä
oksien kaarten kääntyessä valoon.
tyhjyys pääsi satimesta
myös muistot
jotka asuivat samassa huoneessa.
Kasvot jotka ovat katselleet
näistä ikkunoista
näkee nyt selvemmin
kuin koskaan aikaisemmin.
Tuntuu vihdoin hyvältä
selkeät ajatukset
tuulen tuoma tyyneys
toivo astui askeleen eteenpäin.
Taipuen nyt kuin sitkeät pajut
väkevillä käsillään
kannattelevat toivon lyhtyä
oksien kaarten kääntyessä valoon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun jaksaa odottaa ja pitää toivoa yllä,
yleensä se elämässä palkitaan.
Mielestäni se on nimenomaan runosi ydin,
jos sen vain nyt oikein ymmärsin.
Että kaikki mikä oli niin kauan tavoittamatonta,
tuntuukin nyt tavoitetulta - ainakin osasia siitä.
Runostasi kiittäen,
lintsi
Toivo on hyvä pitää aina mukana elämässä,
miten me jaksaisimme huomiseen ilman toivoa,
mitä me tekisimme elämällä, jos ei olisi toivoa,
toivo pysyköön sydämissämme meillä kaikilla, aina!
Vierailustasi kiittäen
Ele
Ennen katselin Sinua kuin olisin
katsonut sateen kosketelleen ikkunan
lävitse. nähnyt vain vesipisaroiden
piirtämän ja sumean yhteyden Sinuun.
Olin tuntenut epävarmuutta ja kuvitellut,
odottanut että tulet lähemmäs, varronut
sateen taukoavan, ikkunan seestyneen
kirkkkaaksi sateiden vyöryjen ohitse.
Mutta lopulta tajusin, että sade oli oma
mielikuvitujseni ja ikkuna tunneelämäni,
minä katsoin sisältäni sinua epäluulon hamaa
sieluni kalvolla kuin sadevettä harmaata ruudulla.
Minä opettelin uudelleen katsomaan Sinua
ja opin näkemään kirkkaassa kulkevan, näin
viimein Sinun värisi läpi kirkkaan ikkunan,
tainnuttamaan sateet minussa kohti Sinua...
nyt näen Sinut ja olen päivä päivältä vahvempi..
http://www.youtube.com/watch?v=o3Ki9rBuVXQ&feature=related
Kiitos Runostasi.
Joskus muistoista tulee harmaata
ikkunalasiin, sumentavia esteitä syvimpään.
Kasvoiksi näkökentän esteeksi, vieraiksi
samassa huoneessa.
Ja vain pyyhkäisy lasiin, ohut kirkas
ja toive sanoo hiljaa, joku uusi, tuore,
ojentaa jotakin itsestään.
Ja Hänen syli pyyhkii esiin lisää
kirkasta..
Utta ja nautittavaa Rakkausrunoa
Sinulta.
Tekstisi ja säkeesi kiehtoivat ja tyylissäsi
ona persoonallisuutta ja toisaalta kerronan
keveyttä.
Tekstiäsi oli helppo lukea ja sisältö kietoi mukaansa.
Pidin Runostasi kovasti ja Tämä oli
aito, erittäin hyvä Runosi.
Kuulasta ja kaunista päivää Sinulle.
Kiitos hienosta toiveikkaasta toivoa ylläpitävästä runostasi,
kiitos myös ylitsevuotavista kauniista sanoistasi.
Kyllä se niinkin voi olla, että vain pyyhkäisy sameaan lasiin
ja kaikki kirkastuu hetkessä ja näkee kaiken ikään kuin uusin silmin.
Toivo on hyvä olla aina mukana, laittakaamme vaikkapa
povitaskuun, sinne sydämenpuoleiseen. =)
Kuulasta syksyä Sinulle.