1960-luvulla esim. sitä, että Helsingissä pitää rakentaa halli hiihtämistä varten. Silloin oli vielä mitä mainioin latuverkosto, hiihdin myös Kaivopuistossa. En myöskään arvannut, että kohta meilläkin viljellään muitakin sieniä kuin herkkusieniä. Yksi tuttava kertoi tästä tultuaan Japanista. En myöskään uskonut, että minulla joskus olisi oma auto. Paljon ihmeellistä on tapahtunut.
Eipä olisi uskonut
1943
72
586
Vastaukset
- pienen ..
maailmani ehkä merkittävimmät ihmeet ovat lämmin vesi, ja niin monta sisävessaa, kuin asukastakin.
Niitä kiitän monesti mielessäni.
.- 1943
minä kävin vielä lukioaikana alivuokralaisena kylän keskustassa. Öitä varten oli yöastia, joka tyhjennettiin. Nyt on minullakin sisävessa, yksi per asukas, koska asun yksin.
- QQ
ihan kiva halli se on.
Muistan kyllä kuuskytluvultakin lähes lumettoman talven. Samoin 70luvun alussa. On valokuviakin, kun kävelyllä ollaan uutenavuotena, aivan lumettomassa stadissa. Eihän vuodet veljeksiä ole, 2000 luvullakin ollut runsaslumisia, ja lumettomia.
Auto oli jo 63, ostettiin käytettynä, kun naimisiin mentiin.
Fiat 600, ovi aukesi väärinpäin.
Se mitä on ihmeellistä, minusta, on puhelinnetti.
Vielä 80 luvulla matkapuhelin oli tiilikiven kokoinen, siitä sitten pienenivät vauhdilla.
Nyt nettipuhelin neljä vuotta, toinen menossa.- 1943
oli auto jo 1960-luvulla opiskeluaikoihin. Se oli melko harvinaista. Myös suurella rakkaudellani, josta tuli myöhemmin aviomieheni, oli auto 1960-luvulla. Hän oli saanut ensimmäiset sakkonsa siitä, kun isänsä autolla oli lähtenyt kyyditsemään kavereita Tampereelle, oli vielä liian nuori saadakseen kortin.Itse ostin oman auton 1974 veljeltäni, oli vuoden 1972 mallia. Seuraavankin ostin työtoverilta käytettynä. Viimeiset 6 olen ostanut uutena. Opiskelija-asunnossa meillä oli yhteinen puhelin, asukkaita solussa 16. Merkittiin listaan minne kukin oli soittanut ja kuinka kauan. Laskun tultua vastaava laski kunkin osuuden. Järjestely toimi hyvin.Nyt minulla on lankapuhelin ja kännykkä.
- (m)
1943 kirjoitti:
oli auto jo 1960-luvulla opiskeluaikoihin. Se oli melko harvinaista. Myös suurella rakkaudellani, josta tuli myöhemmin aviomieheni, oli auto 1960-luvulla. Hän oli saanut ensimmäiset sakkonsa siitä, kun isänsä autolla oli lähtenyt kyyditsemään kavereita Tampereelle, oli vielä liian nuori saadakseen kortin.Itse ostin oman auton 1974 veljeltäni, oli vuoden 1972 mallia. Seuraavankin ostin työtoverilta käytettynä. Viimeiset 6 olen ostanut uutena. Opiskelija-asunnossa meillä oli yhteinen puhelin, asukkaita solussa 16. Merkittiin listaan minne kukin oli soittanut ja kuinka kauan. Laskun tultua vastaava laski kunkin osuuden. Järjestely toimi hyvin.Nyt minulla on lankapuhelin ja kännykkä.
Ja otat DNA arvon saat soittaa ja viestittää" miljoona "kertaa kun vastaanottajalla on DNA.
Alle 10 egee/kk. Mulla on,lapsilla on,kavereillani on .......kun vaan jaksaa puhua/viestittää.
No asia on tietysti sinun päätettävissä,kuhan höpisen. - 1943
(m) kirjoitti:
Ja otat DNA arvon saat soittaa ja viestittää" miljoona "kertaa kun vastaanottajalla on DNA.
Alle 10 egee/kk. Mulla on,lapsilla on,kavereillani on .......kun vaan jaksaa puhua/viestittää.
No asia on tietysti sinun päätettävissä,kuhan höpisen.en varmaan koskaan opi elämään erityisen taloudellisesti. Muuten, jos joskus tarvitsee turvapuhelimen, onnistuuko se kännykällä?
- viat
Tuosta "kaappariovisesta" Fiatista tuli mieleeni tää nyt myynnissä oleva fiat 500. Tosi kivannäköinen auto.
- 1947
viat kirjoitti:
Tuosta "kaappariovisesta" Fiatista tuli mieleeni tää nyt myynnissä oleva fiat 500. Tosi kivannäköinen auto.
Muistoja, muistoja. Likkakaverin kanssa pohjoisen reissulla Fiiatilla. Tarkkaan laskettiin kilometrit, että molemmat sai ajaa yhtä paljon. Teltan pakkaamista ja auton takapenkki hienosti peitettynä..
- 1943
viat kirjoitti:
Tuosta "kaappariovisesta" Fiatista tuli mieleeni tää nyt myynnissä oleva fiat 500. Tosi kivannäköinen auto.
oli seurustelumme jossakin vaiheessa Fiat, joka oli maksanut 150 mk. Kävimme sen kanssa mm. Virroilla telttailemassa. Hän myi auton 300 mk:lla.
- 1943
1947 kirjoitti:
Muistoja, muistoja. Likkakaverin kanssa pohjoisen reissulla Fiiatilla. Tarkkaan laskettiin kilometrit, että molemmat sai ajaa yhtä paljon. Teltan pakkaamista ja auton takapenkki hienosti peitettynä..
Fiat 1500:lla mm. Imatralla ja Kiteellä. Keskikesällä oli melkein pakkasta ja yövyimme autossa. Mieheni kaveri entisöi auton ja se on nyt museorekisterissä.
On se maailma melkoisesti muuttunut meidän elinaikanamme.
Mitä se sitten on kun meidän lastenlapsemme ovat tämän ikäisiä?
Jotenkin ajattelee, että ei se voi muuttua niin paljoa,
mutta mistä sen tietää mitä kaikkea keksitään.
Voidaan esim. käydä kuussa tuosta vaan, voiko se olla mahdollista?
Itse ajattelen maaseudun eiämän muutosta, ehkä se on muuttunut eniten.
Kun muistan miten ennen tehtiin työtä ja mitä se on nyt -
kaikki on koneellista ja kaiken pitäisi olla suurta...
Niin ja ne autot - jokapäiväinen juttu lähes jokaiselle.
Itselle oli iso asia, kun sai oman polkupyörän, että pääsi kulkemaan töihin jo ennen rippikoulua.
Nyt on siihen mennessä lapsilla ties kuinka mones pyörä menossa, kun kahden-kolmen vanhana saa ensimmäisen ja sitten vielä mopokin ennen auton saamista.
Kaikki muuttuu,
kaikki muuttuu,
ei entiselleen nyt mikään jää...- ennen laivat puuta..
Ennen oli suomalaisia firmoja, joissa tehtiin työtä, nyt firmat on Kiinassa tai muualla maailmassa ja töitä ei ole.
- 1943
oli avioituessaan mukanaan polkupyörä ja poljettava ompelukone. Tuota pyörää saimme käyttää, jos koulu meni vierailulle naapurikoululle 5 km:n päähän. Eli joku meistä kolmesta, muut kävelivät. Ensimmäinen oma pyöräni ostettiin käytettynä. Uuden sain lkioaikana. Hyvällä säällä pyöräilin usein kouluun 16 km. Meitä oli melkoinen lauma Hämeen härkätiellä, jolla autoja liikkui melko vähän.
- 1943
minäkin kasvoin ja puuhaa riitti. Muistan, kun lapseni vielä 1980-luvulla nauttivat, kun joskus pesimme saunalla pyykkiä vanhanaikaisesti. Vesi lämmitettiin padassa ja pyykki pestiin pulsaattorikoneella. Kummallakin oli sitten oma ämpärisarja, jossa huuhtelivat omat vaatteensa. Sitten ne lingottiin ja pantiin narulle. Itselläni ei työelämässä ollessani ollut kovin paljon aikaa puuhailla kotitöitä lasten kanssa. Heillä oli harrastuksia,joihin minulla ei ollut lapsena mahdollisuuksia. Oli urheilua, musiikkiopistoa ja ratsastusta. Meiltä oli matkaa noin 10 km ja aika kului kuljetuksiin. Mopoa eivät koskaan halunneet enkä olisi pästänytkään kapealle ja mutkaiselle Kuninkaantielle.Itsellänikään ei ollut koskaan mopoa. Pitkiä matkoja pyöräilin kavereiden luo.
- QQ
1943 kirjoitti:
oli avioituessaan mukanaan polkupyörä ja poljettava ompelukone. Tuota pyörää saimme käyttää, jos koulu meni vierailulle naapurikoululle 5 km:n päähän. Eli joku meistä kolmesta, muut kävelivät. Ensimmäinen oma pyöräni ostettiin käytettynä. Uuden sain lkioaikana. Hyvällä säällä pyöräilin usein kouluun 16 km. Meitä oli melkoinen lauma Hämeen härkätiellä, jolla autoja liikkui melko vähän.
meidän eläneen eri maassa. Ei millään pahalla, vaan koettu monia asioita aivan eri aikoihin.
Sain polkupyörän 5v lahjaksi, oli tietysti naisten kokoa, eihän lasten ollut silloin. Seisten piti ajaa. Ystäväni opetteli isänsä pyörällä, keskitangon alitse. On siinä ollut ergonomia hukassa ;D. Oppi kuitenkin ajamaan. - 1943
QQ kirjoitti:
meidän eläneen eri maassa. Ei millään pahalla, vaan koettu monia asioita aivan eri aikoihin.
Sain polkupyörän 5v lahjaksi, oli tietysti naisten kokoa, eihän lasten ollut silloin. Seisten piti ajaa. Ystäväni opetteli isänsä pyörällä, keskitangon alitse. On siinä ollut ergonomia hukassa ;D. Oppi kuitenkin ajamaan.kylän köyhiä. Tuolla äidin pyörällä opettelimme ajamaan. Kun äiti tai isä halusi kuljettaa kahta lasta, etu- ja takapyörän väliin rungolle pantiin puu, jolla toinen istui, toinen istui tarakalla. Kyllä äiti oli melko voimakas, kun soratietä pitkin pystyi ajamaan kirkonkylälle lapsi pyörän takatelineellä. Matkaa kertyi 32 km.
- QQ
1943 kirjoitti:
kylän köyhiä. Tuolla äidin pyörällä opettelimme ajamaan. Kun äiti tai isä halusi kuljettaa kahta lasta, etu- ja takapyörän väliin rungolle pantiin puu, jolla toinen istui, toinen istui tarakalla. Kyllä äiti oli melko voimakas, kun soratietä pitkin pystyi ajamaan kirkonkylälle lapsi pyörän takatelineellä. Matkaa kertyi 32 km.
olipa matkaa, äidilläsi. Ihan tavallisen duunariperheen lapsi minäkin olen.
Molemmat työssäkäyviä, mutta isälle oli tärkeää kaikki pyörät, luistimet, sukset, niistä ei tingitty, joistakin muusta sitten ennemmin. Halusi että liikun ja harrastan.
Kodissa vain 1h keittiö. - 1943
QQ kirjoitti:
olipa matkaa, äidilläsi. Ihan tavallisen duunariperheen lapsi minäkin olen.
Molemmat työssäkäyviä, mutta isälle oli tärkeää kaikki pyörät, luistimet, sukset, niistä ei tingitty, joistakin muusta sitten ennemmin. Halusi että liikun ja harrastan.
Kodissa vain 1h keittiö.vain isohko keittiö aluksi ja siinä 6 henkilöä. Sitten taloa laajennettiin. Äitini oli tosi neuvokas ja elimme paljon hänen varassaan. Isän toiveammatti oli opettaja ja hän olisi ollutkin hyvä opettaja. Hän joutui olemaan pienviljelijä, mistä ei erityisemmin pitänyt. Hoiteli kuitenkin hommansa kunnes melko nuorena sairastui. Hän opetti minulle esim. kukkien nimet ja oli lempeä isä.
- 1947
1943 kirjoitti:
minäkin kasvoin ja puuhaa riitti. Muistan, kun lapseni vielä 1980-luvulla nauttivat, kun joskus pesimme saunalla pyykkiä vanhanaikaisesti. Vesi lämmitettiin padassa ja pyykki pestiin pulsaattorikoneella. Kummallakin oli sitten oma ämpärisarja, jossa huuhtelivat omat vaatteensa. Sitten ne lingottiin ja pantiin narulle. Itselläni ei työelämässä ollessani ollut kovin paljon aikaa puuhailla kotitöitä lasten kanssa. Heillä oli harrastuksia,joihin minulla ei ollut lapsena mahdollisuuksia. Oli urheilua, musiikkiopistoa ja ratsastusta. Meiltä oli matkaa noin 10 km ja aika kului kuljetuksiin. Mopoa eivät koskaan halunneet enkä olisi pästänytkään kapealle ja mutkaiselle Kuninkaantielle.Itsellänikään ei ollut koskaan mopoa. Pitkiä matkoja pyöräilin kavereiden luo.
Voi sentään. Isän kilpapyörällä tuli harjoiteltua ajotaitoa. Pyörän sain, kun ostin itse. Keskisuomessa kesät meni. Siellä oli säkkipyykkiä rannalla. Samalla tutustumista vastakkaiseen sukupuoleen.
Nyrkkipyykkiä kotona, omat vaatteet lähinnä sitten murkkuikäisenä. Siitä tuli se pesukonetoive... Äitipuoli taas toi rauhallisen elämän toiveen. Onneksi sain hyvän miehen.
Poika on varsinainen autoilija, aina autoa vaihtaa ja ajaakin ammatikseen. Muutakin olisi suonut, mutta hän valitsi näin.
Yksi haave jäi toteutumatta, skootteri. Enää en viitsi sitä hankkia. Tulisin heti flunssaiseksi viimasta.
On muuten pitkästä aikaa mukavia juttuja täällä.
Pienenä asuin huoneen ja alkovin asunnossa Porvoonkadulla. Pieni keittokomero oli ja kaasuhella. Kolme lähes saman ikäistä lasta. Vaan ei lapset suuria tiloja kaipaa. - 1943
1947 kirjoitti:
Voi sentään. Isän kilpapyörällä tuli harjoiteltua ajotaitoa. Pyörän sain, kun ostin itse. Keskisuomessa kesät meni. Siellä oli säkkipyykkiä rannalla. Samalla tutustumista vastakkaiseen sukupuoleen.
Nyrkkipyykkiä kotona, omat vaatteet lähinnä sitten murkkuikäisenä. Siitä tuli se pesukonetoive... Äitipuoli taas toi rauhallisen elämän toiveen. Onneksi sain hyvän miehen.
Poika on varsinainen autoilija, aina autoa vaihtaa ja ajaakin ammatikseen. Muutakin olisi suonut, mutta hän valitsi näin.
Yksi haave jäi toteutumatta, skootteri. Enää en viitsi sitä hankkia. Tulisin heti flunssaiseksi viimasta.
On muuten pitkästä aikaa mukavia juttuja täällä.
Pienenä asuin huoneen ja alkovin asunnossa Porvoonkadulla. Pieni keittokomero oli ja kaasuhella. Kolme lähes saman ikäistä lasta. Vaan ei lapset suuria tiloja kaipaa.vietin perheessä Bromarvissa. Siellä oli pesukone, joka pesi, mutta ei huuhdellut. Pyykki vietiin suurissa saaveissa meren rantaan, missä se huuhdottiin käsin.
- beessi
ostin itselleni sukset, monot ja hiihtovetimet, tarkoituksena aloittaa hiihtäminen. Into laimeni hiihtokelejä odotellessa.
Muistaakseni neljäntenä talvena annoin periksi ja luovuin yhden muuton yhteydessä hiihtovarusteistani.
Lapsena kun saatiin kelkkoja tai luistimia tai suksiakin joululahjaksi, niin kyllä niitä aika pian joulun jälkeen pääsi käyttämään, ellei jo heti joulupäivänä.
Kyllä ilmasto lämpenee kai aika vauhtia. Mennäviikolla katselin televisiosta jotain ohjelmaa, Siperian ikiroudat sulavat niin, että siellä kohta suunnilleen vajotaan mutaan.- 1943
pitänyt murtomaahiihdosta. Kansa- ja keskikoulussa asuin kotona, koulumatkoilla tuli hiihtämistä 5km. Lukiossa hiihdin koulun jälkeen sään salliessa 10 km:n ladun. Opiskeluaikoina Helsingissä hiihdin säännöllisesti ja otin osaa laturetkiin. Työelämässä asuin maalla ja vielä 1980-luvulla voin hiihdellä latuja, jotka itse tein maastoon. Nyt ei enää voi olla täälläkään varma, että lunta on talvella tarpeeksi. Viime keväänä ostin alennusmyynnistä uudet sukset, sauvat ja jalkineet. Kerran lapsena saimme kaikki kolme joululahjaksi uudet potkukelkat ja 1980-luvulla kuljetin lapset hoitoon potkukelkalla. Toinen istui kelkassa ja toinen pulkassa, joka oli kiinni kelkan kädensijassa. Ei enää onnistuisi. Ei ole lunta eikä jäätä.
- Pirre*
verraten 50 - 60 lukuihin, o n tämä kaikki uskomatonta.
50 -luvulla tuli sähkö meijjän mökkiin, 60- luvulla menin minnaksi taloon jossa oli sisäsauna, -vessat, keskuslämmitys, ja auto. 80 luvun alussa tehtiin ensimmäinen oma talo, 95 toinen talo, 2000 luvulla kesämökki, ostettiin toinen auto - siis, ihan uskomatonta köyhän tytön elämässä..:))- 1943
johon on viimeksi tehty remontti 1950-luvulla. Siellä on sisävessa, mutta talo uinuu nyt ja odottelee. Minusta ei olisi omakotiasujaksi varsinkaan haja-asutusalueella. Esimerkiksi viikolla seurasin, miten miesystäväni taiteili pumppukopissa, kun tyhjensi vesijohtoputket. Ihailin hänen notkeuttaan. Hänellä on vesiliittymä tontin vieressä, mutta omassa kaivossa on niin hyvä vesi, ettei ole vielä ottanut käyttöön. Meilläkin on tuollainen pumppukoppi, mutta mieheni kuoltua en ole vettä talossa käyttänyt. Pitää uusia kaikki sähköä myöten.
- (m)
Mutta sitten tuli ero kaikki puolittui,tuli kaksi "köyhää".Meni talo,meni kesämökki 6kk vanhan auton lunastin itselleni. No ei voi mitään,nyt elämä on kohdallani erittäin hyvällä mallilla. Välillä ehkä hieman yksinäistä,mutta vain hetkittäin.Ehjän elämän salaisuus avautuu vain särkymisen kautta.
- Pirre*
(m) kirjoitti:
Mutta sitten tuli ero kaikki puolittui,tuli kaksi "köyhää".Meni talo,meni kesämökki 6kk vanhan auton lunastin itselleni. No ei voi mitään,nyt elämä on kohdallani erittäin hyvällä mallilla. Välillä ehkä hieman yksinäistä,mutta vain hetkittäin.Ehjän elämän salaisuus avautuu vain särkymisen kautta.
jos/kun vain särkymisen kautta, mutta kai pääasia että ratkaisu tuntuu oikealta, eikä ole pikaistuksissaan tehty.
Minusta ei oisi tekemään eropäätöstä, - tietysti jos toinen sanoisi että nyt tämä loppui tähän, niin ei kai siinä mitään voisi, - eronhan saa yksipuolisellakin haulla. - Pirre*
1943 kirjoitti:
johon on viimeksi tehty remontti 1950-luvulla. Siellä on sisävessa, mutta talo uinuu nyt ja odottelee. Minusta ei olisi omakotiasujaksi varsinkaan haja-asutusalueella. Esimerkiksi viikolla seurasin, miten miesystäväni taiteili pumppukopissa, kun tyhjensi vesijohtoputket. Ihailin hänen notkeuttaan. Hänellä on vesiliittymä tontin vieressä, mutta omassa kaivossa on niin hyvä vesi, ettei ole vielä ottanut käyttöön. Meilläkin on tuollainen pumppukoppi, mutta mieheni kuoltua en ole vettä talossa käyttänyt. Pitää uusia kaikki sähköä myöten.
Meillon oma kaivo, ja muuta värkkäämistä sen kanssa ei syksyisinkään ole kuin laskea tyhjäksi putki jossa on raana pihan kastelu vesille, en vaan tiijjä kuka sen taas tekisi - vissiin pitäisi mennä kaivoon, ja sinnehän minua ei saa..:( Pojalle pitää muista mainita ennen pakkasia..
P.s. sullon vielä vetreä poikaystävä - onneksi olkoon :)) - (m)
Pirre* kirjoitti:
jos/kun vain särkymisen kautta, mutta kai pääasia että ratkaisu tuntuu oikealta, eikä ole pikaistuksissaan tehty.
Minusta ei oisi tekemään eropäätöstä, - tietysti jos toinen sanoisi että nyt tämä loppui tähän, niin ei kai siinä mitään voisi, - eronhan saa yksipuolisellakin haulla.Joten minä mies jouduin tuuliajolle. Nyt minulla menee hyvin,mutta hänellä valitettavasti erittäin huonosti.
- "lueskellut"
(m) kirjoitti:
Joten minä mies jouduin tuuliajolle. Nyt minulla menee hyvin,mutta hänellä valitettavasti erittäin huonosti.
kohdallasi onnen vielä saavan. Olet muutamia kirjoituksia tänne laittanut, ja sinusta on välittynyt ihan mukava kuva.
Ikäluokassammehan on miesvaje, ja samoin taitaa olla 50 myös. Eli on mistä valita ;D
Xvaimosi voi myöhemmin katua, jos sitä onnea ja auvoa ei sitten kestäkään.
Kyllä elämä kantaa, ja koskaanhan ei tiedä mitä yllätyksiä on vielä tarjolla.
Kaikkea hyvää sinulle - 1943
Pirre* kirjoitti:
Meillon oma kaivo, ja muuta värkkäämistä sen kanssa ei syksyisinkään ole kuin laskea tyhjäksi putki jossa on raana pihan kastelu vesille, en vaan tiijjä kuka sen taas tekisi - vissiin pitäisi mennä kaivoon, ja sinnehän minua ei saa..:( Pojalle pitää muista mainita ennen pakkasia..
P.s. sullon vielä vetreä poikaystävä - onneksi olkoon :))on vielä, vaikka ikää on minua enemmän. Molemmat polvet on leikattu. Jumpassa on käynyt säännöllisesti 20 vuotta ja tanssii ahkerasti, kun mennään rientoihin. Silti minua ihmetytti tuo notkeus painesäiliön vieressä.
- 1943
(m) kirjoitti:
Mutta sitten tuli ero kaikki puolittui,tuli kaksi "köyhää".Meni talo,meni kesämökki 6kk vanhan auton lunastin itselleni. No ei voi mitään,nyt elämä on kohdallani erittäin hyvällä mallilla. Välillä ehkä hieman yksinäistä,mutta vain hetkittäin.Ehjän elämän salaisuus avautuu vain särkymisen kautta.
ehkä paremmin kuin koskaan. Suruajan jälkeen elämä hymyilee taas muutenkin. Lapsuuden kokemukset auttaisivat kestämään melko yksinkertaisenkin elämän, jos olisi tarvis. Vastoinkäymiset rakkauden poluilla ovat auttaneet kestämään miehen kuoleman. Tarvitsen yksinolon kausia akkujen lataamiseen, minäkään en tunne oloani yksinäiseksi.
- 1943
Pirre* kirjoitti:
jos/kun vain särkymisen kautta, mutta kai pääasia että ratkaisu tuntuu oikealta, eikä ole pikaistuksissaan tehty.
Minusta ei oisi tekemään eropäätöstä, - tietysti jos toinen sanoisi että nyt tämä loppui tähän, niin ei kai siinä mitään voisi, - eronhan saa yksipuolisellakin haulla.henkistä tai fyysistä, en suostuisi kestämään. Yhdestä lyhyestä suhteesta lähdin, kun kaveri ei loppujen lopuksi nähnyt minussa mitään hyvää.
- 1943
(m) kirjoitti:
Joten minä mies jouduin tuuliajolle. Nyt minulla menee hyvin,mutta hänellä valitettavasti erittäin huonosti.
mutta usein antaa tilalle muuta. Sen olemme me lesket todenneet, vaikka haikeutta tunnemmekin puolisoita muistellessamme.
- 1943
"lueskellut" kirjoitti:
kohdallasi onnen vielä saavan. Olet muutamia kirjoituksia tänne laittanut, ja sinusta on välittynyt ihan mukava kuva.
Ikäluokassammehan on miesvaje, ja samoin taitaa olla 50 myös. Eli on mistä valita ;D
Xvaimosi voi myöhemmin katua, jos sitä onnea ja auvoa ei sitten kestäkään.
Kyllä elämä kantaa, ja koskaanhan ei tiedä mitä yllätyksiä on vielä tarjolla.
Kaikkea hyvää sinullemitä kirjoitat. Silti tunnen monta miestä, jotka asuvat ja elävät yksin. Itse ajattelin mieheni kuoleman jälkeen, että yksin elelen lopun ikäni. Elämä yllätti, vaikka en aktiivisesti etsinyt kumppania.
- Pirre*
(m) kirjoitti:
Joten minä mies jouduin tuuliajolle. Nyt minulla menee hyvin,mutta hänellä valitettavasti erittäin huonosti.
sanoit kummiskin "valitettavasti", olisin odottanut ihan muuta sanaa...noin yleensä nimittäin, tuossa tilanteessa vahingonilo oisi jopa ymmärrettävää..
- (m)
Pirre* kirjoitti:
sanoit kummiskin "valitettavasti", olisin odottanut ihan muuta sanaa...noin yleensä nimittäin, tuossa tilanteessa vahingonilo oisi jopa ymmärrettävää..
Nyt,vuosien jälkeen osaan katsoa häntä "kasvun kaksiteholaseilla". Hän sijoitti suunnitelmansa utopiaan ja hyvin ei käynyt,vaan todella huonosti.
- 1943
(m) kirjoitti:
Nyt,vuosien jälkeen osaan katsoa häntä "kasvun kaksiteholaseilla". Hän sijoitti suunnitelmansa utopiaan ja hyvin ei käynyt,vaan todella huonosti.
surullinen, vahingoniloinen tai jotain muuta tapahtuneen johdosta?
- 1947
Ahaa, minun hiihtolatuni oli Paloheinässä. Autoa toivoin, tosin omalla nimellä se vasta nyt. Ajaa olen saanut paljon. Kupla oli haaveena, nyt on Jetta volkkari. Aika huvittava volkkariosuma.
Nuoruushaaveeni oli pyykinpesukone. Vähän toivoin ja paljon sain. Nyt on vielä kyyneleitäkin tullut toivottua enemmän.- 1943
ole vieläkin talvisin hiihtolatu? Mulla on nyt Toyota Corolla- farmaridiesel. Se on kahdeksas coollani. Viimeksi eilen yritin tehdä autokauppaa, mutta ns myyjä ei edes vaivautunut katsomaan kärryäni.
- 1947
1943 kirjoitti:
ole vieläkin talvisin hiihtolatu? Mulla on nyt Toyota Corolla- farmaridiesel. Se on kahdeksas coollani. Viimeksi eilen yritin tehdä autokauppaa, mutta ns myyjä ei edes vaivautunut katsomaan kärryäni.
On siellä. Kauan on, kun viimeksi siellä hiihdin. Nykyään mieluummin kävelen. Samalla nuo karvaiset kaverit tulee liikuteltua, vai miten päin se nyt on?
Meilläkin oli Corollafarkku edellinen. Vaihdettiin dieseliin, kun ajoa tulee enemmän. Vaihda toiseen liikeeseen, jos eivät huomaa. Systeri osti Itäkeskusen lähellä olevasta omansa.
Tarkka saa olla remppojen kanssa, olisivat laskuttaneet omasta osasta yms. Ja vaihtaneet muka uuden.
Meni aiheesta taas sivuun.
Nuorina rakastuneina tehty lapinreissu oli mahtava. Mukana oli puolivuotias mäyriksen pentu. Pyykkiä kuivasin vaivaiskoivun oksilla. Nuotiolla ruuan valmistus ym. alkeellista. Aurinko tietysti paistoi sen pari viikkoa. Etelässä oli sadetta.
Ohi on, sano. Nuoruus. - 1943
1947 kirjoitti:
On siellä. Kauan on, kun viimeksi siellä hiihdin. Nykyään mieluummin kävelen. Samalla nuo karvaiset kaverit tulee liikuteltua, vai miten päin se nyt on?
Meilläkin oli Corollafarkku edellinen. Vaihdettiin dieseliin, kun ajoa tulee enemmän. Vaihda toiseen liikeeseen, jos eivät huomaa. Systeri osti Itäkeskusen lähellä olevasta omansa.
Tarkka saa olla remppojen kanssa, olisivat laskuttaneet omasta osasta yms. Ja vaihtaneet muka uuden.
Meni aiheesta taas sivuun.
Nuorina rakastuneina tehty lapinreissu oli mahtava. Mukana oli puolivuotias mäyriksen pentu. Pyykkiä kuivasin vaivaiskoivun oksilla. Nuotiolla ruuan valmistus ym. alkeellista. Aurinko tietysti paistoi sen pari viikkoa. Etelässä oli sadetta.
Ohi on, sano. Nuoruus.edellisen Corollan farmarimallin, testailin eri liikkeitä. Itäkeskuksessa myyjä riensi heti vastaan, kun ovesta ilmestyin. Silti päädyin silloisen kotikaupunkini merkkiliikkeeseen. Vaihdoin vuoden päästä dieseliin ja kotikaupungissani oltiin ylimielisiä, vaikka monta autoa olin sieltä uutena ostanutkin. Niinpä lähdin lännemmäksi. Nyt en taida vaihtaa aikoihin, en saa tarpeeksi vanhasta vaihdossa. Ennen perhettä kävimme tulevan mieheni kanssa juhannuksen aikoihin Lapissa telttailemassa. Erityisesti Alta on jäänyt mieleen.
- jollain tapaa,
että moista tehdään. Kallista, kallista, samaan aikaan, kun vanhukset hukkuu paskaan.
Ovatko rahat toiselta momentilta? :/
. - ibiza*
Meillähän tuo hiihtojuttu pyörii hyvin... Talkoillaan noita latuja moottorikelkolla ja latuhöylillä tuonne järvellemme teemme... Onhan meillä tietenkin nuo yhteiskunnan ylläpitämät valaistut ladut, mutta osa meistä pitää kuitenkin tuosta tasaisen maan hiihdosta... Minäkin pidän auki n. 6 km omaa latua tuolla järvellämme... Jo tuon latuni alussa on taulu että tuo "nelijalkainen tyttöystäväni" ja hänen sukulaisensa ovat tervetulleita tälle ladulle... Joille moinen ei sovi, voivat hiihtää sivussa... Kukaan ei ole valittanut... Niin, jäätä on jo yli 10 cm joten kuun vaihteessa se ilo alkaa jälleen... :)
- 1943
10 vuotta sitten tein latuni aivan hiihtämällä umpihankeen. Jokijäällä oli myös latu, samoin täällä järven jäällä. Nyt ei ole ollut menemistä kumpaankaan ja kevään hankikantoja voi vain muistella. Silti en ole vielä lähtenyt pohjoisemmaksi hiihtomatkalle, vaikka uhkaillut olenkin.
- QQ
aurataan hesassakin latuja, jos ilmojen haltijat suo. Samoin auraavat luisteluratoja. Paljon retkiluistelijotakin, heillä aurattu pitkä lenkki. Niin, siis jos tulee pakkasta, ja lunta.
Viimetalvena vain kk verran toimi nuo. Edellisenä oli avovesi koko talven. Sitä edellisenä oli pidempiaikaista huvia merenjäillä.
Hiihtotunneli on tarpeellinen täällä, ja kovassa käytössä kuulema, aika arvokas vain sinne meno.
Hyvä että lapsiryhmät, koululaiset pääsee liikkumaan, ettei kaikista tule hillomunkkeja. Kuntohiihtäjiä, ja kilpahiihtäjiä myös. - ibiza*
1943 kirjoitti:
10 vuotta sitten tein latuni aivan hiihtämällä umpihankeen. Jokijäällä oli myös latu, samoin täällä järven jäällä. Nyt ei ole ollut menemistä kumpaankaan ja kevään hankikantoja voi vain muistella. Silti en ole vielä lähtenyt pohjoisemmaksi hiihtomatkalle, vaikka uhkaillut olenkin.
Juuri tuo kelkkani on huollossani autotallissani...Tarkistukset, öljynvaihdot, telan ja variattorin suuntaus ja menoksi... Eihän tuo kelkkani uusi ole, mutta uuden veroinen "ilves" liki kahdenkymmenen iästään huolimatta, hellästi huollettuna... Hmmm, latu alkaa pihastani kun rantaan matkaa vain 30 m...
- halleja ..
QQ kirjoitti:
aurataan hesassakin latuja, jos ilmojen haltijat suo. Samoin auraavat luisteluratoja. Paljon retkiluistelijotakin, heillä aurattu pitkä lenkki. Niin, siis jos tulee pakkasta, ja lunta.
Viimetalvena vain kk verran toimi nuo. Edellisenä oli avovesi koko talven. Sitä edellisenä oli pidempiaikaista huvia merenjäillä.
Hiihtotunneli on tarpeellinen täällä, ja kovassa käytössä kuulema, aika arvokas vain sinne meno.
Hyvä että lapsiryhmät, koululaiset pääsee liikkumaan, ettei kaikista tule hillomunkkeja. Kuntohiihtäjiä, ja kilpahiihtäjiä myös.rakennetaan. Saavat kehua, kuinka käytiin hiihtelemässä, vaikkei maassa ole hiutaleen hiutaletta.
Kyllä kasvavat lapset voidaan ohjata liikkumaan kulloistenkin luonnonolosuhteiden mukaan.
Ei hiihtäminen ole mikään ainoa autuaaksi tekevä liikuntamuoto.
. - ikiliikkuja*
halleja .. kirjoitti:
rakennetaan. Saavat kehua, kuinka käytiin hiihtelemässä, vaikkei maassa ole hiutaleen hiutaletta.
Kyllä kasvavat lapset voidaan ohjata liikkumaan kulloistenkin luonnonolosuhteiden mukaan.
Ei hiihtäminen ole mikään ainoa autuaaksi tekevä liikuntamuoto.
.Tästäkin kadetta, kun itse istutaan sohvalla kaljaa särpien ja telkkua tuijottain... Tämähän on kaikille avointa, kun vain viittis nousta muuallekin kun jääkaapille...
- unikuvissasi,
ikiliikkuja* kirjoitti:
Tästäkin kadetta, kun itse istutaan sohvalla kaljaa särpien ja telkkua tuijottain... Tämähän on kaikille avointa, kun vain viittis nousta muuallekin kun jääkaapille...
jos se sinua lohduttaa! Minun ei tarvi ketään kadehtia, minulla on liikaakin, kadehdin sitä, että yhteiskunta kylvää rahaa asioihin, joita ilman hyvin tultaisiin toimeen.
Samalla sekunnilla vedetään vanhuksilta vaipparahoja, eikä monikaan pääse laitoksissa koskaan ulkoilmaan, kun rahkeet eivät riitä, kun rahat jaellaan monumentteihin, joista vanhukset eivät koskaan ole edes unta nähneet.
Haluaisin, että priorisointi tehtäisiin heikko-osaisten hyväksi, ei heidän, joilla kaikkeen riittäisi rahaa omastakin taskustaan.
Älä ole turhaan katkera ihmisille, joilta paljon puuttuu, onnesta ei ole tietoakaan.
Äläkä tiuski tuntemattomille!
. - jääk...
halleja .. kirjoitti:
rakennetaan. Saavat kehua, kuinka käytiin hiihtelemässä, vaikkei maassa ole hiutaleen hiutaletta.
Kyllä kasvavat lapset voidaan ohjata liikkumaan kulloistenkin luonnonolosuhteiden mukaan.
Ei hiihtäminen ole mikään ainoa autuaaksi tekevä liikuntamuoto.
.Huoh, Miksiköhän on uimahalleja rakennettu? Tai yleensä mitään, missä ihminen voi hoitaa kuntoaan.
Ei se sinulta ole pois, jos sitä tarvitaan, ja käytetään.
Sinusta olisi mukavaa, että suomessa miljoona ihmistä, ei voisi talvilajeja harrastaa.
Jäähallit samalla pois, niinkö?
Se ei ole valtion rahoilla rakennettu, älä pelkää. Yhtään vaippaa et saisi enempää, vaikkei sitä olisikaan.
Ei sinun sinne tarvitse mennä, mutta moni yhn lapsi, onneksi pääsee, kun lappiinkaan ei varaa ole mennä. - "entisaikaan"
jääk... kirjoitti:
Huoh, Miksiköhän on uimahalleja rakennettu? Tai yleensä mitään, missä ihminen voi hoitaa kuntoaan.
Ei se sinulta ole pois, jos sitä tarvitaan, ja käytetään.
Sinusta olisi mukavaa, että suomessa miljoona ihmistä, ei voisi talvilajeja harrastaa.
Jäähallit samalla pois, niinkö?
Se ei ole valtion rahoilla rakennettu, älä pelkää. Yhtään vaippaa et saisi enempää, vaikkei sitä olisikaan.
Ei sinun sinne tarvitse mennä, mutta moni yhn lapsi, onneksi pääsee, kun lappiinkaan ei varaa ole mennä.ihmiset olivat niin hyväkuntoisia, normaalipainoisia, ilman halleja?
- onnellinen!!!
unikuvissasi, kirjoitti:
jos se sinua lohduttaa! Minun ei tarvi ketään kadehtia, minulla on liikaakin, kadehdin sitä, että yhteiskunta kylvää rahaa asioihin, joita ilman hyvin tultaisiin toimeen.
Samalla sekunnilla vedetään vanhuksilta vaipparahoja, eikä monikaan pääse laitoksissa koskaan ulkoilmaan, kun rahkeet eivät riitä, kun rahat jaellaan monumentteihin, joista vanhukset eivät koskaan ole edes unta nähneet.
Haluaisin, että priorisointi tehtäisiin heikko-osaisten hyväksi, ei heidän, joilla kaikkeen riittäisi rahaa omastakin taskustaan.
Älä ole turhaan katkera ihmisille, joilta paljon puuttuu, onnesta ei ole tietoakaan.
Äläkä tiuski tuntemattomille!
.Ainakaan meillä ei yhtään "vaippaa" menetetä. Noita "vaippojahan" säästetään juuri sillä, että järjestetään ikäisillemme mahdollisuutta liikuntaan ja oman kunnon hoitoon. Takuulla nuo rahat joita sijoitamme noihin harrastemahdollisuuksiin "poikivat" ne aikanaan moninkertaisen voiton.
Kuka onkaan se heikko-osainen nyky-yhteiskunnassa. Kukaan ei kuole nälkään, ainoastaan kadehtitaan niitä jotka ovat saaneet elämässään jotain aikaan. Missä olitte silloin kun kaikki olimme samalla lähtöviivalla? - ??
"entisaikaan" kirjoitti:
ihmiset olivat niin hyväkuntoisia, normaalipainoisia, ilman halleja?
koneita, autoja, oli pakko liikkua jalan, suksilla, pyörillä, kelkalla, tehtiin pitkää päivää töissä ja kotona. Ei ollut vapaa-aikaa. Ei Tvtä ei tietsikaa, oli kylmiä talvia, ja lämpimiä kesiä. Nyt ei ole
Haluaisitko takaisin sen? - osaa ..
?? kirjoitti:
koneita, autoja, oli pakko liikkua jalan, suksilla, pyörillä, kelkalla, tehtiin pitkää päivää töissä ja kotona. Ei ollut vapaa-aikaa. Ei Tvtä ei tietsikaa, oli kylmiä talvia, ja lämpimiä kesiä. Nyt ei ole
Haluaisitko takaisin sen?sanoa, onko elintasosairauksiin hiipuva ihmiskunta nyt onnellisempi, en.
Tuskinpa maksimionnellisuutta mikään rahalla saatava onnistuu taikomaan?
No, ilman rahaa emme mekään täällä nokkapokkailisi.
. - QQ
osaa .. kirjoitti:
sanoa, onko elintasosairauksiin hiipuva ihmiskunta nyt onnellisempi, en.
Tuskinpa maksimionnellisuutta mikään rahalla saatava onnistuu taikomaan?
No, ilman rahaa emme mekään täällä nokkapokkailisi.
.tämän ikäisinä jo haudassa.
Lapsikuolleisuus, huutolaiset, nälänhätä, perunankuoret ateriana, eipä siinä lihottu.
Vielä vnhempammekin teki raskasta työtä.
Rakennuksilla, kaupoissa, tehtaissa, pelloilla, metsissä.
Liho siinä sitten. - mummoni äiti
QQ kirjoitti:
tämän ikäisinä jo haudassa.
Lapsikuolleisuus, huutolaiset, nälänhätä, perunankuoret ateriana, eipä siinä lihottu.
Vielä vnhempammekin teki raskasta työtä.
Rakennuksilla, kaupoissa, tehtaissa, pelloilla, metsissä.
Liho siinä sitten.oli aikanaan huutolainen. Nyt ihmiset kuolevat ennen aikojaan läskeihinsä ja viinaan. Sitäkö se edistys on?
. - Piiu,,
mummoni äiti kirjoitti:
oli aikanaan huutolainen. Nyt ihmiset kuolevat ennen aikojaan läskeihinsä ja viinaan. Sitäkö se edistys on?
.Onko sinun tuttavasi alkoholisteja, ja ylensyöneitä?
Minä en tunne yhtäkään sellaista. Toki lehdistä lukenut. Muutama julkisuuden henkilö, myös näkyy olevan, lihava.
Kaikki me kuolemme, joku aiemmin, toinen myöhemmin.
On hyvä, pitää kunnostaan huolta. Onneksi voimme uida, läpi vuoden. Hiihtää, myöskin. Monet seniorimiehet varsinkin, hoitavat siten kuntoaan.
On hyvä opettaa lapsille pienestä pitäen liikunnan merkitys. Jospa sitten into jatkuisi myöhemminkin.
Kyllä ihmisillä pitää olla muutakin kuin työ ja vuode, myös kulttuuria.
Kirjastot, teatteri, tanssi, laulu, kaikki nekin antavat eväitä jaksamiseen. - suuri osa ylipanoisi
Piiu,, kirjoitti:
Onko sinun tuttavasi alkoholisteja, ja ylensyöneitä?
Minä en tunne yhtäkään sellaista. Toki lehdistä lukenut. Muutama julkisuuden henkilö, myös näkyy olevan, lihava.
Kaikki me kuolemme, joku aiemmin, toinen myöhemmin.
On hyvä, pitää kunnostaan huolta. Onneksi voimme uida, läpi vuoden. Hiihtää, myöskin. Monet seniorimiehet varsinkin, hoitavat siten kuntoaan.
On hyvä opettaa lapsille pienestä pitäen liikunnan merkitys. Jospa sitten into jatkuisi myöhemminkin.
Kyllä ihmisillä pitää olla muutakin kuin työ ja vuode, myös kulttuuria.
Kirjastot, teatteri, tanssi, laulu, kaikki nekin antavat eväitä jaksamiseen.jos et yhtään lihavaa ihmistä tunne. Olemme sentään jenkkien jälkeen lihavin kansa ja lihomme kokoajan lisää. Kai se on niin, että silmä tottuu pikkuhiljaa!
- Ei minun
Piiu,, kirjoitti:
Onko sinun tuttavasi alkoholisteja, ja ylensyöneitä?
Minä en tunne yhtäkään sellaista. Toki lehdistä lukenut. Muutama julkisuuden henkilö, myös näkyy olevan, lihava.
Kaikki me kuolemme, joku aiemmin, toinen myöhemmin.
On hyvä, pitää kunnostaan huolta. Onneksi voimme uida, läpi vuoden. Hiihtää, myöskin. Monet seniorimiehet varsinkin, hoitavat siten kuntoaan.
On hyvä opettaa lapsille pienestä pitäen liikunnan merkitys. Jospa sitten into jatkuisi myöhemminkin.
Kyllä ihmisillä pitää olla muutakin kuin työ ja vuode, myös kulttuuria.
Kirjastot, teatteri, tanssi, laulu, kaikki nekin antavat eväitä jaksamiseen.tervitse mennä Etelänavalle, tietääkseni, että siellä on pingviinejä.
Tuttavistani jotkut ovat ylipainoisia, kuten niin monet suomalaiset, alkoholisteja ei kukaan.
Amerikkalaisista yli 50% on ylipainoisia, Aasia alkaa länsimaistuessaan myös kärsiä liikalihavuudesta.
Koko ketjun olen tähdentänyt liikkumisen tärkeyttä, mutta ei mikään yksi halli saa ihmistä terveeksi ja hyvinvoivaksi. Ei kannata yksinkertaistaa monimutkaista asiaa.
Itse olen kulttuurin suurkuluttaja. Ihminen ei elä pelkästä leivästä, kuten meistä useimmat varmasti allekirjoittavat.
-Toisiamme kannattaa kunnioittaa, ei aliarvioida.
. - rikas ja kateellinen
onnellinen!!! kirjoitti:
Ainakaan meillä ei yhtään "vaippaa" menetetä. Noita "vaippojahan" säästetään juuri sillä, että järjestetään ikäisillemme mahdollisuutta liikuntaan ja oman kunnon hoitoon. Takuulla nuo rahat joita sijoitamme noihin harrastemahdollisuuksiin "poikivat" ne aikanaan moninkertaisen voiton.
Kuka onkaan se heikko-osainen nyky-yhteiskunnassa. Kukaan ei kuole nälkään, ainoastaan kadehtitaan niitä jotka ovat saaneet elämässään jotain aikaan. Missä olitte silloin kun kaikki olimme samalla lähtöviivalla?No, ei todellakaan, ei milloinkaan. ei edes silloin, kun Suomi oli köyhä sodan jälkeen. Kaikilla ei ole smalaista kotia, kaikilla ei ole samalaisia lahjoja menestyä jne. Ja höpö, että meidän ikäisille hiihtoputkia. Kyllä me osaamme muutenkin liikkua. Kateellisuuteen vetomia on tyhmää.
- 1947
Taidat olla pohjoisessa, kun jäätä jo on. Ole ihmeessä varovainen, sulapaikkoja on aina. Ihanaa, kun joku on koirillekin myönteinen. Tulee hyvä mieli lukiessa kirjoituksiasi.
- 1947
QQ kirjoitti:
tämän ikäisinä jo haudassa.
Lapsikuolleisuus, huutolaiset, nälänhätä, perunankuoret ateriana, eipä siinä lihottu.
Vielä vnhempammekin teki raskasta työtä.
Rakennuksilla, kaupoissa, tehtaissa, pelloilla, metsissä.
Liho siinä sitten.Eikä ollut eläkkeitä.. Vaikka mikään ei koskaan olekaan täydellistä kaikkien mielestä, on meillä kuitenkin asiat hyvin. Aivan asunnoton ei tarvi olla. Ei ollut joskus niitä leipäjonojakaan. Siis ei ollut, mitä antaa. Vaikka ei sekään hyvä asia ole, jonot leivän perään.
Ahneus on omistajaluokalla päällä. Lopetan, etten ala saarnaamaan...
- ><
on paljon muutakin, kuin hiihtoa.
Hakusanalla löytyy kuvia, ja tietoa.- on halli
kunnossa kaiken ikää, hiihto on hyvä harrastus. Antaa kotiasumiselle vuosia lisää.
- 1943
on halli kirjoitti:
kunnossa kaiken ikää, hiihto on hyvä harrastus. Antaa kotiasumiselle vuosia lisää.
harrastaa myös aitajuoksua? Paikallislehdessä oli juttu 90-vuotiaasta, joka vielä harjoittelee tätä lajia ja kilpaileekin. Miltähän näyttäisi, jos meikäläinen aitoisi ja kuinka matalalla aitojen pitäisi olla? Ehdotanpa eläkeläisyhdistykselle, että pidettäisiin leikkimieliset moniottelut urheilukentällä ensi kesänä. Palkinto tulisi yllättävästä suorituksesta samaan tyyliin, kun urheiluseurassa oli kerran lasten vanhemmille 200m:n juoksukilpailu ja viimeinen (minä) sai palkinnon. Korkeushyppyennätykseni on muuten 125 ja pituus 225 1950-luvulta. Koskaan en ole kilpaillut yleisurheilussa.
- 1947
1943 kirjoitti:
harrastaa myös aitajuoksua? Paikallislehdessä oli juttu 90-vuotiaasta, joka vielä harjoittelee tätä lajia ja kilpaileekin. Miltähän näyttäisi, jos meikäläinen aitoisi ja kuinka matalalla aitojen pitäisi olla? Ehdotanpa eläkeläisyhdistykselle, että pidettäisiin leikkimieliset moniottelut urheilukentällä ensi kesänä. Palkinto tulisi yllättävästä suorituksesta samaan tyyliin, kun urheiluseurassa oli kerran lasten vanhemmille 200m:n juoksukilpailu ja viimeinen (minä) sai palkinnon. Korkeushyppyennätykseni on muuten 125 ja pituus 225 1950-luvulta. Koskaan en ole kilpaillut yleisurheilussa.
Hyvä, hyvä! Kyllä nauratti. 30cm ehkä sopiva korkeus. Siihenkin voi kompastua ja lonkka murtua.
Pidin urheilusta siihen asti, kunnes huudettiin pesistä pelatessa, juokse K. kovempaa.. En pystynyt. Siihen loppui se liikunnan ilo. - 1943
1947 kirjoitti:
Hyvä, hyvä! Kyllä nauratti. 30cm ehkä sopiva korkeus. Siihenkin voi kompastua ja lonkka murtua.
Pidin urheilusta siihen asti, kunnes huudettiin pesistä pelatessa, juokse K. kovempaa.. En pystynyt. Siihen loppui se liikunnan ilo.tosissani ehdottaa jotain leikkimielistä urheilukentälle ensi kesäksi.
- kakskaks..
Toivottavasti ne ei rakenna sitäleipäjonojen viereen.
Köyhää oli elämä monella tapaa, mummun kanssa asuessa. Tuli tuo villitys hulahularenkaisiin. Vaan minä tyttö vatkasin pyörän ulkokumilla liiterin edessä.
Ilman enoani elämä olisi ollut tosi ankeaa, hän osti minullae luistimet, sukset, vanhan polkupyörän. Kun täytin 10v sain ihan rannekellon. Hän opetti pesemään hiukseni ja monta muuta elämän tärkeitä asioita, kuten korkokengillä kävelemään. Silloin kun menin ripille- polkupyörällä.
Koskaan en ole autoa omistanut, eikä heilalla ollut autoa.
Nyt ajaa posautan taxilla tarvittaessa.- 1943
maagikko kirjoitti:
Köyhää oli elämä monella tapaa, mummun kanssa asuessa. Tuli tuo villitys hulahularenkaisiin. Vaan minä tyttö vatkasin pyörän ulkokumilla liiterin edessä.
Ilman enoani elämä olisi ollut tosi ankeaa, hän osti minullae luistimet, sukset, vanhan polkupyörän. Kun täytin 10v sain ihan rannekellon. Hän opetti pesemään hiukseni ja monta muuta elämän tärkeitä asioita, kuten korkokengillä kävelemään. Silloin kun menin ripille- polkupyörällä.
Koskaan en ole autoa omistanut, eikä heilalla ollut autoa.
Nyt ajaa posautan taxilla tarvittaessa.on usein mielekkäämpää ja edullisempaa kuin omalla autolla kulkeminen. Julkiset kulkuneuvot ja taxi, ei yhtään hassumpi. Vaan täällä maalla vähennetään takseja ja kyyti pitäisi tilata 25 km:n päästä kaupungin keskustasta ellei menoa tiedä hyvissä ajoin etukäteen. Esim. täällä pääsee yöllä 2 km:n päähän bussilla. Hyvällä säällä matkan kotiin voi kävellä, mutta pirssiä käyttäisin mielelläni. Meillä koulu tilasi kuorma-auton lavallisen hulahularenkaita, minulla ei ollut varaa ostaa.
- domestic
kyllä noita hiihtohulluja piisa,meillä täällä keravalla on säilötty lunta viimetalvesta asti purukasanalle,että päästäisiin heti marraskuulla hiihtämään.nyt siitä lumesta on varovasti arrvioiden yli puolet haihtunut.omakotiasujilta peritään niinsanottua hulevesimaksua,mikä tarkoittaa,että sade,ja sulamisvedestä jota ei voida johtaa kaupungin sadevesi verkostoon peritään erimaksu.nyt veronmaksajat maksaa hiihtoseuran lumensulamis kustannukset.onks tässä jotain järkee.olli
- Fridanna
Olihan se nuoruus aineellisesti köyhää, mutta ei kai me sellaiseksi sitä huomattu. Ei ollut mihin verrata, kun tunsi vain lähialueet. Ei silloin vielä matkusteltu niin kuin nyt.
Kun muutin Kuusamoon 1961 syksyllä, asuntoni oli omakotitalon yläkerran huone. Huusi oli tontin nurkassa ja vesi kaivossa. Tiskipöytänä ja astiakaappina oli 2 pakkilaatikkoa. Kun veljeni tuli kylään, sai hän talosta oljilla täytetyn patjan alleen. Seuraavana kesänä pystyin kuitenkin jo ostamaan uuden pyörän.
Skootterista minäkin haaveilin, mutten koskaan saanut sitä hankittua. Nyt sitä ei enää kannata ostaa, niin kuin joku toinenkin täällä oli ajatellut. Auto on ja hyvä pyörä. Niillä ja yleisillä kulkuvälineillä pääsee melkein mihin vain.
Puhelinta ei vanhemmillani ollut, eikä minullakaan. Ensimmäisen puhelimen hankimme silloin kun nuorempi lapsista jäi viimeisenä vuonna ennen koulun alkua yksin kotiin (ei suostunut enää menemään hoitoon). Nyt on lankapuhelin ja kännykkä. Radioita on joka nurkassa ja uudehko tv, jota katselen melko vähän.
Meidän sukupolvemme oppisi aika pian huomattavasti ekologisemman elämäntavan kuin lapsiemme ikäluokka. Ruokaa osaamme laittaa perusruokatarvikkeista sekä marjoja ja sieniä keräämme tai hankimme niitä muutoin. Vaatteitakin voisi kenties vielä ommella. Tässä iässä ainakin minä matkustelen jo vähemmän. Tavallinen arkipäivä kuluu mukavasti ja hauskastikin eri harrastuksissa ja vapaaehtoistöissä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 823283
- 922955
- 532222
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201665- 191584
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..101528Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein221428Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131361Olisitpa rakkaimpani
Kaipaan sinua. Ikävä sinun läsnäoloa ja kaikkea sinussa. Päivistä, jolloin nähdään tulee onnellisia päiviä. Sinun seuras61348Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin351325