Haluaisin kysyä, että kuinka helposti nykyään äiti saa yksinhuoltajuuden? Odotan siis esikoistani, ja isä ei ole ollut koko raskauden aikana tekemisissä millään muotoa, eivätkä välimme ole kovinkaan lämpimät eron jälkeen olleet. Hänellä on myös jonkinasteinen päihdeongelma, tosin nykyään vain pahentunut jos kuulemaani voi luottaa.
Haluaisin siis tietää, kuinka vaikeaa on hakea yksinhuoltajuutta? Mitkä seikat siinä otetaan huomioon? Jne, yleistietoa vain kaipailen.
Kiitoksia jo etukäteen!
Haluaisin siis tietää, kuinka vaikeaa on hakea yksinhuoltajuutta? Mitkä seikat siinä otetaan huomioon? Jne, yleistietoa vain kaipailen.
Kiitoksia jo etukäteen!
Vastaukset 9
Vanhimmat
lapsen syntymähetkellä, saat automaattisesti yksinhuoltajuuden, ellet mene allekirjoittamaan yhteishuoltajuuspapereita sos.toimistossa isyydenvahvistamisen yhteydessä.
juu, asun kyllä eri osoitteessa. Ja kiitos vastauksestasi.
älä vaan luota kaikkeen kuulemaasi vaan totea asia itse ja kokeile jos isä haluaisikin olla isä.Joskus voi käydä niin että kun pikkunen syntyy niin asiat voivat muuttua,ainaskin joillakin...
ja tapaamiset ja elatus eivät ole riippuvaisia huoltajuusmuodosta, joten voi sitä isyyttä kokeilla ihan hyvin yksinhuoltajuuden aikanakin. Yhteishuolto on lähes mahdoton vaihtaa myöhemmin yksinhuoltajuudeksi, jos toinen sitä vastustaa.
Kun ei olla naimisissa eikä edes samassa osoitteessa asuta (ja vaikka asuttaisiinkin, niin siltikin)yksinhuoltajuus on lähtökohta, kuten vauvalle äidin sukunimikin ellei asioita erikseen toisin päätetä.
vanki45;
Se on kyllä totta, että kukaan ei huomisesta tiedä, mutta kai näiden asioiden kanssa jonkinasteinen kyynisyys saa paikkansa.
Ja asioihin todella ei voi muut vaikuttaa kuin hän itse, sen on monet jo huomanneet kun ovat yrittäneet auttaa.
Tuskin hän osaisi olla lapselleen kunnollinen isä (en tarkoita idyllistä), mutta että suunnannäyttäjä ja esikuva, tuskinpa vain.
Ja juu, eri osoitteissa todella ollaan asuttu koko raskaudenkin ajan sekä aiemmin jo pidemmän aikaa.
Ei täällä jutut eikä kyselijät muutu... = yh-äippäRESSUKAT kitisee ja natisee joka asiasta ja aina teitä uusia yh-äippäRESSUKOITA ilmaantuu aina vain tihenevässä tahdissa tänne kyselemään opastusta kanssasisarilta...
En ole juurikaan viimeaikoina vaivautunt ottamaan osaa tämän palstan "keskusteluihin" koska ne "keskustelut" eivät johda mihinkään muuhun kuin siihen että yh-äippäRESSUKAT koko "nicci-arsenaalillaan" yrittävät pedata omille teoilleen oikeutusta. (tosin siinä täysin epäonnistuen mutta kun tietää taustat niin......)
No näin se vaan on että tämä palsta on yh-äippäRESSUKOIDEN oma mellastuspalsta jossa ne luuserit saa toinen toisiltaan (ja itseltään eri niccien muodossa) tukea eikä tämän säälihakuisempaa palstaa ole olemassakaan!!!
Ei tarvinut lukea kuin muutama kirjoitus tältä palstalta niin huomasi että homma jatkuu entisellään: luuseriyh-äippäRESSUKAT haukkuu kaikkea mahdollista jotta saisivat itsensä näyttämään muulta kuin siltä säälittävältä loisluuserilta...
Eli tälle loisivien yh-äippäRESSUKOIDEN valtaamalle palstalle ei kuulu yhtään mitään uutta...
Ne luuserit vaan älähtelee täällä kun kalikan heittää kehiin.........
Aito etä on päässyt katkolta. Mitäs luulet, pysyykö korkki nyt kiinni?
kysymyksen, johon sinulla ei ole resursseja antaa asiallista vastausta, joten pidä pääsi kiinni, luuseri-iskä, joka sössi oman elämänsä ja on katkera kun sossu ei maksanut luuserille uutta pesukonetta ja jolta ulosotto perii elatusmaksuja vielä eläkkeestäkin. Sä olet häirikkö jopa omien lastesi mielestä.
Miten se uusi poikue voi vai joko sekin akka otti ja lähti? hehhehhehheheeh HEHEHEHHEHEHEHHEHE
verran itseäni halaun tässä puolustaa, että kysyisin vaan kumpiko on lapsen edun mukaista; Yh-äiti joka oikeasti ja aidosti välittää ja huolehtii jälkikasvustaan, vai yhteishuoltajuudella eteenpäin kitkuttelevat vanhemmat jotka eivät tule toimeen keskenään, ja varmasti jossain vaiheessa tilanne kärjistyisi aivan äärimmilleen..
Minun mielestäni kyllä vaihtoehto a kuulostaa paremmalta, jos todella lapsen edut ja haitat laitetaan puntariin!
Ja tämän mielipiteeni voin perustella omilla lapsuuden kokemuksillani, jotka eivät siis todellakaan olleet parhaasta päästä.
Ja kiitos asiallisesti vastanneille.