TOUKOKUU 1988
Kello soi. Ääh taas pitäisi nousta. Aurinko paistoi jo korkealla ja loi kuuman olon heti aamusta. Tuijotin kelloa, joka oli varttia vaille seitsemän.. Vielä viikko koulua ja jees, peruskoulu on kahlattu läpi. Raahauduin kylppäriin .. seisoin suihkun alla ja mietin miten kertoisin vanhemmilleni, että en todellakaan aio jatkaa koulua… Ehkä on parempi, että en sano mitään, sillä riitahan siintä vain tulisi. Sammutin suihkun ja kiirehdin pukemaan..
Äiskä oli taas jostain haalinut paperimukeja, no joo olihan ne ihan käteviä, mutta sai laittaa ainakin kolme mukia päällekkäin, ettei näpit palannut… Kirosanoja ladellen juoksin rappukäytävään. Törmäsin siellä naapurin vanhapiikaan, joka kauhuissaan katseli kun yritin sopertaa; huomenta tai jotain sinne päin.. Johon naapuri ”no kohta loppuu koulu, mihins tyttö on menossa jatkamaan? lukioon niin kuin siskosikin?” Se pysähdytti hetkeksi. ”tota noin .. niin kait” mumisin mennessäni portaita ales.
Tulin pihalle ja tuijotin hetken pyörätelineeseen.. Mun pyörä oli vuosi sitten varastettu.. Heitin kahvimukin roskikseen ja lähdin kävelemään koululle päin. Koulun pihalla oli jo täysi kahina päällä.. Sari käveli mua vastaan.. ”moi! kuis eilinen?” Halusin ohittaa kysymyksen ja sanoin, että ”mitäs tuolla tapahtuu?” Pari kundia potki roskapönttöjä tuottaen kauheaa mekkalaa. Sari hymähti ja kysyi uudelleen: ”kuis eilinen?” Oikeesti se kysymys oli tarkoitettu viikonloppuun.. Oltiin perjantaina isolla porukalla katsomassa nuokkarilla yhtä bändiä.. tai no, kyllähän mekin siellä soitettiin.. oltiin erään bändin lämppäreitä. Musiikkina tietenkin iki-ihana 60luvun rautalankaa..
Kyseisestä bändistä tuli myöhemmin kulmakunnan ykkösmiehiä… Ja meistä nooh, kait vain ns. yksinhuoltajia ja autokauppiaita… Koulun kello soi ja sanoin Sarille, että kerron sitte toisella välkällä..
Ensimmäinen tunti oli jotaa luovaa kuvaamataitoa.. Kaikki viimeisteli ihan innolla jotain koristeita päättäjäisiin.. Tuijotin ikkunasta ulos ja mietin viikonloppua.. Harri, joka on nyt ammatti muusikko tuli takahuoneeseen ja sanoi” nyt ipanat, pitäkää kiirettä!” Seisoin aivan oven vieressä ja Harri melkein kompastui minuun… tuijotimme hetken toisiamme ja ryntäsimme lavalle. Ensimmäisenä biisinä me soitettiin ”Emma”, joo siinä vaiheessa nähtiin, et kuinka paljon oikeesti oli yleisöä tullut ja myös varttunempaa väkeä.. Ja mikä pahinta Äiskä oli tullut myös.. no ei sinänsä mikään ihme, sillä paikka jossa soitettiin oli ns. toisella puolella tietä. Niin ja olihan meillä ollut Äiskän kanssa taas kauhee sanominen siintä, ”että taasko sen viinan kanssa lähetään lotraanmaan”.. Ymmärrettävää kylläkin, että olinhan mä vasta 15v. ja joka ilta bändin harkoissa tai jossain. Ja viikonloput… no joo kait me joskus dokattiin.. Okey, nyt ainakin Äiskä näki, että mä en ollut ottanut mitään… No joo… pari siideriä, mutta ei Äiskä sitä huomannut.. Keikan jälkeen hän tuli takahuoneeseen ja kehu: ”no sitähän jaksoi kuunnella. Tule sitten ajoissa kotiin”. ”Joo, joo” mä huikkasin ja menin vessaan… Oli tauko ja levyltä soi Topi Sorsakosken; ”Vihreät niityt”. Seisoin lavan vieressä ja katselin tanssijoita.. Harri tuli ihan yllätten luo ja kysyi ”Voisko, pyytää tanssimaan?” Mä tuijotin hetken suu auki ja änkytin,” että joo kyllä kait”… Harri ,joka oli ainakin kaksimetrinen ja lihaksikas, nykäisi Mut liikkeelle nurkasta ja sanoi: ”Tää on mukavampaa, jos tanssitaan vähän keskemmällä.”
Paiskauduin vauhdilla Harria vasten, ja ainoa asia jonka tajusin oli Harrin partavesi, joka tunkeutui hajuaistiini. Puristin lujaa Harria kädestä ja en todellakaan tajunnut, että mikä biisi soi.. Näin vain Harrin siniset silmät jotka tunkeutuvat minun silmiini… Yht´äkkiä havahduin siihen, että Harri sanoi: ”Kulta pieni… Nyt mun täytyy mennä soittamaan, mutta älä katoa minnekkään, mulla on asiaa keikan jälkeen”. Kävelin Harrin perässä takahuoneeseen, ja lysähdin penkille istumaan.
Yllättäen havahduin, siihen kun joku toisti: ”Neiti- muusiikko; ”Saisiko häiritä?” Käänsin päätäni ja huomasin kuvis maikan tiukan ilmeen… ”Saisiko neitiä häiritä, tekemään samaa kuin muutkin, että saadaan koristeet tehtyä päättäjäisiin”? Kari: ”kuvismaikka”, oli ihan reilukaveri, joka ei yleensä turhia mesonnut.. Nytkin silmää iskien kuiskasi;” että olin keikalla ja en tiennyt, että olette noin hyviä… Mutta koita nyt leikata edes nää koristeet valmiiksi”… Luokassa jatkui taas tasainen puheen sorina, ja aloin leikata päivän-kakkaroita irti pahvilapuista… Tunti päättyi vihdonkin, ja porukka alkoi rynnimään ulos… Ope sanoi, että nyt on yksi hyppytunti ja kaikkien pitää olla kello 10:00 takaisin koululla.
minun elämääni.. antakaa palautetta.. haluatteko lukea lisää?
7
648
Vastaukset
- cayne
Päästiin pihalle ja Sari nykäisi mua hihasta.. ”Nyt kyllä kerrot kaikki!” Sari ähisi..” Noo, ei oo mitää kerrottavaa” yritin uskottavasti selittää. Lähdettiin kävelemään läheiselle kioskille ja mietin kuumeisesti, miten pääsen asiasta ,eroon, ettei tartte koko viikonloppua tilittää.. Kioskille oli jo kehkeytynyt mukava jono, joten päätettiin mennä kauppaan, joka oli toisella puolella tietä.. Sari intti koko ajan,” että kerro, kerro..” ”ok”, mä sanoin.” Haetaan jotaa juotavaa kaupasta ekaks..” Kaupasta tultuamme seisoimme ihmettelemässä, ”mitä seuraavaksi minne mennään?” Sari kysyi.. ”Lähetään lauttarantaa sanoin..”
Lauttaranta oli nuorten oleilu paikka.. Sillan vieressä oleva ranta jossa oli joskus aikanaan kulkenut lautta, joka oli kuljettanut ihmisiä ym.. yli joen.. Siihen oli rakennettu hieno silta ja rannasta tuli ns .mattopyykki ranta. Lauttikselle oli kerääntynyt melkein koko luokka.. Osa oli uimassa, ja osa tupakalla, ja laiturilla löhöämässä. Istuttiin rantakiville ja Sarin tuijottava katse ilmoitti mitä pitää tehdä seuraavaksi.. Sari joka oli mun paras kaveri jo ihan lapsesta asti; ei kyllä ymmärtänyt mitään musiikin soittamisesta muuta kuin radiosta, mutta oli yleensä mukana hengailemassa meidän keikoilla ja kuuntelemassa harkoissa.
Katsoin Saria ja kysyin, että; ”mihin asti näit tapahtumia?” Siihen asti kun keikka oli ohi ja Harri tuli takahuoneeseen… Sari sanoi. ”Ai, sanoin mihin sä sitten katosit?” ”Pete tuli ja lähettiin…” Sari sanoi. Pete oikealta nimeltään Petri oli ollut Sarin kanssa jo vuoden… Pete osasi hoidella kaikki äänimiksaukset ja myöhemmin hän perustikin oman äänitys studion.- cayne
Havahduin siihen, kun joku pärskytti vettä silmilleni… ”Noh?” kuului tiukka kysymys… Tuijotin hetken veteen ja aloin kertomaan…”Ei mitää erikoista.. aloitin.. No keikan jälkeen alettiin kasata soitto- kamoja kasaan.. meille se oli helppoa, kun ei ollut omia kamoja mukana, paitsi Samilla oli on kitara… Kamat saatiin kasaan ja lastattua autoon… Peetu, lähti viemään niitä pois ja kaikki muutkin alkoi pikku hiljaa häviämään..”
Läksin hakemaan omaa takkiani takahuoneesta, joka oli jo ihan autio.. Aika pelottava paikka tyhjillään mietin … laitoin takin päälleni ja käännyin ympäri lähteäkseni, ja laittaakseni ovet lukkoon… tuli luvattua paikan talkkarille tuuraus illaksi.. no saihan siintä 20mk rahaa ja olihan se ihan helppo homma… Juuri kun olin kääntymässä, niin joku tarttui minua takaa päin käsivarsista kiinni.. Hätääntyneenä riuhtasin itseni irti ja käännyin ympäri tuikasti ärähtäen ”mitä helvet” ,sana jäi kuitenkin kesken, kun näin Harrin virnistävä ilmeen. Harri naureskeli ja sanoi: ”Mä luulin, että sä katosit..” Hyvä, että en lähtenyt sinua kotoa etsimään”. Naurahdin ja sanoin: ”Äiskän sieltä olisit löytänyt” ”Jaa, että Äiskän no täytyy tyytyä sitten Äitiin jos tytärtä ei saa..” Harri sanoi.. ”Niin, sulla oli jotaa asiaa vai?” kysyin Harrilta..
”Niin”. Harri sanoi ja tuli aivan lähelle seisomaan.. Katsoin viistosti Harrista, pois ovelle ja tunsin hänen hengityksensä poskellani.. - cayne
cayne kirjoitti:
Havahduin siihen, kun joku pärskytti vettä silmilleni… ”Noh?” kuului tiukka kysymys… Tuijotin hetken veteen ja aloin kertomaan…”Ei mitää erikoista.. aloitin.. No keikan jälkeen alettiin kasata soitto- kamoja kasaan.. meille se oli helppoa, kun ei ollut omia kamoja mukana, paitsi Samilla oli on kitara… Kamat saatiin kasaan ja lastattua autoon… Peetu, lähti viemään niitä pois ja kaikki muutkin alkoi pikku hiljaa häviämään..”
Läksin hakemaan omaa takkiani takahuoneesta, joka oli jo ihan autio.. Aika pelottava paikka tyhjillään mietin … laitoin takin päälleni ja käännyin ympäri lähteäkseni, ja laittaakseni ovet lukkoon… tuli luvattua paikan talkkarille tuuraus illaksi.. no saihan siintä 20mk rahaa ja olihan se ihan helppo homma… Juuri kun olin kääntymässä, niin joku tarttui minua takaa päin käsivarsista kiinni.. Hätääntyneenä riuhtasin itseni irti ja käännyin ympäri tuikasti ärähtäen ”mitä helvet” ,sana jäi kuitenkin kesken, kun näin Harrin virnistävä ilmeen. Harri naureskeli ja sanoi: ”Mä luulin, että sä katosit..” Hyvä, että en lähtenyt sinua kotoa etsimään”. Naurahdin ja sanoin: ”Äiskän sieltä olisit löytänyt” ”Jaa, että Äiskän no täytyy tyytyä sitten Äitiin jos tytärtä ei saa..” Harri sanoi.. ”Niin, sulla oli jotaa asiaa vai?” kysyin Harrilta..
”Niin”. Harri sanoi ja tuli aivan lähelle seisomaan.. Katsoin viistosti Harrista, pois ovelle ja tunsin hänen hengityksensä poskellani..Harri kietoi kädet ympärilleni, ja sanoi: ”Olen ajatellut,jos lähtisit nyt puljulle syömään, ja huomenna meidän mukaan toiselle keikalle” Tuijotin Harria hetken ja aloin nauramaan…”siis”, että mitä jo on jätkällä pokkaa odotuttaa minua tollasen asian takia….” siinä samassa tunsin jotain lämmintä huulillani, ja Harrin pehmeän äänen ”tämä oli asia jota odotit.” Sarin: rääkäisy, ”että MITÄ!! nuoleskelitko sä HARRIA!?!” Sai minut melkein tippumaan rantakiviltä jokeen.. ”Älä nyt hullu säikyttele, sähisin Sarille.. No niin, siinä kävi. sanoin ja itse asiassa aika monta kertaa sen yön aikana.. ja lauantaina, nii ja tais kait sunnuntainakin”, hymyillen jatkoin… Se oli ihan iisi perjantaiyö.. Käytiin puljulla syömässä ja kävelemässä vesitornilla… Sitten kotiin nukkumaan, kun Mä tiesin, että Äiskä käy kuumana, jos olen kotona vasta aamulehden jälkeen… ”Lauantaina Mä olin mukana keikalla, ja menin yöksi Harrin luo..” ”Täh?” Sari hämmästyen kysyi.. ”Nii, kun se meni niin myöhäseksi ja..” ”Ja seksi…” Sari toisti.. ”Miten; Teijän Äiskä päästi??” ”Ei se tienny.. se luuli, että mä oon sun luona yötä…” ”Ai”, Sari sanoi; ”Mä meinasin soittaa sulle lauantaina”, Sari virnuili.. ”Niin, ja mitä sitten tapahtui,” Sari jatkoi samaan hengenvetoon.. ”Harri asuu vielä kotona.. tai siis sehän on rempannut vanhasta saunatuvasta, itselleen oman kämpän.”
Harrin vanhemmat olivat tosi mukavia.. Isä oli paperitehtaalla, joku pomo ja Harrin Äiti taas pankinjohtaja. Niin, ja muksuilla oli ihan kaikkea, mitä vain pystyi rahalla saamaan.. Harri vitsaili useasti: ”Että mikäs tässä ollessa… jos rahat loppuu käydään Äiskän luona.” Harrin vanhemmat olivat mökillä viikonloppuna, ja koko kämppä oli meidän hallinnassa. Harrilla oli kaksi sisarusta, jotka olivat nuorempia ja näin ollen vanhempien mukana mökillä. ”No, me oltiin siellä ja nukuttiin yhdessä sanoin…” ”Eikö mitään, muka tapahtunut?” ”No ei.” sanoin.. ”En ees tiedä, olisinko halunnut?” Mutta Harri sanoi: ”Että, ihan miten haluut..” Kait Mä mietin niin kauan, että Harri nukahti ja tuli aamu.. Tulin kotiin ja jatkoin haaveilua.. Itse asiassa se oli aika onnistunut viikonloppu.. Katsoin Sariin joka epäluuloisesti hymyili ja sanoi: ”Kait se on uskottava, jos niin sanot. Muuten, mitä meinaat, mennäänkö takaisin koululle, vai lähtääkö tallille?” Katsoin kelloa, joka oli viittä vaille kymmenen, ja päätettiin lähteä tallille... - cayne
cayne kirjoitti:
Harri kietoi kädet ympärilleni, ja sanoi: ”Olen ajatellut,jos lähtisit nyt puljulle syömään, ja huomenna meidän mukaan toiselle keikalle” Tuijotin Harria hetken ja aloin nauramaan…”siis”, että mitä jo on jätkällä pokkaa odotuttaa minua tollasen asian takia….” siinä samassa tunsin jotain lämmintä huulillani, ja Harrin pehmeän äänen ”tämä oli asia jota odotit.” Sarin: rääkäisy, ”että MITÄ!! nuoleskelitko sä HARRIA!?!” Sai minut melkein tippumaan rantakiviltä jokeen.. ”Älä nyt hullu säikyttele, sähisin Sarille.. No niin, siinä kävi. sanoin ja itse asiassa aika monta kertaa sen yön aikana.. ja lauantaina, nii ja tais kait sunnuntainakin”, hymyillen jatkoin… Se oli ihan iisi perjantaiyö.. Käytiin puljulla syömässä ja kävelemässä vesitornilla… Sitten kotiin nukkumaan, kun Mä tiesin, että Äiskä käy kuumana, jos olen kotona vasta aamulehden jälkeen… ”Lauantaina Mä olin mukana keikalla, ja menin yöksi Harrin luo..” ”Täh?” Sari hämmästyen kysyi.. ”Nii, kun se meni niin myöhäseksi ja..” ”Ja seksi…” Sari toisti.. ”Miten; Teijän Äiskä päästi??” ”Ei se tienny.. se luuli, että mä oon sun luona yötä…” ”Ai”, Sari sanoi; ”Mä meinasin soittaa sulle lauantaina”, Sari virnuili.. ”Niin, ja mitä sitten tapahtui,” Sari jatkoi samaan hengenvetoon.. ”Harri asuu vielä kotona.. tai siis sehän on rempannut vanhasta saunatuvasta, itselleen oman kämpän.”
Harrin vanhemmat olivat tosi mukavia.. Isä oli paperitehtaalla, joku pomo ja Harrin Äiti taas pankinjohtaja. Niin, ja muksuilla oli ihan kaikkea, mitä vain pystyi rahalla saamaan.. Harri vitsaili useasti: ”Että mikäs tässä ollessa… jos rahat loppuu käydään Äiskän luona.” Harrin vanhemmat olivat mökillä viikonloppuna, ja koko kämppä oli meidän hallinnassa. Harrilla oli kaksi sisarusta, jotka olivat nuorempia ja näin ollen vanhempien mukana mökillä. ”No, me oltiin siellä ja nukuttiin yhdessä sanoin…” ”Eikö mitään, muka tapahtunut?” ”No ei.” sanoin.. ”En ees tiedä, olisinko halunnut?” Mutta Harri sanoi: ”Että, ihan miten haluut..” Kait Mä mietin niin kauan, että Harri nukahti ja tuli aamu.. Tulin kotiin ja jatkoin haaveilua.. Itse asiassa se oli aika onnistunut viikonloppu.. Katsoin Sariin joka epäluuloisesti hymyili ja sanoi: ”Kait se on uskottava, jos niin sanot. Muuten, mitä meinaat, mennäänkö takaisin koululle, vai lähtääkö tallille?” Katsoin kelloa, joka oli viittä vaille kymmenen, ja päätettiin lähteä tallille......Sarin vanhemmilla oli hevostalli, jossa oli omia hevosia 6 ja vieraita tallipaikkoja 6. Melkein aina me oltiin tallilla.. Sarilla oli oma heppa jolla se kävi ratsastuskilpailuissa, ja aika hyvin hän siellä pärjäsikin… Sarin vanhemmat oli taas ravipuolen ihmisiä ja sen puolesta mekin jouduttiin mukaan auttamaan. ja opittiin aika paljon… Minulla ei omaa hevosta ollut, vaikka olin itsekin hevosten parissa koko ikäni elänyt. Tallilla oli siis yhteensä 12 hevosta, ja kun saavuttiin tallille niin nähtiin, että kaikki tallityöt oli vielä tekemättä… Hyvä syy siis jäädä talikoimaan karsinoita puhtaaksi… Olin jo noin 3v.hoitanut yhtä hevosta, joka oli Sarin porukoiden tallilla, ja siintä oli tullut kuin oma heppa… Vaikka ei kyllä siellä koskaan tarvinnut olla ilman hevosta.. Melkein niitä tuupattiin liikutettavaksi…. Ja ihan mielellään me niillä mentiin, vaikka välillä tuli heppa ensin tallille ja me perässä.. Tallilla oli kaksi oria Suomenhevonen, sekä amerikkalainen ravuri.. Yleensä me ei saatu mennä niillä muuta kuin pihalla olevalla kentällä, mutta tänään oli jotenkin erilainen fiilis.. Minulla yleensä oli se amerikkalainen ori, jonka kanssa temppuilin, ja niin myös tänäänkin… Tallihommat saatiin tehtyä, ja kävelin tarhalle jossa Miki oli. Yleensä Miki ei viitsinyt tulla luo, vaan haetutti aina tarhan toisesta päästä.. Mutta tänään se käveli vastaan iloisesti höristen.. Sarin isä käveli mun perässä, ja sanoi, että ”ei se ole koskaan noin tehnyt… Sillä on taitanut olla ikävä?”” Eipä neitejä näkynyt viikonloppuna”.. No käytiin me perjantaina, mutta soitto jutut oli vienyt loput ajasta.. Aukaisin tarhanportin, ja menin tarhan puolelle… Miki painoi päätänsä alas, ja antoi laittaa riimun… vaikka ori olikin, niin hyvin se aina antoi itseään hoitaa ym… Kävelin hevosen kanssa tallille, kun yht`äkkiä auto kaahasi pihalle, joka pelästytti Mikin; yritin rauhoitella sitä, mutta Miki oli päässyt jo takajaloilleen, ja huitoi etujaloillaan vimmatusti… Riimun naru luisui kädestäni, ja asia jonka viimeisenä muistan, oli kun näin Mikin kääntyvän ympäri ja vihlaisun päässäni…
- cayne
cayne kirjoitti:
...Sarin vanhemmilla oli hevostalli, jossa oli omia hevosia 6 ja vieraita tallipaikkoja 6. Melkein aina me oltiin tallilla.. Sarilla oli oma heppa jolla se kävi ratsastuskilpailuissa, ja aika hyvin hän siellä pärjäsikin… Sarin vanhemmat oli taas ravipuolen ihmisiä ja sen puolesta mekin jouduttiin mukaan auttamaan. ja opittiin aika paljon… Minulla ei omaa hevosta ollut, vaikka olin itsekin hevosten parissa koko ikäni elänyt. Tallilla oli siis yhteensä 12 hevosta, ja kun saavuttiin tallille niin nähtiin, että kaikki tallityöt oli vielä tekemättä… Hyvä syy siis jäädä talikoimaan karsinoita puhtaaksi… Olin jo noin 3v.hoitanut yhtä hevosta, joka oli Sarin porukoiden tallilla, ja siintä oli tullut kuin oma heppa… Vaikka ei kyllä siellä koskaan tarvinnut olla ilman hevosta.. Melkein niitä tuupattiin liikutettavaksi…. Ja ihan mielellään me niillä mentiin, vaikka välillä tuli heppa ensin tallille ja me perässä.. Tallilla oli kaksi oria Suomenhevonen, sekä amerikkalainen ravuri.. Yleensä me ei saatu mennä niillä muuta kuin pihalla olevalla kentällä, mutta tänään oli jotenkin erilainen fiilis.. Minulla yleensä oli se amerikkalainen ori, jonka kanssa temppuilin, ja niin myös tänäänkin… Tallihommat saatiin tehtyä, ja kävelin tarhalle jossa Miki oli. Yleensä Miki ei viitsinyt tulla luo, vaan haetutti aina tarhan toisesta päästä.. Mutta tänään se käveli vastaan iloisesti höristen.. Sarin isä käveli mun perässä, ja sanoi, että ”ei se ole koskaan noin tehnyt… Sillä on taitanut olla ikävä?”” Eipä neitejä näkynyt viikonloppuna”.. No käytiin me perjantaina, mutta soitto jutut oli vienyt loput ajasta.. Aukaisin tarhanportin, ja menin tarhan puolelle… Miki painoi päätänsä alas, ja antoi laittaa riimun… vaikka ori olikin, niin hyvin se aina antoi itseään hoitaa ym… Kävelin hevosen kanssa tallille, kun yht`äkkiä auto kaahasi pihalle, joka pelästytti Mikin; yritin rauhoitella sitä, mutta Miki oli päässyt jo takajaloilleen, ja huitoi etujaloillaan vimmatusti… Riimun naru luisui kädestäni, ja asia jonka viimeisenä muistan, oli kun näin Mikin kääntyvän ympäri ja vihlaisun päässäni…
.... Jostain kaukaa kuului ääni ”elintoiminnot vakaat.. toivotaan, että alkaisi heräilemään piakkoin..” aukaisin silmäni ja huomasin olevani sairaalassa. Sängyn vieressä oli: Äiskä, Sari, Sarin isä ja neljäntenä ihan sängyn laidassa kiinni Harri, joka huolestunein ilmein silitti hiuksiani.
Äiskä, alkoi heti vauhkoamaan, että ”tätä se tietää, kun aina hullujen hevosten kanssa ollaan.” Yht´äkkiä muistin mitä oli tapahtunut ja ilmeisesti tärskystä vielä sekaisin yritin nousta, ja lähteä ottamaan Mikiä kiinni. Sarin isä rauhoitteli, että” Miki on kiinni ja voi hyvin”. Lääkäri tuli paikalle ja kysyi: Muistanko, mitä on tapahtunut?” Sillä hetkellä, en ollut ihan varma asiasta, mutta muisti alkoi palailemaan pikkuhiljaa…. Sain Äiskän lähtemään kotiin… Lekuri sanoi, että” pitää olla paripäivää tarkkailussa, vaikka tunsin itseni ihan hyvä vointiseksi”.. pyörrytti kun nousin ylös, mutta en sanonut siitä kenellekkään… Taisi se lääkäri sen huomata, kun vain vähän hymähti kertoessani sille, että” kaikki ok ja voin lähteä kotiin..” Sarin isä Reijo kertoi; mitä oikein tapahtui… Sarin isoveljen kaveri, oli tullut, ja ajoi tallitietä, vaikka pihaan menevä tie oli tehty, sitä varten erikseen, että tallille jää oma rauha.. Se oli ollut revittelemässä autoaan metsässä, ja tuli sieltä vauhdilla pihalle. Pakoputken pamahdus oli pelästyttänyt Mikin, ja takajalka oli hiukan kolahtanut minua takaraivoon.. Lääkärin mukaan parisenttiä keskemmälle, niin henki olisi mennyt.. No tiedä sitä; aattelin… Oli kuulemma kaveri pelästynyt aika lailla… Oli huutanut; että ”tapoinko mä sen, vai?” Mutta, oli rauhoittunut, kun Reijo oli soittanut sairaalasta ja kertonut, että ”kaikki ok”, paitsi ”helvetinmoinen päänsärky.” Jota en vielä tuntenut, kun oli hyvät mömmöt alla… Pikkuhiljaa alkoi kaikki lähtemään paitsi Harri, joka ei tehnyt elettäkään pois lähtemiseksi. Jäätiin Harrin kanssa kahdestaan… ”no?” Harri kysyi..
”Kannattaako menettää henkensä nuorten hevosten kanssa? ” vaikka Harri jatkoi.. ”eihän se hevosen vika ollut… luultavasti se hevonen yritti suojella sinua…”” Jaa, että tollaisen pitäisi jotenkin lohduttaa?”, ärähdin Harrille. - cayne
cayne kirjoitti:
.... Jostain kaukaa kuului ääni ”elintoiminnot vakaat.. toivotaan, että alkaisi heräilemään piakkoin..” aukaisin silmäni ja huomasin olevani sairaalassa. Sängyn vieressä oli: Äiskä, Sari, Sarin isä ja neljäntenä ihan sängyn laidassa kiinni Harri, joka huolestunein ilmein silitti hiuksiani.
Äiskä, alkoi heti vauhkoamaan, että ”tätä se tietää, kun aina hullujen hevosten kanssa ollaan.” Yht´äkkiä muistin mitä oli tapahtunut ja ilmeisesti tärskystä vielä sekaisin yritin nousta, ja lähteä ottamaan Mikiä kiinni. Sarin isä rauhoitteli, että” Miki on kiinni ja voi hyvin”. Lääkäri tuli paikalle ja kysyi: Muistanko, mitä on tapahtunut?” Sillä hetkellä, en ollut ihan varma asiasta, mutta muisti alkoi palailemaan pikkuhiljaa…. Sain Äiskän lähtemään kotiin… Lekuri sanoi, että” pitää olla paripäivää tarkkailussa, vaikka tunsin itseni ihan hyvä vointiseksi”.. pyörrytti kun nousin ylös, mutta en sanonut siitä kenellekkään… Taisi se lääkäri sen huomata, kun vain vähän hymähti kertoessani sille, että” kaikki ok ja voin lähteä kotiin..” Sarin isä Reijo kertoi; mitä oikein tapahtui… Sarin isoveljen kaveri, oli tullut, ja ajoi tallitietä, vaikka pihaan menevä tie oli tehty, sitä varten erikseen, että tallille jää oma rauha.. Se oli ollut revittelemässä autoaan metsässä, ja tuli sieltä vauhdilla pihalle. Pakoputken pamahdus oli pelästyttänyt Mikin, ja takajalka oli hiukan kolahtanut minua takaraivoon.. Lääkärin mukaan parisenttiä keskemmälle, niin henki olisi mennyt.. No tiedä sitä; aattelin… Oli kuulemma kaveri pelästynyt aika lailla… Oli huutanut; että ”tapoinko mä sen, vai?” Mutta, oli rauhoittunut, kun Reijo oli soittanut sairaalasta ja kertonut, että ”kaikki ok”, paitsi ”helvetinmoinen päänsärky.” Jota en vielä tuntenut, kun oli hyvät mömmöt alla… Pikkuhiljaa alkoi kaikki lähtemään paitsi Harri, joka ei tehnyt elettäkään pois lähtemiseksi. Jäätiin Harrin kanssa kahdestaan… ”no?” Harri kysyi..
”Kannattaako menettää henkensä nuorten hevosten kanssa? ” vaikka Harri jatkoi.. ”eihän se hevosen vika ollut… luultavasti se hevonen yritti suojella sinua…”” Jaa, että tollaisen pitäisi jotenkin lohduttaa?”, ärähdin Harrille.NOH, KERTOKAA MIELIPITEITÄ!! HALUATTEKO JATKOA?? ROHKEESTI VAAN...
- cayne
cayne kirjoitti:
NOH, KERTOKAA MIELIPITEITÄ!! HALUATTEKO JATKOA?? ROHKEESTI VAAN...
Pääsin jo seuraavana päivänä pois sairaalasta, kun asiasta tarpeeksi kauan keskustelin lääkärin kanssa. No arvatenkin Harri tuli hakemaan, ja ensimmäisenä halusin päästä katsomaan Mikiä… Vähän pitkin hampain Harri minut sinne vei… Saavuttiin tallille. Kaikki hevoset olivat ulkona, ja näytti olevan tavallinen tallirauha päällä. Tallin oma vahti Juuso-koira juoksi iloisesti vastaan… meillä oli Juuson kanssa, todella hyvät välit.. Sarin isä oli usein nauranutkin, että vaikka on Saksanpaimenkoira, niin Laura saisi vielä koko talon tyhjäksi ja Juuso kantaisi vielä töpseliäkin suussa, ettei kolinaa tulisi… No olihan Juuso ollut joskus minulla hoidossakin, kun Sari perheensä kanssa oli lähtenyt jonnekin lomalle.. Vaikka aika usein mä asustelin tallilla, ja yritin perehdyttää lomittajaa… Rapsutin Juusoa ja sanoin, että lähdetään katsomaan Mikiä… Juuso ymmärsi heti, ja haki tallin ovelta riimun narun, ja se suussaan lähdettiin tarhoille. Miki seisoi tarhan takanurkassa takapuoli portille päin.. Juuso, jäi kiltisti maahan portin viereen, kun näytin käsimerkin… Minä olin ainoa, joka pystyi toimimaan käsimerkein Juuson kanssa.. Miki, ei tehnyt elettäkään, kun menin tarhan sisälle… Juttelin sille ja yritin saada huomion jotenkin, mutta Miki vain riiputti päätään nurkassa, aivan kuin olisi maassa nähnyt jotain mielenkiintoista… Harri, Sari ja Sarin isä oli tullut katsomaan tapahtumaa tarhan portille.. Yht´äkkiä Miki pyörähti ympäri, ja korvat luimussa, alkoi tulla minua kohti.. Sarin isä huusi, että ”tule pois ja nopeaan”, mutta juuri kun luulin, että Miki jyrää minut alleen, se pysähtyi… Ja jatkoi kävellen matkaa luokseni… pieni hörähdys ja painoi päänsä kiinni minuun, hengitys alkoi tasaantua niin Mikillä, kuin minullakin… Silittelin Mikin päätä ja juttelin rauhallisesti… Lähdin kävelemään portille päin, ja Miki seurasi ihan kiinni minussa. Portille päästyämme, huomasin kuinka Mikillä alkoi hengitys taas nopeutumaan… Pysähdyttiin, ja katseltiin toisiamme hetken, Sarin isä sanoi ”anna minä vien sen hevosen, ettei satu mitään” En kuullut koko sanaa, vaan jatkoin päättäväisesti matkaa portille, ja siintä ulos… Paikassa, jossa oli onnettomuus käynyt; Miki pysähtyi, ja katsoi minuun hetken, ja jatkoi matkaa perässäni, niin kuin ennenkin… No tietenkin; ratsastamaan piti päästä, ja sen teinkin… Kaikki meni ihan hyvin, ja tallihommien jälkeen; Harri vei minut kotiin. Kotona, oli taas vaihteeksi kaikki paikalla… tosin ei minun takiani, vaan veljeni ja siskoni olivat tulleet käymään… Pyörähdin keittiön ovella, ja näin miten Äiskä oli taas laittanut pöydän täyteen herkkuja.. No, olihan se sen arvoista, kun hänen lapsensa tulivat ihan Kajaanista asti käymään..
Seisoin ovella, ja katselin sitä härdelliä… Veljeni katsahti minuun, ja totesi” ai, et sitten kuollutkaan? turhaan hain tumman pukuni vintiltä” Samassa siskoni ärähti, että ”mene pois edestä ääliö” tunsin kuinka päässäni alkoi kuumottamaan, ja valtava kipu aalto kävi lävitseni. En sanonut mitään vaan käännyin ympäri. Pystyin hädin tuskin menemään omaan huoneeseeni; tipahdin sängylle… Heräsin siihen, kun joku silitti hiuksiani, ja lauloi hiljaa: ”nukkuja kaunein avaa silmäsi jo..” Harri istui sängyn laidalla ja sanoi” Me taidetaan lähteä takaisin lääkärille. Haava päässäsi on vuotanut aika paljon”! Nousin istumaan, ja silmissä pyöri kaikki… Harri meni eteiseen ja jutteli; Äiskän kanssa, ”ette ole sitten käyneet katsomassa?” ”No sinne se meni, kun tuli kotiin, enhän mä tienny, että se pää alkaa vuotamaan.. ajattelin, että nukkukoon..” Kuulin kun siskoni sanoi ” ei sitä mikään vaivaa.. etsii vain huomiota”. Harri sanoi: ”Mä vien sen nyt lääkärissä käymään, ja ehkä on parempi, kun tulee mun luo yöksi.” Äiskä: sanoi ”Niin kun meillä on tätä porukkaa.” Kokeilin päätäni, ja hiukset oli aivan tahmeana verestä… verta oli peitteellä, tyynyllä ja vähän kaikkialla.. Harri tuli huoneeseen ja sanoi” otetaan vähän vaatteita mukaan, ja lähdetään” Harri auttoi minut kylppäriin, ja pestiin poskea, joka oli aivan kuivuneessa veressä…. Äiskä muiden säestämänä sanoi;” mitäs sitten tulit kotiin. Olisit pysynyt vielä sairaalassa..” En jäänyt vastaamaan mitään vaan jatkoin matkaa ulko-ovelle… Harri sanoi kääntymättä että ”no mä jossain vaiheessa soittelen”… Ovi kolahti kiinni ja lähdimme alas portaita… Istuimme autoon, ja Harri sanoi” tää on varmaan ihan väärä aika ja paikka, mutta voidaanko me alkaa ihan oikeasti seukkaamaan?” Kauhea kipu, joka vihloi koko päätäni ja sai äänet kuulostamaan huudoilta, vastasin ”eikö tää ole ollut sitä koko ajan? vai oletko pelastusarmeijan vapaaehtoistyöläisiä?” Harri antoi suukon poskelleni, ja naurahtaen sanoi; ” sinä se aina keksit huumoria joka asiasta, mutta nyt mennään käymään lekurin luona”. Harri käynnisti bemarinsa, ja kaarsi pois pihan parkkipaikalta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .844531Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503115Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631363109Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4032192Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2201308Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111213- 761197
- 651082
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301074Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111983