mä menetin ystävän,elämän liekki sammuu.
en mä jaksa, miksi juuri minun ystäväni? miksi juuri ne hyvät ja ihanat ihmiset ensin, miksei ne paskimmat ja pahat ihmiset voisi lähteä tästä maailmasta ensin??
ON SE NIIN VÄÄRIN *itkee*
en mä jaksa, miksi juuri minun ystäväni? miksi juuri ne hyvät ja ihanat ihmiset ensin, miksei ne paskimmat ja pahat ihmiset voisi lähteä tästä maailmasta ensin??
ON SE NIIN VÄÄRIN *itkee*
Vastaukset 9
Vanhimmat
Otan todellakin osaa suruusi. Voimia.
Mä oon tosi pahoillani. Mä en voi tietää kuinka suuri tuska on, mutta uskon sen olevan sietämätön. Vaikee on ymmärtää onnettomuuden tarkoitusta, mutta ihminen kasvaa sen myötä.
Mäkin oon menettänyt monta rakasta ihmistä veljen ja rakkaan poikaystävän.. Ne kuolivat mutta en halua muistella sitä enempää.. Olen pahoillani ystäväsi puolesta..
Voimia sulle Hanna!!
mä otan osaa suureen suruusi! mä uskon et sulla on tuhottoman paha olla.. :/ mä tiedän sun tunteen..
koitetaan vaan nyt jatkaa tätä elämää..ja toivotetaan enkelin siipien havinaa...
Asian voi kääntää toisinkin päin, eli jotkut ovat vielä täällä kärsimässä ja toiset päässeet eteenpäin.
Ikävää asiassa on vain, että lähtö ei ollut ennaltatiedetty ja suurin osa uhreista tuskin oli hyväksynyt kuoleman olemassaoloa, heille tämä maailma oli ainoa. Ja tietysti lähdön tapa ei ollut miellyttävimmästä päästä mutta ei toki huonoimmastakaan.
Tälläisen surun kohtaaminen ei varmasti ole helppoa etenkään nuoremmalle ihmisille joka ei ole vielä kohdannut niin paljoa kuolemaa. Se voi vahvistaa henkisesti tai murtaa täysin. Surun alkuvaiheessa tilanne voi tuntua täysin ylitsepääsemättömältä, sitä se ei kuitenkaan ole.
Ihmistä saa toki surra, mutta surutyön on loputtava jossakin vaiheessa ja jättää pintaan vain hyvät muistot pois lähteneestä.
Marssijärjestys tästä maailmasta pois ei todellakaan ole aina se mitä itse toivoisi, sekin on vain niitä asioita joille ei voi mitään.
Ja jos tähän loppuun jotain hiukan lohduttavaa tapahtuneesta voi sanoa niin moni ajaa aivan varmasti nyt hiljempaa ja varovaisemmin tuolla liikenteessä. Tapaus luultavasti myös vauhdittaa rekkojen ja bussien turvallisuutta eri osa-alueilla.
kauheeta! siis et sun kaveri oli siä.. :( mä tiedän etten ite voi ymmärtää miltä susta tuntuu mut uskon et pahalta.. :( yritä jaksaa... en mä muutakaan voi oikeen sanoo..
Mä otan osaa sun suruun. Oon rukoillu kaikkien omasten ja ystävien puolesta että ne jaksais. Yritä jaksaa sinäkin. Itkeminen helpottaa mut suru ja ikävä jää. Jos löydät jostain ihmisen tai ihmisiä joiden kanssa voit olla niin hakeudu niiden seuraan. ÄLÄ JÄÄ YKSIN. Uskon että ystäväsi pääsi taivaaseen ja sieltä hän katselee edelleen sinua ja voit olla yhteydessä häneen. Ehkä tapaatte sitten toisessa elämässä.
Voimia sinulle.
Tää on oikeesti tosi järkyttävää..voin kuvitella miltä susta tuntuu..oon itekin menettänyt monta läheistä...yhen sukulaisen 2 viikkoa sitten...aluks tuntee ittensä syylliseksi ku ei ehdinny viettää riittävästi aikaa hänen kaa eikä aina ollu hänelle kiltti,ajattelee kaikkea asioita joita ei ehdinny tehdä...kaikkea mitä ei ehdinny sanoa...mut sitten sen vaan hyväksyy ja suru häviää osittain...joten voimia sulle ja jaksamista!
näitä sattuu kaverini makaa sairaalassa... ja hänen äitinsä kuoli ja isä asuu norjassa... ei sekään hääviä ole..
toivottavasti konginkankaan kaltaisia onnettomuuksia ei enää satu.........