Älä auta kaveria

.


Tarkalleen ottaen sen tietää vain kadulla kokenut.

näin se on. Kantapään kautta minäkin.Mikä kumma minuakin on aina vetänyt puoleensa toisten sekamelskat.Niin moneen "seikkailuun" oon itteni saattanut olemalla se avulias aatu.
Näähän on pieniä olleet nämä nykyiset melskeet,aikoinaan kun "ojentelin" Itä-Suomessa jopa näitä nahkapääpoikia.Mutta mielestäni minulle ei ole koskaan mitään pahaa sattunut,mitäpä ne taloudelliset menetykset meinaa.
Mutta vihdoinkin on pakko ollut oppia,etten voi sinisilmäisesti luottaa kehenkään,surullistahan se on,ulko-ovi lukkoon ja lompakko piiloon heti sisälle tullessani.
Ja...hehheh...taitaa olla "ystävä"-tuttavapiirini aika lailla pienentynyt,kun osaan jo sanoa ei kaikenmaailman avuntarvitsijoille.
Mutta luonteeni on sellainen,että naurattanut on enemmänkin,kun minua "jujutettu."

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä varovaisemmaksi olen muuttunut.
Olen tullut siihen tulokseen, että mitä vähemmän asiasta tietää, sitä helpompaa on neuvoa. Ei tarvitse ottaa huomioon mitään sivujuonteita. Niinpä yritän pitää leipäläpeni kiinni omista arveluistani.
Monien turhien ja varmasti virheellistenkin neuvomisieni jälkeen ole oppinut sanomaan, että asiaa pitää kysyä asiantuntijalta. Aina tietysti riippuu ongelmasta, kenestä asiantuntijasta on kyse.

Vaikka olisi antanut ihan järjellisen neuvon, niin kuka takaa, että sitä noudatetaan - tai ymmärretään - oikein! Kun lopputulos on huono, saa syyt päälleen: "Sinäkin käskit tekemään niin ja niin. Ja katso nyt!"

Ja toisin päin: Haluanko, että naapurini ja kaverini neuvovat minua ongelmassani? En halua.

Jos asut omakotitalossa voit saada känkkä-ränkkä ukon tai akan nimikkeen, jos menet sanomaan ettei mun puolelle saa syyslehtiä sillä uudella lehtipuhaltimella lennättää. Kun se on uusi pitää näyttää naapureille että näin meillä tehrään, älä tuu läpees meille aukoon, sano nuorehko omakotitalon juuri ostanut omistaja.
Senhän arvaat naapuruussuhteet on mennyttä elämää.

Siis osta lehtipuhallin saat takuulla riitaa naapureiden kanssa.