Tilanne on se, että olemme eronneet ja sekä minulla että lasteni äidillä on uudet perheet. Lapseni asuvat äitinsä luona. Molemmat olemme menneet omilla tahoillamme uusiin naimisiin ja meillä molemmilla on myös uusissa suhteissamme lapsia uusien puolisoiden kanssa.
Maksan elatusmaksuja, joilla luonnollisesti lasten äiti tekee yhteisille lapsillemme hankinoja (ruokaa, vaatteita tms.). Nyt kuitekin kiinnostaisi tietää, että mikäli näillä elatusmaksuilla on ostettu näille yhteisille lapsille esimerkiksi vaatteita, kenelle nämä vaatteet kuuluvat sen jälkeen, kun ne ne ovat tulleet lapsille pieniksi? Sama tilanne esimerkiksi lelujen kanssa, joilla jo kasvaneet lapset eivät enää leiki.
Lasten äiti tietysti haluaa antaa ne omalle ja uuden aviomiehensä yhteiselle lapselle. Toisaalta taas minullakin olisi mielenkiintoa niihin esineisiin, koska ne kelpaisivat myös minun ja uuden puolisoni yhteisille lapsille. Onko tilanne se, että ex-vaimo voi kaiken maksamillani elatusmaksuilla lapsille ostetun omaisuuden siirtää omille lapsilleen, vai kuuluuko niistä osa minulle? Ymmärrän tietysti, ettei elatusmaksujen käyttämisestä tarvitse tehdä tiliä, mutta jotenkin tuntuu kohtuuttomalta, että kaikki yhteisten lastemme vaatteet ja lelut ym. jäävät niiden pieniksi tultua automaattisesti entisen vaimon perheeseen. Mielipiteitä?
Maksan elatusmaksuja, joilla luonnollisesti lasten äiti tekee yhteisille lapsillemme hankinoja (ruokaa, vaatteita tms.). Nyt kuitekin kiinnostaisi tietää, että mikäli näillä elatusmaksuilla on ostettu näille yhteisille lapsille esimerkiksi vaatteita, kenelle nämä vaatteet kuuluvat sen jälkeen, kun ne ne ovat tulleet lapsille pieniksi? Sama tilanne esimerkiksi lelujen kanssa, joilla jo kasvaneet lapset eivät enää leiki.
Lasten äiti tietysti haluaa antaa ne omalle ja uuden aviomiehensä yhteiselle lapselle. Toisaalta taas minullakin olisi mielenkiintoa niihin esineisiin, koska ne kelpaisivat myös minun ja uuden puolisoni yhteisille lapsille. Onko tilanne se, että ex-vaimo voi kaiken maksamillani elatusmaksuilla lapsille ostetun omaisuuden siirtää omille lapsilleen, vai kuuluuko niistä osa minulle? Ymmärrän tietysti, ettei elatusmaksujen käyttämisestä tarvitse tehdä tiliä, mutta jotenkin tuntuu kohtuuttomalta, että kaikki yhteisten lastemme vaatteet ja lelut ym. jäävät niiden pieniksi tultua automaattisesti entisen vaimon perheeseen. Mielipiteitä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
näin:
Isommat hankinnat (pyörät, tietokone jne.)
on ostettu puoliksi (ei siis elareilla) ja kun ne eivät ole enään sopivia, olen ne
myynyt. Sopinut ensin exän kanssa hinnan millä lähtee.
Tästä saatu raha on puolitettu.
Vaatteet ja lelut, jotka olen ostanut, osa menee rikki, osan voi kierrättää.
Jos olen myynyt (tutuille tai kirppiksellä), niistä saadun rahan annan lapselle itselleen.
Hänellehän ne on ostettu.
Minulla ei ole muita lapsia, exällä on uuden puolison kanssa, mutta ei ole vaatinut mitään täältä.
Tod.näk. nyxät ei niitä haluaisikaan, minä en ainakaan haluaisi, jos ko. tilanne olisi.
Jos alkaisi vaatia, saisi kyllä joutavat kamat.
Tietysti tällaisestakin asiasta saa messevän riidan jos haluaa, minusta on
turha alkaa hiuksia halkomaan.
olet taas aiheen keksinyt. Elatusmaksut ovat lapsen elättämiseen käytettävää rahaa, joka siis kuuluu sille lapselle. Jos yhtään helpottaa, niin ajattele sen sinun maksamasi elatusmaksun menevän lapsen asumiseen ja ruokaan, veteen ja sähköön, niin ei tarvitse miettiä, mitä niille tapahtuu hänen käyttönsä jälkeen. Lopulta kuitenkin erittäin pieni osa lapseen kuluvasta rahasta menee tuollaiseen kierrätyskelpoiseen asiaan. Vaatteet tuntuvat kuluvan yleensä loppuun ja lelut hajoavat. Eikä niitä kumpiakaan ostella joka kuukausi tai kovin suurilla summilla. Varsinkaan niillä ei ole oikein mitään arvoa enää käytettynä. Hae kirppikseltä käytettyjä leluja ja vaatteita uusille lapsillesi.
ei voi enää muuta kun nauraa näille jutuille täällä. Kerronpa pienen salaisuuden. Minä ainakin annan kaikki lapsen pienet vaatteet exän sukulaisten lapsille. Menkööt sieltä perimään omiaan jos on pokkaa. Kertaakaan ei ole tullut edes mieleen viedä esim kirpparille vanhoja vaatteita tai leluja. Kaikki maksaa ja itse olen laittanut yhteisiin lapsiimme huomattavasti enempi rahaa kuin ex. Jos on joku joka tarvitsee niin annan ne mielummin kuin myyn. Ihmisiä autetaan pyytteettömästi eikä mietitä auttamisen jälkeen saanko mitään siihen vastineeksi. Näin kun jokainen toimisi olisimme paljon onnellisempi kansa.
sinäkö teet niin ja näin ja sinäkö oot se joka tietää ja sinäkö sinäkö sinäkö?
etkö huku jo omaan egos pönkittämiseen?
vittu mitä itsekeskeisiä paskoja yhäriruikuttajat onkaan! HYI HELVETTI!
yksi kaljankittaaja joukossamme vissiin. Ruikuti ruu. Kalskahtaako korvaan
hanki elämä.
Eikö ole muuta miettimistä, oikeasti?
Meillä etä (äiti muuten) kävi varastamassa tällaisia tavaroita lasten ja minun kodista. Myös sellaisia, jotka minun vanhempani olivat ostaneet lapsenlapselleen. Exä toimitti ne tavarat siskonsa lapselle.
Joskus näinkin.