Näen sinut erilailla kuin muut,
näen sinut kuin auringon juuri
nousevan, se on kauneinta mitä,
tiedän. Sydämmeni särkyy,
jos mustuu aurinko kultainen.
näen sinut kuin auringon juuri
nousevan, se on kauneinta mitä,
tiedän. Sydämmeni särkyy,
jos mustuu aurinko kultainen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tässä syksyn kosteudessa olet, värien
ja tuoksujen puutarhassa, älä koskaan jätä
minua yksin kokemaan tätä kauneutta.
Anna aina tämän helposti hengitettävän
raikkauden olla osa meidän yhteyttä, usvan
Rakkautta ylläsi, sinuun kauniisti pukeutunutta.
En minä voisi mitään kaltaistasi vierellä
ihailla kuin Sinua, tuntea samaa lämpöä ja
sisäistää tätä syksyn tunnelmaa juurilleni.
Vain Sinä tämän saat aikaan, murennun jos
tämä katoaa, toiseksi joku muuttaa, tuuli tiehensä
työntää, tämä Sinussa on oodi kokemuksilleni..
kun syksy ja Sinä kumpikin minua suutelette
kostein huulin..
http://www.youtube.com/watch?v=nNL9Lole-iE&feature=related
Kiitos Runostasi.
Hän, johon Rakastuu, on aina toisenlainen ja Rakkaus
värjää häneen yksilölliset värit.
Ja tuoksunsa on miljoonienkin joukossa vain Hänen,
katseensa vain se ainoa.
Ei muuten Rakkaus olisi taivastakin korkeammalla...
sydämessä kaikkein syvimmällä.
Rakkausrunosi oli tuore ja upea Runo.
Lyhyesti ilmaistu suuri kokonaisuus,
kun sen ajatuksella lukee ja
sisäistää.
Herkällä ja taidokkalla kädellä
kirjoitettu Runosi.
Kiitos että sain lukea.
Iloa ja positiivisuutta koko päivääsi.
ei mahdu kuin yksi M,
kuten hymyynkin,
silti,
kaunis oli värssy...
taitaa olla katsojan silmissä. Kaunis on runosi, sen ovat muutkin lisäkseni katsoneet ja kauniiksi todenneet. Kovin tykkäsin kirjoittamastasi. :)
Kiitoksia,mukavista kommenteista :)
punaposki ruususuu
tule tänne polvelleni
täss' on sulle laulupuu..."
Tai "kauan katsoin, katsoin ja ajattelin..
kenties kerran olet omanain"
tai "tule ovesta,
älä nurkista, ja älä sinä
päälleni kurkista.."
(miten vaan, tartu mikkiin..)
lopetankin sitten
ajoissa tähän..
kas, kun taas kiukkua pukkaa, hiiri tärisee kourassa..
Kommentoinko tietämättäni loukkaavasti? Minusta se oli nätti runo ja ansaitsi siksi kommentin. Anteeksi, en tosin tiedä miksi.
mikään ei ole aitoa täällä
en kuulu tänne
en osaa näitä sääntöjä
ja minut käsitetään
täälläkin väärin
ja - elämä käsittää minut väärin
olkoon
Eiköhän jokainen tavallaan ammenna ajatuksiaan, unelmiaan ja ehkä elettyä elämäänsäkin runoihinsa, jos nyt sitä aitoutta haetaan jollain tasolla. Itse valitsen sellaisen runon kommentoitavaksi joka jotenkin miellyttää, tai jollain tavoin heijastelee elettyä. Tietoisesti en kuitenkaan halua pahoittaa kenenkään mieltä. Älähän nyt luovuta, syntyyhän runoja sinultakin.:)
Kaunis, kaunis runo.
Kiitos asertor5
kaunis se on edelleen