Salskea tuuli huhuilee.
Puita kurittaa.
Viimeisiä lehtiä nakkaa.
On vihainen itselleen.
Talvea hakee.
Saadakseen paltoon päälleen.
Viluinen kun on.
Nyt yössä.
Tummatukkaisena riuhtoo.
Kertoo tuskaansa.
On vielä aikaa oottaa.
Kunnon talvea.
Ruotaisen maan.
Lumivaippa tarvitsee.
Rakastuneen tavoin.
Rauhatonna riehuu.
Kaipuutaan nän purkaa.
Odottaa.
Tuota armastaan.
Talvenviimasta
jälleen nauttimaa.
Kuumaan kesään.
Vai liekö haavetta
Puita kurittaa.
Viimeisiä lehtiä nakkaa.
On vihainen itselleen.
Talvea hakee.
Saadakseen paltoon päälleen.
Viluinen kun on.
Nyt yössä.
Tummatukkaisena riuhtoo.
Kertoo tuskaansa.
On vielä aikaa oottaa.
Kunnon talvea.
Ruotaisen maan.
Lumivaippa tarvitsee.
Rakastuneen tavoin.
Rauhatonna riehuu.
Kaipuutaan nän purkaa.
Odottaa.
Tuota armastaan.
Talvenviimasta
jälleen nauttimaa.
Kuumaan kesään.
Vai liekö haavetta
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tunteiden riepotusta syysmyrskyisin sanoin
Rauhaa sisin haluaa - voimattomanan voimaa haluaa
Hetkeksi tunteet ehkä vain nukahtaa.. hetkeksi vaan..
Ja kuitenkin - - Sydämen kaunista sykettä päivääsi Gitta, vilkutta Murukulta! :)
On mulla kanssa, ko kirjoitan en kato lainkaan.
Ja sit ko joskus luen on niitä virheitä.
mut ne on mun tavaramerkkiä.
Katos mä en ole virheetön.
Mä olen virheellinen yksilö:)))))))))))))))))))))))
Ihanaa ruskaa vilkutan.
Pakkasen puremalla poskella
ja kiitän
oikein hienoa luontokuvaa jälleen runossasi
jonka teksti yllättävänkin helpolla jossain vaiheessa
pulpahtaa rakkauden lauseiksi ja jatkuu kummankin
elementin yhdistelmällä viimeisessä säkeessä.
Eihän tästä voi kuin pitää.
Kirpakkaa uutta aamua Sinulle sinne jonnekin.