BC vai Australianpaimenkoira?

Tämä saattaa nyt olla vähän puolueellinen lausunto, koska minulla on bc, mutta ota bc. Ei ole parempaa koirarotua ! : ) Minulla on ollut monia koirarotuja elämäni aikana ja tämä minun bortsu on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Harrastuskoiraksi aivan ihmeellisen hyvä, painii ihan eri kategoriassa oppimistasoltaan kuin monet muut rodut. Toisaalta ongelma on myös se, että se on haasteellinen koulutettava, kun tulkitsee eleet tosi tarkkaan - se oppii nopeasti myös väärin. Tosi ihmisrakas, herkkä ja hellyydenkipeä on tämä meidän narttu. Rauhallinen on adjektiivi joka kuvaa ainakin meidän koiraa, semmoinen tosi miellyttämishaluinen tapaus. Ehkä vähän epävarmakin, aina korvat luimussa, mutta ulkona ja tokossa ihan erilainen, semmonen räväkkä "nyt mennään" - tapaus. Sopii hyvin kerrostaloon, kunhan saa tarvittavasti sitä mainitsemaasi aivojumppaa ja liikuntaa. Meijän tyttö tykkää juosta vapaana ja yritetään aina silloin tällöin mennä koirapuistoon tai lähimetsään jossa se saa "tykittää täysillä". Meijän koira juoksee ympyrää kauheella vauhdilla aina metsässä. On ollut aikoja, jolloin ei olla käyty harrastustoiminnassa ja meidän bc ei ole siihen hajonnut eikä ole alkanut paimentaa tai tuhota paikkoja, mutta jotenkin se muuttuu silloin niin apaattiseksi, että kyllä bc:t tarvii aivojumppaa. Ei ole kiva katsoa alakuloista koiraa. Eikä me mitään paimennusta harrasteta vaan ihan palveluskoiratoimintaa ja toksua. Jonkinverran pentuna tämä meidän kaveri hajotti paikkoja, mutta aikuisena meni ohitse eikä ole hajottanut sen koommin mitään paitsi joskus mennyt roskiskaapille syömään. :D Myös jonkinverran on ikävöintiä tällä meidän koiralla jos vaikka loman jälkeen joutuu yksin olemaan joka ilmenee uikutuksena.
Kun jätät bc:n kotiin, kannattaa sille jättää aktivointileluja yms luita purtavaksi.. Bc:t on hyvin vilkkaita tapauksia, mutta mielestäni ystäväni australianpaimenkoira on vilkkaampi. Ei tietenkään voi yleistää. Molemmat rodut melko vilkkaita tapauksia. En voisi kuitenkaan omaa koiraani miksikään adhd:ksi kutsua, sillä meidän koira valittiin pentueesta sillä silmällä, ettei ole pentueen ärhäkin tai vilkkain tapaus, koska meil ei ollut aiempaa kokemusta tästä rodusta. Ja nartun halusin sillä perusteella, että kokemusta uroskoirista ja halusin vaihtelun vuoksi nartun. Jos tykkää pehmeästä luonteesta niin kyllä ne nartut mielestäni helpompia koulutettavia on. Minun mielestä liiaksi pelotellaan että bortsut on niin älykkäitä että ne vähintäänkin hajottaa koko kämpän jos ei aktivointia saa. Totta, niiden pitää saada aktivointia ja mielellään tosi paljon, mutta ei nyt kannata hirveetä ressiä vetää siitä. Mut kannattee kyllä miettiä että kannattaako juuri tämä rotu valita, jos ei ole aikaa / halua harrastustoimintaan. Koska on niitä helpompiakin rotuja olemassa. Mut ei bortsut väkisin tarvi mitään paimennustoimintaa.

Onnea oikean rodun etsintään!