Maan uumenissa grillataan rosvopaistia
rasva tirisee ja savu nousee ilmoille
tuntikaupalla liha saa rauhassa muhia
Viimein siitä saadaan meille herkkuateria
lätkäistään kypsynyt kimpale pöydälle
päälle murennettua pippuria
valellaan suolaisella kastikkeella
annetaan hetken aikaa jäähtyä
Paloitellaan veitsellä ja ahmitaan iloiten
mutta joku voisi kysyä:
Näinkö kaikkia rosvoja nykyään kohdellaan?
rasva tirisee ja savu nousee ilmoille
tuntikaupalla liha saa rauhassa muhia
Viimein siitä saadaan meille herkkuateria
lätkäistään kypsynyt kimpale pöydälle
päälle murennettua pippuria
valellaan suolaisella kastikkeella
annetaan hetken aikaa jäähtyä
Paloitellaan veitsellä ja ahmitaan iloiten
mutta joku voisi kysyä:
Näinkö kaikkia rosvoja nykyään kohdellaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jotenkin minusta tuntuu, että tämä rosvopaisti -menetelmä tepsii paitsi 'rosvoihin', niin vähän meihin kaikkiin eläväisiin? Toisiin enempi, toisiin vähempi. Tosin se ryhmä jäänee ulkopuolelle, joka ei edes tajua koko rosvopaisti -prosessia?
Näin minä tätä runoasi tulkitsisin. En tiedä tarkoititko tätä!
Moi tähtis98,
En koskaan anna mitään virallisia selityksiä runoilleni tai taiteelleni. Kukin saa vapaasti tulkita runot oman mielensä mukaisesti. On vain hyvä jos useampiakin tulkintoja löytyy. Kiitän sinua mielenkiinnostasi ja kommentistasi.
Vihaan koulua, joka äidinkielentunneilla arvostelee oppilaiden tulkintoja runoista. Kaikki tulkinnat ovat yhtä hyviä eikä niitä voida pisteyttää. Monet opettajat tuhoavat oppilaiden luovuutta rajoittamalla heidän tulkintojaan. Älkää koskaan uskoko koulun antamiin "arvosanoihin", vaan käyttäkää rohkeasti omaa järkeänne.
Oikein hauskaa illanjatkoa!
Kiitos toivotuksistasi! Vietän levollisen illan.
Ja olet ihan oikeassa siinä mitä jatkossasi esität. Runojen kirjoittaminen onkin yksi parhaimpia tapoja tuoda esille niitä omia tuntemuksiaan ja ne ovatkin kait enempi suunnattu kirjoittajalle itselleen.
Toisaalta runon rikkaus piilee myös siinä, että lukijalle sen sisältö saattaakin avautua aivan eri tavoin kuin mitä sillä itse tarkoitti.
Ja runon sisältö saattaa 'elää' myös lukijankin mielessä. Jonain toisena päivänä siitä löytääkin aivan uuden tarkastelunäkökulman. Siksi kait runot ovatkin ikuisia?
Joten ei runoa voi pisteyttää!
Omaa tulkintaani tuosta rosvopaisti -runostasi en halua ainakaan vielä kovin paljon muuttaa!
Ps. Nyt kun olen lueskellut näitä teini-ikäisenä kirjoittamiani kaihoisia rakkausrunoja, niin tässä yksi jonka idean edelleenkin muistan ja sisäistän, vaikka vuosia onkin jo vierinyt niin monta niin monta (tosin tuo päiväys avitti):
Päivänä jona Sinut kohtasin
Olin surullinen
Tunsin omatuntoni,
joka soimasi
Tiesin, että olisit sydämelleni
vaarallinen
Mutta uhmasin kohtaloa ja
olin Sinun