Jos laki ei kerran tunne käsitettä "hoidolliset huostaanotot" niin pitäähän silloin ne lääkärit, jotka ovat sellaisa vaatineet hoidon edellytyksenä, saattaa tutkintaan ja vastuuseen. Vai mitä?
Poliisiasia, ja toivottavasti Suomi itse tällä kertaa hoitaa likapyykkinsä jottei tarvitse EU:ta vaivata, nyt kun sekin on ihan must, Lissabonin sopimuksen myötä. Nythän kun EU yhtenäisyy, niin nämä meikäläisten "hoidolliset huostaanotot" ovat häpeäksi koko Euroopalle, mehän kuulumme Unioniin, eikä Euroopan Unioni voi katsella sitä sivusta. Asia tulee selvittää perinjuurin.
Nyt on korkea aika ryhtyä keksimään edes jotain perusteluita hoisollisen huostaanoton käytölle maassamme. Vaikeeta tulee olemaan.
Poliisiasia, ja toivottavasti Suomi itse tällä kertaa hoitaa likapyykkinsä jottei tarvitse EU:ta vaivata, nyt kun sekin on ihan must, Lissabonin sopimuksen myötä. Nythän kun EU yhtenäisyy, niin nämä meikäläisten "hoidolliset huostaanotot" ovat häpeäksi koko Euroopalle, mehän kuulumme Unioniin, eikä Euroopan Unioni voi katsella sitä sivusta. Asia tulee selvittää perinjuurin.
Nyt on korkea aika ryhtyä keksimään edes jotain perusteluita hoisollisen huostaanoton käytölle maassamme. Vaikeeta tulee olemaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
olen oikein ymmärtänyt kirjoituksia. Nimittäin vanhemmat ovat raapaisseet nimensä huostaanottopapereihin, ovat olleet itsekin sitä mieltä että lapsi on parempi ottaa huostaan kuin heidän itsensä hoitaa. Vaikea on todistaa, että olisi pakotettu tai höynäytetty. Pitäisi olla jokin lääkärintodistus alentuneesta kyvystä asioidensa hoitamiseen tai jokin päällä oleva psyykkinen sairaus ettei kykene asioitaan hoitamaan. Ja jos sellainen on niin huostaanoton tarve siinäkin on. Aikuisen ihmisen pakottamiseen taas tarvitaan järeitä otteita. Siis nuo esillä olleet hoidolliset huostat. Varmaan niitä on sellaisiakin, että on todellakin väkisin otettu hoidolliseen huostaan. Siinä sitten tullaan siihen, että huostan lopputulos on ehdottomasti syytä arvioida muussa instanssissa kuin sijoittajan itsensä.
Lääketieteellä ja lapsen huostaanotolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa lasta hoitavan lääkärin näkökulmasta. Kyllä lääkärin tulee hoitaa lapsen tautia miettimättä kuka on huoltaja ja kenen huostassa lapsi on.
Onko tästä sinulle apua?
Selvittelin ja etsin tietoa mm. ko. asiasta lähes vuosi sitten jos muistat.
Poistin itse kaiken salassapitosyistä.
Tässä jokin silloin kopsaamani juttu, en jaksa sitä nyt käydä läpi ja lyhentää. Jossain asetuksessa tai laissa oli pykälä, missä oli sisätönä, että lääkäreiden pitää tehdä psykiatrisen jatkohoidon lähete yhteistyössä sosiaalin kanssa.
8 Mielenterveys- ja päihdehuoltolain pakkotoimet
Lastensuojelun ohella alaikäisiin voidaan kohdistaa pakkotoimia myös mielenterveys-
(116/1990) ja päihdehuoltolain (41/1986) nojalla. Nämä pakkotoimet
perustuvat mielisairauteen, vakavaan mielenterveydenhäiriöön taikka terveysvaaraan
tai vaarallisuuskriteeriin.
Mielenterveyslain 8 §:ssä säädetään tahdosta riippumattoman psykiatrisen
sairaalahoidon edellytyksistä. Henkilö voidaan määrätä sellaiseen, jos (1) hänen
todetaan olevan mielisairas, (2) hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa
siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan
tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan, ja (3)
mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäväksi tai ovat riittämättömiä.
Alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippumattomaan psykiatriseen
sairaalahoitoon myös, jos hän on vakavan mielenterveyshäiriön vuoksi hoidon
tarpeessa siten, että kohdissa (2) ja (3) mainitut edellytykset täyttyvät. Alaikäisen
hoito tulee järjestää yksikössä, jolla on edellytykset ja valmiudet hoitaa häntä.
Alaikäistä tulee hoitaa erillään aikuisista, jollei katsota olevan alaikäisen edun
mukaista menetellä toisin.
Mielenterveyslaissa on siis tehty ero alaikäisen ja aikuisen tahdosta riippumattoman
hoidon edellytyksissä. Aikuisilla peruskriteerinä on mielisairaus, mutta
alaikäisen tahdosta riippumaton hoito on mahdollista myös vakavan mielenterveydenhäiriön
perusteella. Alaikäisten tahdosta riippumaton hoito on siis mahdollista
tilanteissa, joissa aikuisen kohdalla ei voitaisi pakkoa käyttää. Peruskriteerinä
olevan tilan määrittely on laajempi. Mielenterveyslain voimaantulon aikoihin
1990-luvun alussa käydyissä asiantuntijakeskustelussa pelättiin, että käy391
töshäiriöryhmään liittyisi sellaisia tulkintaongelmia, että hankalat, normeja rikkovat
nuoret saisivat herkästi ”rangaistuksekseen” lähetteen tahdosta riippumattomaan
hoitoon. Tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa ei kuitenkaan saa
toteuttaa vain sosiaalisista syistä, eikä vaikeutta sopeutua ympäröivän kulttuurin
sosiaalisin normeihin pidä tulkita mielenterveyden häiriöksi.1380 Mikäli hoitomahdollisuuksia
ei ole, tulee sairaalahoidon sijasta harkita mahdollisuutta ratkaista
asia lastensuojelun tai muun sosiaalihuollon keinoin tai jättää mahdolliset
seuraamukset rikosoikeusjärjestelmän ratkaistaviksi.1381 Matti Kaivosojan väitöskirjasta
”Pakko auttaa” käy ilmi, että mielenterveysjärjestelmän käytännöissä
on sangen usein kyse (noin puolet vuosien 1991–1993 jutuista) käytöshäiriöiden
käsittelystä.1382
Päihdehuoltolain mukaan alaikäistä ei voida hoitaa vaarallisuuskriteerin vaan
ainoastaan terveysvaaran perusteella (10 §). Vaarallisuuskriteerin mukaiset tapaukset
tulee arvioitaviksi lastensuojelu- tai mielenterveyslain perusteella.1383
Kun lapsen terveyden hoito vastoin vanhempien tahtoa säännellään lastensuojelulaissa,
tulee varmistaa, että päätöksiä ei tehdä ilman riittävää lääketieteellistä
asiantuntijuutta. Huostaanottoa ei saa perustella mielenterveyden häiriöllä, ellei
pätevä ammattitaho ole arvioinut häiriötä, eikä toisaalta ilman pätevää lastenpsykiatrista
arviota voida sanoa, ettei oireilevalla lapsella ole (vakavaa) mielenterveyden
häiriötä. Nuorisopsykiatrian alalla on kuitenkin koettu, että nuorta koskevan
päätösvallan siirtäminen vanhemmilta yhteiskunnalle (siis huostaanotto)
nuorten mielenterveysongelmien hoidon turvaamiseksi ei toimi, vaan vakavasti
häiriintyneet nuoret voivat vanhempien vastustuksen takia jäädä ilman hoitoa,
koska lääketieteellisen asiantuntemuksen asema huostaanottopäätöksissä on heiveröinen.
1384
Suomessa eräänlainen lasten ja nuorten piilo-oikeusjärjestelmä, jossa norminrikkomusten
johdosta lapsiin ja nuoriin kohdistetaan vapautta rajoittavia seuraamuksia
lastensuojelu- ja hoitokäytäntöjen muodossa?”1395Kuula & Pitts & Marttunen 2006, 325.
Eikös näissä täällä puhutuissa hoidollisissa huostaanotoissa ollut aivan päinvastoin kuin mitä tuossa on pelätty. Vanhemmat EIVÄT ole kieltäytyneet hoidattamasta lastaan, mutta lääkärit ovat sanoneet, että jos vanhemmat eivät anna lastaan valtiolle huostaan, niin he eivät hoida.
Eli aivan eri asiasta on kyse kuin mitä tuossa laissa sanotaan ja pähkäillään. Eikö muka lasta voida ottaa pakkohoitoon tarpeen vaatiessa vanhempien suostumuksella. Eihän pakkohoito mitenkään edellytä huostaanottoa. Pakkohoitohan tarkoittaa, että hoitoon viedään ilman potilaan (eli lapsen) suostumusta, mutta huostaanottoahan ei tarvita, jos vanhemmat, kuten täällä on usein kerrottu, suostuvat ja jopa haluavat lapselleen hoitoa. Pakkohoito ei edellytä huostaanottoa, muuta kuin jonkun sekopään tulkinnoissa, jotka kuvittelevat, että lapsen pakkohoito pitää ulottaa terveisiin vanhempiin viemällä heiltä lapsensa huoltajuus. Kyllähän laki edellyttänee, että vanhemmilta otetaan myös muiden sairauksien kohdalla huoltajuus, jos he eivät vie sairasta lastaan lääkäriin hänen ollessa vakavasti sairas. Mielenterveyslaki ei tässä poikkea mitenkään muista lapsen terveyttä ja kehitystä vaarantavista tapauksista, jos vanhemmat eivät suostu hoidattamaan lapsensa sairautta lääkirissä. Hoidollisissa huostaanotoissa on kuitenkin ollut kyse siitä, että vanhemmat eivät ole saaneet lapselleen hoitoa vaikka ovat sitä pyytäneet, vaan hoidon ehdoksi on asetettu lapsen antaminen huostaanotetuksi. Ja tämä asia pitää tutkia siltä kannalta, että onko lääkärit syyllistyneet virka-aseman väärinkäyttöön ja kiristykseen tai uhkailuihin (jättää lapsi kokonaan vaille lääkärinhoitoa) edellyttäessään ja vaatiessaan huostaanottoa ennenkuin ovat suostuneet hoitamaan vanhempien lasta.
varmasti totta, että lastaan ei saa tarkkailuun lastenosastolle päivystyksen kautta jos tilanne on kotona kriisiytynyt. Mikäli on ei kiireellinen asia, niin miksi vanhemmat eivät voi odottaa kotona lapsen kanssa kunnes paikkoja vapautuu. Luulisi, että kotona voisi odottaa ja siinäkin tapauksessa mikäli tilanne odotellessa kriisiytyisi niin silloin pääsisi päivystyksen kautta osastolle. Sosiaalilla on näkemykseni mukaan myös oikeus määrätä pakkohoitoon joiksikin päiviksi tarkkailuun. Onko viisi päivää, en tarkalleen tiedä.
Sosiaalilla ei ole muuta oikeutta kuin palvella asiakkaita, eli kansalaisia. Johan nyt on markkinat, että nämä sosiaalit korostavat omia oikeuksiaan suhteessa kansalaisiin, joita heidän pitäisi auttaa ja lapsiin, joita heidän pitäisi suojella. Asennevamma. Paha.
esiintyville henkilöille
on annettu valtaa enemmän kuin kenellekään muulle viranomaiselle
ja nämä piruparat ovat sen vastuuttomasti ja ammattitaidottomasti ottaneet haltuunsa ja käyttöönsä
niin johan sitä vt, vs vp, ... sossulainen on joka asiaan puuttumassa .
Pikkuhiljaa hivuttamalla on valtaa laajennettu (sossujen omasta tahdosta ja halusta tietenkin)
milloin millekin lapsia ja perheitä koskeville hallinnonaloille.
Terveydenhuolto, opetustoimi, vammaispalvelut, sosiaalihuollon alaiset palvelut
jopa terveystarkastajille ja rakennusmestareille ja sisustussuunnittelijoille kuuluvat ammatit ja toimenkuvat
ovat maamme "kaiken asian ja alojen asiantuntijoiden"
itselleen ja omiin viranomais"toimiin" kaappaamia!
Tuota Kummamamman tekstiä tai samantapaista tekstiä lasten ja nuorten mielenterveyden palveluiden
järjestämistä ja koordinoimista lasten suojeluviranomaisen kautta ihmetytti aikoinaan kovastikin.
Mitä h...ä joku sosiaalialan, vaikka olisi siis päteväkin virkaansa,
sohlaa ja säheltää tätä omaa huostahulluuttaan
terveydenhuoltopalveluiden ja asiakkaan välissä?