Isältämme jäi omakotitalo, perijöitä minä ja veljeni. Nyt perunkirjoitusta varten papereita hommatessani paljastui että talo onkin veljeni velkojen panttina, itse en tästä tiennyt mitään, eikä veljeni suostu kertomaan mitä varten on velan ottanut. Velkasumma on käsittääkseni noin kolmanneksen suuruinen talon käyvästä arvosta. Taloa ei ilmeisesti voi myydä ennenkuin se vapautetaan panttauksesta, voidaanko tämä tehdä maksamalla velka veljeni osuudesta vaikka veljeni ei tähän suostuisi? Veljeni kanssa ei tunnu mitkään neuvottelut onnistuvan, miten luulette pankin suhtautuvan? Suostuuko ne mihinkään neuvotteluun ilman veljeäni?
Miten ratkaistaan takaustilanne?
Pantattu talo
61351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos kuolinpesässä on kaksi osakasta joista toinen on velallinen ja pesä pantinantaja, niin mielestäni pankin pitäisi antaa samat tiedot kuin mitä elossa olevakin vierasvelkapantin antaja saisi, suoraan sinulle. Olisi äärimuodollista jos tähän vaadittaisiin kaikkien osakkaiden hyväksyntä. Jos neuvottelut veljen ja pankin kanssa eivät onnistu, silloin ainoaksi keinoksi jää hakea pesänselvittäjää.
lainan panttina niin tottakai se menee veljen osuudesta pois.Eli laina maksetaan ja se vähennetään veljen osuudesta.Ota ulkopuolinen pesänselvittäjä jos ei veli tajua ja sano jotta senkin kulut maksatte kimpassa eli nekin pois perinnöstä.Eiköhän ala suostumaan.Lain mukaan tuo veljen takaus katsotaan ennakkoperinnöksi.
>
Pesänselvittäjä tai kukaan muukaan ei voi vaatia veljeä maksamaan erääntymätöntä lainaansa pois lainaehtojen edellyttämää lyhennystahtia nopeammin. Pankki voi, jos vakuuksia ei nyt takaajan kuoleman vuoksi ole tarpeeksi. Ap:n tulisi nyt alkuun lukea panttaus- ja lainaehdot joita sovelletaan veljen lainaan. Ne saa pankista. Ainakin pesänselvittäjä saa, jos turhantarkka pankki haluaa osakasten yksimielistä päätöstä ennen kuin antaa tietoja.
>
Mistähän tuollaisen lainkohdan löydät? Et ainakaan perintökaaresta, siellä ei mainita takauksista mitään. En tiedä mitä oikeuskirjallisuudessa asiasta ollaan mieltä mutta takaus tuskin voi on ennakkoperintö.
Merkitäänkö perukirjaan vainajan antamat takaukset, suoranaista velkeehan nuo eivät ole vaikka sellaiseksi saattavat muuttuakkin. Jos vainajan on vaikkapa jonkun lainan takaajana henkilökohtaisesti, niin siirtyykö kuolinpesä ja sen jäsenet automaattisesti tämän velan takaajaksi? Pääseekö tästä takauksesta eroon mitenkään? Entä hyvittääkö verottaja omaisuudesta maksettuja perintöveroja jos kuolinpesä joutuukin vuosien päästä vainajan antaman takauksen maksajaksi?
Takaukset, vaikka riski niiden realisoitumisesta olisikin hyvin pieni, kannattaa aina ilmoittaa perukirjassa.
Henkilötakaukset eivät (tietenkään) periydy vaan kuolinpesä vastaa niistä vain pesän omaisuudella, niin kuin muustakin vainajan velasta. Henkilökohtainen vastuu voi syntyä vain poikkeustapauksessa ja nykyään ainoa vastuuperuste on tietojen tahallinen salaaminen tai väärän ilmoituksen antaminen perunkirjoituksessa. Vaikka perinnönjako olisikin tehty ennen takausvastuun realisoitumista, se peräytyy siltä osin kun velkaa tulee maksettavaksi. Osakas voi menettää enintään sen verran minkä jaossa sai. Perinnönjaossa saatu omaisuus tai sen arvo on palautettava pesään vaikka se olisikin hukattu.
Takauksesta eroon pääsystä pitää neuvotella pankin kanssa. Mitään ylimääräistä keinoa siihen ei ole, PK 21:10 ei minusta sovellu koska kyseessä on vieras velka.
Perintöverotusta voidaan tälläisessä tilanteessa oikaista 10 vuoden ajan kuolemasta.
Siis eikö henkilötakaus päätykään takaajan kuolemaan? Eli kärjistetysti jos pankki vaatii velkaa maksuun takauksen perusteella tänään ja takaaja onkin kuollut eilen niin eikö se takaus olekaan kanttuvei? Tämä takaajan kuolemisen riskihän oli aikanaan pankkien perustelu sille miksi jokaiseen pikkuvippiinkin piti olla vähintään 2 henkilötakaajaa.