Parkcom

Valtakunnansyyttäjä totesi, että Parkcom ei ole syyllistynyt virkavallan anastamiseen pääkaupunkiseudun pysäköintijupakassa.
Muistaakseen tälläkin palstalla inistiin, niin että nuppi tutisi Parkcomin rikoksesta ja rikosilmoituksia sateli poliisille. No, tulihan lunta tupaan.
10208
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Muistaakseni käräjä- ja hovioikeus olivat asiasta eri mieltä, ja kohta todennäköisesti myös korkein oikeus. Sitten odotellaankin vain koottuja selityksiä...

Äänestä

Täytyy pitää erillään kaksi eri asiaa.

Nyt on otettu kantaa asian rikosoikeudelliseen puoleen. Yksityisoikeudellinen puoli (eli onko pätevä sopimus syntynyt tietyillä ehdoilla) on vielä lopullista ratkaisua vailla.

Äänestä
  • Tarkoitatko, että autoilijoilla olisi ns. jokamiehenoikeus pitää autoaan ilmaiseksi yksityisellä maalla !!
    Mitähän mahtavat Suomen omakotiasujat ajatella mahdollisesta sallivasta KKO:n päätöksestä, jos heidän pihoilleen kuka hyvänsä saa parkkeerata ilmaiseksi.

    Äänestä

  • ......... kirjoitti:

    Tarkoitatko, että autoilijoilla olisi ns. jokamiehenoikeus pitää autoaan ilmaiseksi yksityisellä maalla !!
    Mitähän mahtavat Suomen omakotiasujat ajatella mahdollisesta sallivasta KKO:n päätöksestä, jos heidän pihoilleen kuka hyvänsä saa parkkeerata ilmaiseksi.

    nyt ajattelet? Eihän siihen pysäköinnin kieltämiseen oteta mitään kantaa oikeudessa.

    Äänestä

  • ......... kirjoitti:

    Tarkoitatko, että autoilijoilla olisi ns. jokamiehenoikeus pitää autoaan ilmaiseksi yksityisellä maalla !!
    Mitähän mahtavat Suomen omakotiasujat ajatella mahdollisesta sallivasta KKO:n päätöksestä, jos heidän pihoilleen kuka hyvänsä saa parkkeerata ilmaiseksi.

    Tieleiikennelaki 28:2 kieltää yksiselitteiseti pysäköinnin yksityisen alueelle ilman lupaa ja myös määrää, että pysäköintiä koskevat ehdot on oltava selvästi havaittavissa.

    ParkCom on ilmeisesti perustanut tähän pykälään sekä sopimusvapauteen koko liikeideansa ja tällä pykälällä kaiketi myös valtionsyyttäjä perustelee päätöstään. Alueen omistaja saa toki kieltää pysäköinnin tai periä siitä maksun sopimuksen mukaan, mutta pysäköinitvirhemaksun määrääminen ehtojen noudattamatta jättämisestä onkin sitten toinen juttu.

    Laki pysäköintivirhemaksusta antaa tämän mahdollisuuden vain poliisille ja sitä kautta kunnalliselle pysäköinninvlavonnalle. Perustuslaki 124 § sallii julkisen hallintotehtävän antamisen muulle kuin viranomaiselle vain lain nojalla. Tieliikennelaki ei nähdäkseni ole riittävä peruste virhemaksun perimiseen, vaikka se sallii muuten järjestää pysäköinnin alueen omistajan tai halitjan parhaaksi katsomalla tavalla.

    Valtionsyyttäjä päätti, että kyseessä ei ole virkavallan anastus, joten toiminta olisi laillista. Kuitenkin, eihän kaikki ole laillista, vaikka se ei ole nimenomaisesti kriminalisoitua.

    Lain vastainen toiminta voi synnyttää vahingonkorvausvelvollisuuden eikä toimintaa saa jatkaa, vaikka siitä ei rikosoikeudellista seruaamusta olisikaan. Näin ollen se, että "virkavallan anastuksen" tunnusmerkistö ei täyttyisikään, ei vielä merkitse, että kyseinen virhemaksun määrääminen olisi lain mukaista, kuten valtionsyyttäjä esitti. Kyseessä ei vain ollut sen niminen rikos. Tunnusmerkistö edellyttää, että virkavalta anastetaan "erehdyttämällä".

    Kokonaan toinen kysymys on se, onko yksityisoikeudellinen sopimus syntynyt vain lukemalla kyltin. Oman näkemykseni mukaan se ei vielä synnytä sopimusta, vaikka kyltin pystyttäminen ei virkavallan anastuksen tunnusmerkistöä täyttäisikään.

    Äänestä

  • MK kirjoitti:

    Tieleiikennelaki 28:2 kieltää yksiselitteiseti pysäköinnin yksityisen alueelle ilman lupaa ja myös määrää, että pysäköintiä koskevat ehdot on oltava selvästi havaittavissa.

    ParkCom on ilmeisesti perustanut tähän pykälään sekä sopimusvapauteen koko liikeideansa ja tällä pykälällä kaiketi myös valtionsyyttäjä perustelee päätöstään. Alueen omistaja saa toki kieltää pysäköinnin tai periä siitä maksun sopimuksen mukaan, mutta pysäköinitvirhemaksun määrääminen ehtojen noudattamatta jättämisestä onkin sitten toinen juttu.

    Laki pysäköintivirhemaksusta antaa tämän mahdollisuuden vain poliisille ja sitä kautta kunnalliselle pysäköinninvlavonnalle. Perustuslaki 124 § sallii julkisen hallintotehtävän antamisen muulle kuin viranomaiselle vain lain nojalla. Tieliikennelaki ei nähdäkseni ole riittävä peruste virhemaksun perimiseen, vaikka se sallii muuten järjestää pysäköinnin alueen omistajan tai halitjan parhaaksi katsomalla tavalla.

    Valtionsyyttäjä päätti, että kyseessä ei ole virkavallan anastus, joten toiminta olisi laillista. Kuitenkin, eihän kaikki ole laillista, vaikka se ei ole nimenomaisesti kriminalisoitua.

    Lain vastainen toiminta voi synnyttää vahingonkorvausvelvollisuuden eikä toimintaa saa jatkaa, vaikka siitä ei rikosoikeudellista seruaamusta olisikaan. Näin ollen se, että "virkavallan anastuksen" tunnusmerkistö ei täyttyisikään, ei vielä merkitse, että kyseinen virhemaksun määrääminen olisi lain mukaista, kuten valtionsyyttäjä esitti. Kyseessä ei vain ollut sen niminen rikos. Tunnusmerkistö edellyttää, että virkavalta anastetaan "erehdyttämällä".

    Kokonaan toinen kysymys on se, onko yksityisoikeudellinen sopimus syntynyt vain lukemalla kyltin. Oman näkemykseni mukaan se ei vielä synnytä sopimusta, vaikka kyltin pystyttäminen ei virkavallan anastuksen tunnusmerkistöä täyttäisikään.

    Onko yksityisoikeudellinen sopimus syntynyt vain lukemalla ?

    Meinaat siis, että sopimus olisi syntynyt vasta, jos autoilija olisi käynyt jossain konttorissa allekirjoittamassa pysäköintisopimuksen.
    Luet kyllä lakia, kuin piru raamattua. Autoilijalle ei syntyisi mitään velvoitetta, vaikka hän näkee/lukee kyltistä pysäköinnin ehdot.
    Jokamiehelle tulee kuitenkin lunta tupaa, jos hän rantautuu Hgin edustalla oleville armeijan saarille. Siellä kun on rannoilla kyltit, missä kerrotaan alueen olevan Puolustusvoimien omistuksessa ja maihinnousun olevan kiellettyä. Kylteillä on näköjään eroa.
    ParkComin lapuissa ei lukenut, että kyse olisi pysäköintivirhemaksusta, vaan muistaakseen valvontamaksusta. Kummallista, jos yksityinen ei saisi valvoa omistamaansa aluetta, kuka sinne ajaa ja millä ehdoilla, sekä rahastaa niitä, jotka eivät ehtoja noudata.

    Äänestä

  • ........... kirjoitti:

    Onko yksityisoikeudellinen sopimus syntynyt vain lukemalla ?

    Meinaat siis, että sopimus olisi syntynyt vasta, jos autoilija olisi käynyt jossain konttorissa allekirjoittamassa pysäköintisopimuksen.
    Luet kyllä lakia, kuin piru raamattua. Autoilijalle ei syntyisi mitään velvoitetta, vaikka hän näkee/lukee kyltistä pysäköinnin ehdot.
    Jokamiehelle tulee kuitenkin lunta tupaa, jos hän rantautuu Hgin edustalla oleville armeijan saarille. Siellä kun on rannoilla kyltit, missä kerrotaan alueen olevan Puolustusvoimien omistuksessa ja maihinnousun olevan kiellettyä. Kylteillä on näköjään eroa.
    ParkComin lapuissa ei lukenut, että kyse olisi pysäköintivirhemaksusta, vaan muistaakseen valvontamaksusta. Kummallista, jos yksityinen ei saisi valvoa omistamaansa aluetta, kuka sinne ajaa ja millä ehdoilla, sekä rahastaa niitä, jotka eivät ehtoja noudata.

    Puolustusvoima-viittaus hieman ontuu, sillä Suomen puolustusvoimilla on lain nojalla (L puolustusvoimista 2b §) oikeus kieltää asiattomilta liikkuminen alueellaan, ilman että tehokkaasti voitaisiin vedota jokamiehenoikeuksiin.

    Näköjään tämän tästä vedotaan sanamuotoon. Arkikielessä pysäköintivirhemaksu/yksityisoikeudellinen pysäköinnin valvontamaksu jne. on "parkkisakko", vaikka kyseessä ei ole sakko sanan varsinaisessa merkityksessä. Käytetty termi ei kuitenkaan tässä tapauksessa muuta itse ongelman sisältöä, mutta puhukaamme silti yksityisoikeudellisesta valvontamaksusta, joka usein kuitenkin mielletään rangaistusluonteiseksi.

    Viittaan aiempaan kirjoitukseeni, jossa totean, että laki sallii tämänkaltaisen maksun määräämisen vain poliisille/kunnallisille pysäköinninvalvojille. Määräysvalta asettaa kunnallisia pysäkölnninvalvojia on annettu lääninhallitukselle. Siis edes kunnat eivät voi itsenäisesti asettaa pysäköinninvalvojia. Kuinka ihmessää yksityinen voisi yksityisoikeudelliseen sopimukseen vedoten periä sisällöllisesti vastaavaa maksua?

    Yksityinen voi luonnollisesti periä maksun pysäköinnistä, vrt. maksulliset parkkihallit. Ongelma tässä nimenomaan on se, että voiko yksityinen kirjoittaa valvontamaksun ja pitää saadut rahat tilanteissa, joissa autoilija ei ole maksanut pysäköintimaksua tai noudattanut muita ehtoja. Parkcomin tapauksessa varsinaista pysäköintimaksua ei kai ollutkaan, vain valvontamaksu. Nykyisellä lainsäädännöllä, ilman lain nimenomaista tukea vain sopimusoikeuteen vedoten (konkludenttiseen sopimukseen, joka syntyy lukemalla asetetun pysäköintiä koskevan kyltin), "sakottaminen" ei mielestäni voi olla mahdollista.

    Kannatan toki sopimusvapautta kaikin puolin. Lainvastaisia sopimuksia ei kuitenkaan voi solmia. Asiassa on esitetty hyviä argumentteja puolesta ja vastaan, eikä tapaus oikeudellisesti arvioiden varmasti ole kaikkein yksinkertaisin ratkaista.

    Äänestä

>>Valtakunnansyyttäjä totesi...

Äänestä
  • No joo. Oikein on tietysti, että valtionsyyttäjä on päättänyt olla nostamatta rikossyytettä ParkComin toimitusjohtajaa vastaan.

    Äänestä

  • .......... kirjoitti:

    No joo. Oikein on tietysti, että valtionsyyttäjä on päättänyt olla nostamatta rikossyytettä ParkComin toimitusjohtajaa vastaan.

    ....merialueille ja sisäjärville myös parkkisakotusmahdollisuus.. toisten vesialueille ei pysähtymisiä ja lappu vaan käteen.. ja kalastusalueen haltijoille rahat jakoon.. kaikki sakotuksen piiriin, mitä löytyy, eikö- ja siis tietenkin yksityisille.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


......... kirjoitti:

Valtakunnansyyttäjä totesi, että Parkcom ei ole syyllistynyt virkavallan anastamiseen pääkaupunkiseudun pysäköintijupakassa.
Muistaakseen tälläkin palstalla inistiin, niin että nuppi tutisi Parkcomin rikoksesta ja rikosilmoituksia sateli poliisille. No, tulihan lunta tupaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu