On pakko jo tänne kirjoittaa, kun en itse keksi tähän vastausta ja halusin purkaa johonkin vähän sydäntäni ja näitä mietteitä. Olenkohan tunnevammainen, vai mikä tässä mättää?
Elikkä homman nimi on se, että en yksinkertaisesti osaa seurustella! En ole ennen seurustellut. Kumppaniehdokkaita on ollut ties kuinka monta ja vieläpä sellaisia kuin suoraan unelmistani tulleita. Olen saattanut olla jostakin kiinnostunut, mutta sitten jos sillä toisella on ollut myös tunteita minua kohtaan ja alkaa puhella vaikka mitä kauniita minulle, yhtäkkiä minulta meneekin koko hommasta into. Olkoot kuinka täydellinen tyyppi niin olen pienen hetken aikaa siitä onneissani mutta sitten taas mieleni tekisi mieli kokonaan peruuntua ja sanoa toiselle että unohda koko juttu.
Nyttenkin olen löytänyt aikalailla tällaisen täydellisen tyypin. Puhelee vaikka mitä nättiä ja haluaisi tavata joku päivä, on siinäkin ollut ymmärtäväinen minua kohtaan ja sanonut että ei ole kuitenkaan mikään kiire että nähdään sitten kun sinusta siltä tuntuu. Uskon ettei tämä tekisi minulle ikinä mitään pahaa... tässä nyt sitten joku viikko kuuntelin kun hän kehui minua maasta taivaisiin ja kertoi taas tunteistansa. Kyllähän se mukavaa oli ja hetken tuntui niin kuin minulla olisi tunteita häntä kohtaan ja minäkin vaihdoin hellittelysanoja... mutta ei voi olla totta! Aivan kuin sormien napsautuksesta, ei mennyt kuin muutama sekuntti, mielessäni tapahtui jotain ja yhtäkkiä en tuntenut _YHTÄÄN MITÄÄN_, en sitten kerrassaan mitään... Ei tuntunut iloiselta eikä ihastuneelta, vaan aivan kuin kaiken kirkkaan olisi yhtäkkiä nähnytkin mustana. Mieleni teki mieli paeta koko tilanteesta sen jälkeen. Ei tuntunut yhtään hyvältä, kun toinen vielä enemmän riemastui kun sai minulta vastakaikua ja jatkoi vain lisää kauniita sanoja, samalla kun minusta tuntui etten halua tälläistä enää ja kadutti kaikki mitä olin sanonut hänelle. Tuli ihan omituinen olo... sellainen surullinen olotila, että miksi näin pitää aina käydä.
Tämä oikeasti painaa jo mieltä maahan. Näen vain muut onnelliset pariskunnat ympärilläni, samalla kun minulla on joku hemmetin ongelma koko seurustelun kanssa... :( En vaan yksinkertaisesti voi näille tilanteille mitään. Saattaa kestää kauankin aikaa ennenkuin saan edes vähän takaisin sen ihastumisen tunteen, mutta sitten se taas sammuu.
Kiitos jos jaksoit lukea ja vielä enemmän kiitosta siitä, jos vaivaudut tälläiseen keskusteluun vielä vastaamaan. Se olisi todella ystävällistä.
En ilmeisesti osaa seurustella
14
3652
Vastaukset
- JJ........
aivan mieheltä kenet tapasin äskettäin.... Siis et ole ainoa tässä maailmassa. Itseltäni lopahti mielenkiinto, kun jätkä veivaa ja veivaa...on sitä ja tätä. Ja minä en ylpeänä ihmisenä ala ruikuttamaan tapaamisia, joten.... saa veivata ihan omissaan.
Mieti mitä haluat elämältäsi? Jos pidät elämästäsi ilman parisuhdetta - elä näin, mutta muista ilmaista tämä jo siinä vaiheessa ,kun alat tapailla jotakuta, niin ei satuteta ketään! Muita samanlaisia riittää tässä maailmassa ; )- n28+kk
Samanlaisesta suhteesta erosin minäkin äskettäin. Kai nämä ovat niitä sitoutumiskammoisia miehiä.
Mulle on ihan ok, että kaikki eivät halua vakituista parisuhdetta välttämättä koskaan. Jos on kuitenkin sellainen, niin toiselle on kerrottava asia jo heti alussa.
Ja vaikka olisikin halu saada parisuhde, niin jos siihen ei pysty (esim. ap ei taida pystyä), niin ensin on selvitettävä oma pää ja sitten vasta tehdään tuttavuutta toisiin.
Vaikka et itse tuntisi kiintymystä, toinen luultavasti tuntee! Toista ei ole lupa loukata tuolla tavoin tietoisesti.
- oli kuin suoraan
minun elämästäni.
Ympärilläni pyörii mielenkiintoisia ihmisiä. Moni haluaisi enemmänkin kanssani. Jaksan ehkä noin pari vkoa kuunnella sitä rakkauden tunnustuksia ja ylistämistä ja olen täysillä mukana. Kunnes jotain tapahtuu,ei edes mitään konkreettista niin mielenkiintoni lopahtaa. En vaan jaksa enää.
Olen tosi paljon itse tätä miettinyt,mikä minulle tulee ja missä on vika. Aikasemmin mietin että ehkäpä kuitenkin kyseisissä miehissä on joku vika mikä minua ei kiinnosta. Kunnes aloin laittamaan palasia kohdallaan mitä nämä miehet ovat minusta sanoneet. Ja moni heistä on tokaissut että minä en näytä tunteita. Jep,aluksi kyllä olen mukana rakkauden liekeissä,mutta koska en "joudu" tämän rakkauden eteen tekemään töitä,siitä tulee itsestäänselvyys minulle niin se on heippa miehelle. Koska kaikki tarjotaan tarjottimella niin miksi se pidemmän päälle kiinnostaisi? Mielenkiintoa pitäisi pitää jollain tapaa yllä.
Nyt olen tavannut miehen jonka kanssa ei seurustelu olekaan ihan niin yksinkertaista. Hän on nähnyt kuinka helposti minä saan miehen itselleni. Mutta hän ei lähde mukaani ennen kuin näytän omat tunteeni hänelle. Ja se on ollut kyllä opettelemista. Tehdä ensimmäistä kertaa töitä toisen eteen. Pistää ensin omat tunteensa likoon. Ja vasta sitten saa rakkauden tunnustiksia ja kehumista. Vaikeaa,mutta olen pystynyt siihen.
Jotenkin sinun tekstistä tuli myös mieleen että saat kaiken ehkä liian helposti eteesi. Et joudu laittamaan kovinkaan paljoa itseäsi likoon suhteen eteen. Tällöin mielenkiinto ehkä lopahtaa nopeasti. Sen kummempia tapahtumatta- juupelisjuuuu
Juttu, joka alkaa hitaasti ja kiusoittelevasti, päättyy onnellisesti. Itselläni oli sama ongelma: miehiä riitti mutta minulla kiinnostus lopahti, kun rakkaudentunnustuksia tuli ovista ja ikkunoista. Sitten tulikin kinkkinen tapaus eteen.
Hän kiusoitteli ja kehui nätiksi, mutta puhui kokoajan myös muista naisista. En tiennyt, oliko hän kiinnostunut vai puhuiko hän näin kaikille muillekin tuntemilleen naisille. Kuitenkin kun tätä arvuuttelin itsekseni (enkä kertonut, en edes vihjaissut omista tunteistani hänelle, toki hieman flirttailin ja olin kiinnostunut hänen kuulumisistaan, mutta en suoraan sanonut mitään) puolisen vuotta, niin vihdoinkin yksi tapaamisemme johti seuraavan askeleen ottamiseen.
Eli siis hakeudu vaikeiden ja monimutkaisten miesten kanssa, heidän kanssa raivostuu kun ei tiedä, mitä he ajattelevat mutta eipähän mielenkiinto ainakaan lopahda ;) - miumpiuu
juupelisjuuuu kirjoitti:
Juttu, joka alkaa hitaasti ja kiusoittelevasti, päättyy onnellisesti. Itselläni oli sama ongelma: miehiä riitti mutta minulla kiinnostus lopahti, kun rakkaudentunnustuksia tuli ovista ja ikkunoista. Sitten tulikin kinkkinen tapaus eteen.
Hän kiusoitteli ja kehui nätiksi, mutta puhui kokoajan myös muista naisista. En tiennyt, oliko hän kiinnostunut vai puhuiko hän näin kaikille muillekin tuntemilleen naisille. Kuitenkin kun tätä arvuuttelin itsekseni (enkä kertonut, en edes vihjaissut omista tunteistani hänelle, toki hieman flirttailin ja olin kiinnostunut hänen kuulumisistaan, mutta en suoraan sanonut mitään) puolisen vuotta, niin vihdoinkin yksi tapaamisemme johti seuraavan askeleen ottamiseen.
Eli siis hakeudu vaikeiden ja monimutkaisten miesten kanssa, heidän kanssa raivostuu kun ei tiedä, mitä he ajattelevat mutta eipähän mielenkiinto ainakaan lopahda ;)Mulla on ihan samanlaista ollut aina. Ihastun johonkin ja kun saan vastakaikua niin alan tyyliin inhoamaan koko ihmistä ja toivon ettemme enää tapaisikaan:D Ihan uskomatonta:(
Todella kateellinen olen pareille, mutta en itse varaan vain tähän vielä kykene.
Jos minulla on joku kiva ihastus ollut hieman kiikarissa niin flirttailen hänelle pikkuisen ja väitän kaikille sen olevan vain kaveruutta, samoin miehelle. Sitten jotenki koitan keplotella häntä ihastumaan minuun "kaveri halauksin" sun muulla pikku flirtillä . "ja itsehän en ole mukana jutussa". Kun mies kiinnostuu sanon hänelle että ahdistaa ja peräännyn. "olemmehan vaan kavereita!" Tuntuu kamalalle ja olen alkanut tekemään tätä nyt kokoajan, 3 miestä kuukauden sisällä ja sama juttu kaikkien kanssa!:(
Onkohan miehet olleet vääriä minulle vai onko vika minussa eikä miehissä? Tuntuu ettei kukaan riitä, kun pikkuviatkin ärsyttävät, vaikka enhän itsekään mikään täydellinen ole. Minua saattaa ällöttää jos ihastuksellani on vaikka ruma paita tai jotain muuta todella vähäpätöistä, jolloin kiinnostukseni voi muuttua inhoksi!!! - ianica
miumpiuu kirjoitti:
Mulla on ihan samanlaista ollut aina. Ihastun johonkin ja kun saan vastakaikua niin alan tyyliin inhoamaan koko ihmistä ja toivon ettemme enää tapaisikaan:D Ihan uskomatonta:(
Todella kateellinen olen pareille, mutta en itse varaan vain tähän vielä kykene.
Jos minulla on joku kiva ihastus ollut hieman kiikarissa niin flirttailen hänelle pikkuisen ja väitän kaikille sen olevan vain kaveruutta, samoin miehelle. Sitten jotenki koitan keplotella häntä ihastumaan minuun "kaveri halauksin" sun muulla pikku flirtillä . "ja itsehän en ole mukana jutussa". Kun mies kiinnostuu sanon hänelle että ahdistaa ja peräännyn. "olemmehan vaan kavereita!" Tuntuu kamalalle ja olen alkanut tekemään tätä nyt kokoajan, 3 miestä kuukauden sisällä ja sama juttu kaikkien kanssa!:(
Onkohan miehet olleet vääriä minulle vai onko vika minussa eikä miehissä? Tuntuu ettei kukaan riitä, kun pikkuviatkin ärsyttävät, vaikka enhän itsekään mikään täydellinen ole. Minua saattaa ällöttää jos ihastuksellani on vaikka ruma paita tai jotain muuta todella vähäpätöistä, jolloin kiinnostukseni voi muuttua inhoksi!!!Suoraan minun elämästä nuo!
Jos joku vielä on päässy eroon tuommosesta nii heti tänne kertomaan miten! - Syaaa
ianica kirjoitti:
Suoraan minun elämästä nuo!
Jos joku vielä on päässy eroon tuommosesta nii heti tänne kertomaan miten!että miten tälläisestä ongelmasta eroon pääsee. Ei ole sitten yhtään mukavaa kun aina tapahtuu noin ihan tahtomattaan!
- sara__
Syaaa kirjoitti:
että miten tälläisestä ongelmasta eroon pääsee. Ei ole sitten yhtään mukavaa kun aina tapahtuu noin ihan tahtomattaan!
Ja minulla ihan sama homma. miehiä kyllä pyörii kun käpäsiä mutta "tunteeni" lopahtavat sekunnissa. Vain yksi mies on pysynyt sydämessäni. Hän on niiiiin hankala ja epämääräinen että kihelmöin raivosta ja rakkaudesta..
- siam^
sara__ kirjoitti:
Ja minulla ihan sama homma. miehiä kyllä pyörii kun käpäsiä mutta "tunteeni" lopahtavat sekunnissa. Vain yksi mies on pysynyt sydämessäni. Hän on niiiiin hankala ja epämääräinen että kihelmöin raivosta ja rakkaudesta..
jep. tutulta kuulostaa. ihania, mukavia ihmisiä saatavilla ja hauskaa on yhdessä. silti ajattelen koko ajan yhtä ihmistä joka on hankala, ärsyttävä ja vain kaveri mutta mielestäni kuin tehty minulle. kaikki muut jutut tuntuvat teeskentelyltä, ja huomaan hyvin äkkiä etten tunne mitään toisia osapuolia kohtaan. Itselläkin ollut pelkästään tapailua tai yhden illan juttuja, seurustellut en ole koskaan vakituisesti saati ollut rakastunut kehenkään. Jokaikinen kerta kun olen ollut ihastunut, tunne ei ole ollut molemminnpuolinen. ihan kuin tarkoituksellisesti ajautuisin tilanteisiin jossa olen se metsästävä ja pettynyt osapuoli. Mietityttää jatkuvasti, että mikä itsessä on vikana kun näin käy jatkuvasti. uusissa tuttavissa kiinnitän myös huomiota heti pieniin "virheisiin" tai "vikoihin" vaikka en edes etsi mitään täydellisyyttä koska en itsekään ole sellainen. toivoisin vain niin kovasti että saisin joskus rakastua niin että en ajattelisi asioita koko ajan järjellä ja voisin pakahtua onnesta.:(
- Foreveryou
siam^ kirjoitti:
jep. tutulta kuulostaa. ihania, mukavia ihmisiä saatavilla ja hauskaa on yhdessä. silti ajattelen koko ajan yhtä ihmistä joka on hankala, ärsyttävä ja vain kaveri mutta mielestäni kuin tehty minulle. kaikki muut jutut tuntuvat teeskentelyltä, ja huomaan hyvin äkkiä etten tunne mitään toisia osapuolia kohtaan. Itselläkin ollut pelkästään tapailua tai yhden illan juttuja, seurustellut en ole koskaan vakituisesti saati ollut rakastunut kehenkään. Jokaikinen kerta kun olen ollut ihastunut, tunne ei ole ollut molemminnpuolinen. ihan kuin tarkoituksellisesti ajautuisin tilanteisiin jossa olen se metsästävä ja pettynyt osapuoli. Mietityttää jatkuvasti, että mikä itsessä on vikana kun näin käy jatkuvasti. uusissa tuttavissa kiinnitän myös huomiota heti pieniin "virheisiin" tai "vikoihin" vaikka en edes etsi mitään täydellisyyttä koska en itsekään ole sellainen. toivoisin vain niin kovasti että saisin joskus rakastua niin että en ajattelisi asioita koko ajan järjellä ja voisin pakahtua onnesta.:(
itse olin monia vuosia ihan mielettömän ihastunut omaan kaveriini, kunnes uskalsin kertoa tunteistani. Hänelläkin oli minua kohtaan tunteita, mutta silti meistä ei sittenkään tullut mitään... :(
Olen tämän tapauksen jälkeen saanut yhteydenottoja ties minkälaisilta mukavilta muilta tyypeiltä, ja olen itsekkin ollut ehkä joistakin kiinnostunut (tai ainakin niin aina kuvittelin...), mutta sitten sekin into lässähtää aika äkkiä. En ilmeisesti osaa enää olla oikeasti ihastunut kehenkään. Huomasin yksikin päivä että tämä sama tyyppi johon olin monta vuotta ihastunut, niin se taitaa kummitella edelleenkin mielessäni välillä. Enkö ikinä pääse hänestä eroon? Minun ongelmani siis varmaan johtuu siitä että en ole vieläkään tainnut päästä yli tuosta yhdestä ja tunteeni kuuluu ainoastaan hänelle...
- yensid
Ite oon tapaillut nyt jonkin aikaa tällaista tyttöä, jonka tiedän aiemmissa suhteissa menettäneen kiinnostuksen todella nopeasti. Mukava ihminen hän on, kaunis ja tulen toimeen erittäin hyvin. Kuitenkaan pahemmin hän ei omia tunteitaan ilmaise. Muistaa aina muistuttaa meidän olevan kavereita, jos ollaan yhdessä jossain ja hän sitten flirttaakin jollekulle muulle miehelle tai jos hän tietoisen tahallisesti härnää vihjaamalla, että hän saattais ehkä käydä jonkun muun luona tai tapailla jotakuta muuta.
Parhaiten tällaisista tilanteista selviää, kun pitää pään kylmänä, eikä lähde mukaan moiseen. Oon päättäny, että meistä ei tule yhtään mitään ennen kuin tyttö ite sitä haluaa ja puhuu omista tunteistaan. Raaka tilanne on se, että olen itse ajatellut myös sen, että olemme vain kavereita. Jos kohdalle sattuu osumaan joku muu joka kiinnostukseni herättää ja homma alkaa toimimaan niin kyynel. En aio jäädä kiltisti odottamaan, että josko tämä nykyinen tyttöni joskus ilmottaisi kanssani jotain haluavan.
Tiedän, että on julmaa tekstiä, mutta valitettavaa on se, että tässä keskustelussa esille tulleen ihmis/luonnetyypin kans pitää pysyä lujana oman mielenterveyden takia. Kerran aiemmin olen tällaisen kans suhteeseen lähtenyt todella pyyteettömästi ja olemalla nimenomaan tuollainen itsestäänselvyys. Ovimatoksihan siinä joutui ja mielenterveys meinasi lähteä, kun tyttö päätti lopulta sitten lähteä.
Miehet ja naiset, tällaisen tapauksen kohdattuanne ja tyypin tunnistaessanne, pysykää lujina älkääkä kuvitelko, että tällainen ihminen pehmenisi imartelulla ja suurilla hellyydenosoituksilla.
Pahoittelen, jos loukkasin jotakuta, joka kokee itsensä tällaisen tyypin kaltaiseksi. Nämä asiat oon kuitenkin kokenu omakohtasesti ja näin näen, että pitää näissä tilanteissa toimia.- juuuhh
vaikka itsekin olen aloitustekstin kaltainen tyyppi, niin ymmärrän ihan täysin ettei sellaista "seilaamista" varmaan kukaan kauaa jaksa (hyvä että itsekkään jaksaa). Silti on niin itse vaikea tehdä asialle mitään jos ei itsekkään osaa päättää mitä tahtoo ja aina tahtomattaankin tapahtuu jotain tuollaista!
- rehellinen nainen
Hauska lukea sokeutta itsenne suhteen, tässä tädin diagnoosi; METSÄSTYSVIETTI. Naiset yhtälailla kuin miehetkin haluavat tuntea jahtaamisen jännityksen, metsästäjät ovat koukussa siihen epävarmuuden tunteeseen ja siihen, miten toisen eteen pitää tehdä töitä jolloin toisen kiikkiin saaminen tuo egoistista tyydytystä. Että sen toisen saaminen on jollain tavalla omaa ansiota ja toista arvostaa enemmän kun on tehnyt töitä sen eteen että on sen saanut kiinni. Mutta voinpa sanoa, että varsinkin naisten tulee päästä tästä vietistä eroon. Se on muuten täysin mahdollista, kun tiedostaa mistä on kyse, eikä syytä miestä siitä jos oma kiinnostus lopahtaa. Jos olet itse se jahdattava, saat suhteen jossa tämä metsästäjä on ihan onnessaan sinusta jonka sai saalikseen, eikä halua luopua sinusta kaiken sen työn jälkeen mitä joutui tekemään. Tällainen kumppani arvostaa sinua, ja se metsästettävä on aina turvallisemmassa asemassa kuin metsästäjä, mistä metsästäjä itsekin nauttii, ja tarvitsee sitä epävarmuuden kutinaa. Joten naisille pakokauhun tunne siitä, että "apua, tämä on liian helppoa" on merkki hyvän suhteen alusta. Ja metsästäjiä kohdatessanne miehet ja naiset; pitäkää pää kylmänä, vaihtoehdot avoimena älkääkä missään nimessä antautuko helpolla. Pitäkää toinen varpaillaan. Jos hän on tarpeeksi kiinnostunut, hän syttyy vaan entistä enemmän! :)
- Anonyymi
Sama tilanne itsellä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 271878
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231828Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1181819Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.821606Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?601432Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201246Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371153Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381138- 111138
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101127