Jos olisin/olisit oikea
kuvittelematon tilanne
meistä ei voisi edes puhua
tätä hetkeä saati seuraavaa
kaiken toteutumista käytännössä
ymmärrät varmaan
runomme on valmis maailma ei
kuvittelematon tilanne
meistä ei voisi edes puhua
tätä hetkeä saati seuraavaa
kaiken toteutumista käytännössä
ymmärrät varmaan
runomme on valmis maailma ei
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minä olisin valmis pukemaan sinut
mustiin ja itseni vaaleisiin ja sellaisina
kulkisimme lävitse meitä katselevan
kaupungin, palaisimme ja tekisimme
kaiken takaperin.
Suutelisin Sinun reisiäsi silloin kun
muut sievästi kämmenselälle, siirtyisimme
tangoon, kun muut tähtäisivät askelensa
valsiin, puhuisimme muiden kuunnellessa,
tekisimme kaiken toisin..
Olisimme ulkoa se, mitä toiset piilottaa
sisälle, tuntisimme raivokkaasti intohimilla,
muiden somasti näperrellä, pitäisimme päivällä
huutaen lippua tangossa, toisten odotellessa
pimeää, yötä..
Katsot minua epäillen ja pää kallellaan,
haistat hengitystäni, tarkastat lääkevarastoni,
kotat otsaani. Piinaavaa Rakkkaani, Sinä osaat,
viimein hymyilet: sinä Rakastat minua oikeasti,
sanot, ajan myötä...
sitten kun maailma ympärillä on meihin valmis..
http://www.youtube.com/watch?v=-EQ6eHeBrhM&feature=related
Kiitos Runostasi.
Rakkaus kai realistisemmin paljastaa,
miten toimimme tabujen ja tottumusten maailmassa ja
elämme oikeasti yhä harvemmin.
Teemme asioita kuin teatterissa, muita mielyttääksemme,
emme ajattele itseämme.
Rakkaudessa lopulta joutuu tulemaan ulos itsestä
ja kaiken huomaa...
teeskentelyn...
Tämä oli upea Rakkaurunosi.
Kun tekstisi ja ajatuksesi sisäistää,
tajuaa, kohtaa aivan huikean Runon,
joka alkaa itsessä elää ajattelua
ja kokemuksia.
Loppuun saakka todella hieno
tekstisi.
Iloa ja hyvää mieltä koko päivääsi.
Kiitos. Joo, sama huomio. Rakkaudessa on oma logiikkansa ja se tuntuu moninverroin paremmalta kuin normaalielämä. Teatteria tietyllä tavalla tämä on, tiettyjä rooleja.. tiettyjen asioiden toistoa.. tiettyjen tabujen toistuvaa väistelyä...
Hyvää päivänjatkoa sinullekin.
Upee ja ihana! Ihan ehdottomasti yks parhaista!
"runomme on valmis,maailma ei" oli ehdottomasti paras kohta!
Pienen miinuksen mä sanon jaottelusta, ihan vaan koska oon tietyissä kohtaa perfektionisti!: olisin/olisit kohta ois suotu ratkaistavaksi jotenkin muuten, kauttaviiva ei oo kiva oikee missää runossa.
Mut muuten, niin ei voi ku huokailla!
Kiitos. Vähän olen eri mieltä miinuksestasi.. ehkä siksi että olen pyrkimässä eroon tietynlaisesta perfektionismista.. hmm.. en puhekieltä sinänsä vieläkän kirjoita, mutta yritän jaotella uudelleen tekstini osia, pienempiin elementteihin, eroon selkeistä kokonaisuuksista.. kauttaviiva puolustaa minulle paikkaansa.. no, makuasioita, mutta lukija on tietysti aina oikeassa... :)
En mie oikeassa oo, kun ei semmosta ole olemassakaan, se oli vaan mielipide :D Ja ehkä toi omista rajoituksista pois pyrkiminen olis ihan aiheellista itse kullekin :)
Ja toi aaargh otsikko oli runon hienoudesta johtuva huudahdus, ei kauttaviivasta :)
Totta puhut. Sanotaanko sitten niin, että jos tekstillä on olemassa kirjoittajan tarkoittama merkitys ja lukijan tulkinta, niin lukijan tulkinta on "oikeampi" näistä kahdesta. Jos on löytänyt oman täydellisen tyylinsä, niin turhaa olisi pyrkiä pois siitä. Mutta minulla on pieni epäilys, että jotakin voisin toisinkin tehdä. Jotta kirjoittaminen pysyisi jatkossakin hauskana.
Niin otsikkoa tulkitsinkin, mutta eipä olisi pahaa mieltä tuottanut vaikka toisinkin olisi ollut :)
yhdyn Mantan sanoihin
' kauttaviiva ei oo hyvä '
mieluummin vaikka muotoon
jos olisin
olisit oikea etc
Mutta muuten runosi on sitä samaa
mystiikkaa, kuin yleensäkin. Ja päätös,
jos se tuosta paranisi, se menisi varmaan jo piloille =)
Sinäkin olet sitä mieltä... ehkä olette oikeassa.. mutta en halua enää mitään liian selkeitä sanoja, koska eiväthän sanat ole selkeitä koskaan..selvemmäksi niitä saa vain hämärtämällä..
Kiitos kommentista :)