Ajattelin tänään
sinua, en toisin voinut.
Mielessäni koko päivän
nimesi on soinut.
Enää mitään oikeutta
ole murehtia vointiasi.
Niin on kyllä, mutta
katoa ei entinen.
Ehkä ajatuksen voimin
lailla Lapin noitain
keinoin sekä toimin
saatan jotain parantaa.
Sivelen kättäs kipeää
ja kosken jalkaa.
Ne paranevat heti;
jotain uutta alkaa.
sinua, en toisin voinut.
Mielessäni koko päivän
nimesi on soinut.
Enää mitään oikeutta
ole murehtia vointiasi.
Niin on kyllä, mutta
katoa ei entinen.
Ehkä ajatuksen voimin
lailla Lapin noitain
keinoin sekä toimin
saatan jotain parantaa.
Sivelen kättäs kipeää
ja kosken jalkaa.
Ne paranevat heti;
jotain uutta alkaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
voisit kyllä rekata tämän niccisi,
se tahtoo aina ja aina vaan jäädä huomaamatta
pienen mustuutensa vuoksi.
Minä taas uskon siihen, ettei ole yhtään päivää
elämässäsi vielä ollut jolloin et olisi ajatellut
Häntä. Kumpikohan lienee vaikeampaa, jättää
jäähyväisiä vai elää kipeissä muistoissa ?
Vaikeaa varmaan vetää rajaa.
' Mielessäni koko päivän
nimesi on soinut '
Kuinka kaunista ja samaan aikaan niin satuttavaa
kuten on koko runosi tunnelmakin.
Minua nämä säkeesi ainakin koskivat, uskotko ?
kauniista vastuksestasi, enkä sanojasi epäile. Mutta mitä tulee rekisteröintiin, luulen etten halua sitä,
runo on kumminkin pääasia, ei kirjoittaja.
tuli mieleeni eräs 'tarina' tytöstä joka ei kävele koskaan...
siinä oli samanlaista haikeutta.
Kyllähän runosta aina tahtoo paistaa esiin se mieliala, jossa se on kirjoitettu. Surullisella mielellä ei pysty kirjoittamaan iloista runoa, vaikka tahtoisikin. Siitä tulisi vain jonkinlainen irvistys hymyn sijasta.
Kiitos viestistäsi!