mikä on hyvä materiaali kellariin, kun tehdään talo sorarinteeseen, eli puolet alakerrasta on maansisällä ja siellä on myös sauna. Kosteus on siis suuri ja pelko kosteusvahingosta iso (ollaan asuttu hometalossa).
Lakalla ja lammilla on betoniharkot, onko niillä eroa? Entäs betonilevyt? Tai siporexin mainostamat kellariratkaisut?
Ollaan kaikke hyville ehdotuksille avoimia, halutaan turvallinen kellari, se on tärkein.
Lakalla ja lammilla on betoniharkot, onko niillä eroa? Entäs betonilevyt? Tai siporexin mainostamat kellariratkaisut?
Ollaan kaikke hyville ehdotuksille avoimia, halutaan turvallinen kellari, se on tärkein.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kevytsoralla tai valuharkolla tulee turvallisin kellari. Siposta ei kande tehdä - senhän sanoo jo rakennesuunnittelijatkin, jotka ei syö sipon leipää.
Tärkeätä on tehdä salaojat ja soratäytöt erittäin kunnollisiksi, jotta kellari pysyy kuivana. Talolla pitää olla kuivat "jalat" että kosteus ja homeet pysyy poissa.
onko valuharkolla (tarkoitat varmaan lakka, lammi, hb jne) eroa. Mitkä luokitella kevyssoraksi? Voiko tehdä tuplasalaojia, onko niistä hyötyä. Salaojaputkethan on melkein ilmaisia?
Ihan sama mitä materiaaleja käytät, tärkeätä on että rakenne on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, myös Siporexilla toteutettaessa.
Lämmöneristys on myös hyvä olla ulkopuolella, jolloin hyviä vaihtoehtoja ovat Isodrän tai Fuktisol.
Valettavat muotit, joko kivestä tai solupolystyreenistä kestävät hyvin maanpainetta, eikä erillisiä tukevia väliseiniä tarvita.
Eriste muottien etuna on etteivät pinnat ime kosteutta, eivätkä kuljeta kylmää tai lämpöä. Jos pyrit vähän energiaa kuluttavaan taloon on anturat syytä lämmöneristää. Kylmäsilta alaspäin pitkin harkkorunkoa voi kuluttaa jopa 2 kWh/m2/v.
Kaikki kevytsora ja betoniharkkotuotteet on oikein hyviä perustuksiin oikein käytettynä. Harkkomerkkä ja tärkeämpää on tehdä kokonaisuus hyvin. Tavallinen virhe on tehdä kellari vaikkapa, jonka ympärillä on vettä pidättäviä maita, jolloin kellari on aina salaojiaan myöten pohjavedessä. Betonilattian alusta homehtuu ennen pitkään tälläisissä olosuhteissa.
eikö kellari perusmuuria vasten olisi hyvä olla vedenpaine eristys?
ja miksi sen pitää ulospäin kuivua jos sen ei anna kastua
talossamme mutta en ollenkaan usko että kosteudesta tulee olemaan haittaa:
- runko tehty leca harkoista, pinnassa patolevy ja styroksit
- talon takaosa ja sivut (meillä siis pystykallio 2-2,5m päässä) täytettiin lekapavulla ja laitettiin varmuuden vuoksi vielä tuplat salaojitukset (toinen anturan alle ja toinen lähemmäs kalliota puoleen väliin).
Se kosteus mikä pintamullasta valuu alas tuskin menee tuosta rakenteesta läpi ja taas kalliolta tuleva ei koskaan pääse taloon saakka.
...runkomateriaali, on vesieristys. Yleinen harhaluulo on, että rinnetalon maanpaineseinien osalla riittäisi patolevy-tyyppiset ratkaisut, mutta se on normien mukaan vain kosteuseristys, kun kellarillisessa talossa normien mukaan pitää olla vedeneristys-luokkaa oleva ratkaisu. Siis vähintään hitsattavaa bitumia ja eriste sen ulkopuolella...
hitsattavaa kauttaaltaan...ainoastaan n. 1 metrin korkuinen bitumi hitsattuna anturan alareunasta ylöspäin , jolla saat juuren tiiviiksi.
Loput siitä ylöspäin esim. patolevyä , isodrän , fuktisol nämä kaikki hyviä.
Ja patolevyn ulkopuolelle eriste.
Jos bitumin hitsaat rungon ulkopintaa voit olla varma että se korkkaa jossain vaiheessa irti ja tämän tekee vesihöyry joka kulkee asunnosta rakenteen läpi ulospäin...
Bitumihuopien liimaaminen on rakenteena sama, kuin pohjaton kumisaapas. Kellarissa on ainoastaan varret mutta ei pohjaa. Tällainen rakenne on hyvin huonosti kuivuva, jos se pääsee altapäin kastumaan.
Muutenkin rakenne on rakennusfysiikan vastainen, kun höyrynsulku sijaitsee ulkopinnassa. Yleinen ohje jo suunnittelussa on rakentaa tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, mielellään kertoimella viisi. Maanpinan alapuolella vesihöyryn osapaineet ovat ympäri vuoden ulospäin, mikäli meillä on lämmitettävä kellari.
Bitumieristys ulkopuolella menestyy aavistuksen paremmin silloin kun meillä on lämmittämätön rakenne ja kuivumismahdollisuus sisään päin.
Pystysalaojitus on eritäin tärkeä kaikissa kellareissa, jotta voidaan välttää vedenpaine maaperän ja kellarinseinän välissä.
Kevytsoraharkoissa kapillaarinen kosteudennousu on vähäistä, mutta lisääntyy kun sitä eristetään höyrytiiveillä materiaaleilla. Pahin on tilanne silloin, kun tiivistä eristystä on molemmin puolin.
Patolevy ratkaisu on aivan riittävä, kunhan se asennetaan oikein, kunnon pystysalaojituksella, jolloin maan vetovoima pudottaa veden salaojitusputkeen jo reilusti ennen kuin se kohtaa kellarinseinän.
Mikäli talon perustuksia kohtaisi vedenpaine, ei sitä pidättele mikään, jollei se tule huopien irronneista saumoista tulee se pohjasta sisään. Siksi kunnollinen salaojitusrakenne on erittäin tärkeä, niin pystyyn, kuin putkistonakin.
Rakennustapaohjeissa suunnittelijan kehoitetaan käyttämään rakenteita, jotka pystyvät tarvittaessa myös helposti kuivumaan ja Bitumieristystä lämpimässä kellarissa ei voi lukea tähän joukkoon.
Parhaat kuivaamisominaisuudet löytyvät salaojittavista lämmöneristeistä, jotka luovat vesihöyryn osapaine-eron perustuksien ja maan välille, sekä omaavat erittäin pienen vesihöyryn vastuksen.
Patolevyn kuivaavat ominaisuudet romahtavat silloin, kun sen päälle asennetaan lämmöneristys, jolloin ilmaraon lämpötila nousee ylitse suunnitellun kastepisteen.
...ratkaisu sopii yhteen RakMK C2 5.2.1 kanssa?
Mainitussa rakentamismääräyksessä kun aika yksiselitteisesti vaaditaan vedeneristystä koko maanpinnan alapuoliselle osalle.
...kellarin maanpaineseinän ainoa oikea ratkaisu on vedeneristys ulkopuolisen eristeen sisäpuolella. Intokseen siitä, mikä olisi rakennusfysikaalisesti ajatellen oikein ratkaisu, sinnä tuo normi poissulkee sellaisen keskustelun käytännön rakentamisessa - vaihtoehtoiset rakenteet edellyttäisivät erillistä tyyppihyväksyttämistä.
...edellä. Piti sanomani, että intokseen oikeasta ratkaisusta en osallistu - teen itse jatkossakin vain normin mukaisia ratkaisuja, koskapa normista poikkeaminen on suunnittelijallle ylimääräinen henkiläkohtainen riski.
Tuohon "varrettomaan kumisaappaaseen" sen verran, ettei tuo vedeneristys maanpaineseinässä ole tarkoitettu vedenpainetta vastaan vaan sen tehtävänä on ohjata vajovedet salaojaan. Ja kellarin lattia pidetään kuivana riittävällä kapillaarikatkolla (normin mukaan vähintään 20 cm sepeliä tai pestyä mursketta).
Tyyppihyväksyntää ei tarvita ympäristöministeriönkään mukaan, mikäli pystytään muuten esittämään tuotteen toimintaperiaate.
Tietääkseni kuitenkin tyyppihyväksyntä löytyy ainakin Sitacin Ruotsalainen, niin Isodränillle, Fuktisolille, kuin Pordränillekkin.
VTT:n serttifikaatti salaojitaville eristeille löytyy myös. RT ohjeistus tuntee normistonsa kautta myös salaojitavat eristeet.
Vesieriste on sellainen tuote, joka ei päästä vettä lävitseen ja olen itse testannut salaojittavan eristeen vesiletkulla, eikä vettä tosiankaan mennyt lävitse. Salaojittava eriste läpäisee ainoastaan vesihöyryä, jolla periaatteella se kuivaa rakenteen.
Ymmärrän kyllä omalla tavalla RK:ta, mutta minun moraalini ei anna periksi suunnitella toimimattomia rakenteita tietoisesti.
Kapillaarikatko taas lattiassa on vallan toinen asia kuin vedeneristys, oikeastaan vedenpaineen eristys on oikeastaan ainoa RST kaukalossa, joka on asennettu hissikuilun pohjaan.
Mikäli salaojitus jostain syystä pettää ja vesi nousee kellariin, ei huovista ole minkäänlaista apua seinissä, vaan tarvitan palokuntaa ja nopeaa pumppaamista, sekä pikaista kuivaamista. Tällöin on eduksi rakenteen nopea kuivumisen mahdollisuus.
Samoin on tilanne jos kevytsoraharkon maan yläpuoliseen osaan pääsee vettä, vaikka lätäköitymisen tai väärän kallistuksen johdosta, ei huovista myöskään ole minkäänlaista apua, vaan päinvastoin.
Mahdolliset vedet salaojaan ohjataan pystysalaojittavaalla kerroksella 200 mm, joka voi olla salaojittavaa lämmöneristettä, sepeliä, kevytsoraa jne...
...niin kova, että sanot normien mukaista ratkaisua toimimattomaksi - ja pidät (ilmeisesti myymääsi) salaojittavaa eristysratkaisua ainoana oikeana - jopa ilman tyyppihyväksyntöjä. Jos tuotteenne olisi "taatusti toimiva" sen markkinoimiseksi se kannattaisi ehdottomasti tyypittää, jottei teidän tarvitsisi messuilla "uskomuksia kaupitella".
Minä olen kaikki nämä vuodet salaa ihaillut kaltaisiasi: miten vankka onkaan usko omiin tuotteisiin, kun kehdataan olla totaalisesti dissaamassa normit, joita kuitenkin on ollut rakentamassa maan parhaat osaajat.
Eipä olekaan pitkään aikaan tullut vastaan keskustelua salaojittavista eristeistä tällä palstalla.
Lukiessani palstaa en voinut olla puuttumatta tähän ketjuun, jotta ei syntyisi minkäänlaisia väärinkäsityksiä.
Salaojittavia lämmöneristeitä on käytetty etupäässä korjausrakentamisessa Ruotsissa jo vuodesta 1965 Pordrän merkkisenä. Allekirjoittanut on tuonut Ruotsista vuodesta -93 lähtien aluksi Isodrän eristettä ja sen jälkeen Fuktisol salaojittavaa lämmöneristettä.
Tuotteet ovat Suomessakin jo hyvin tunnettuja ja niillä on korjattu tuhansia kosteusvaurioituneita rakenteita: Perustuksia, lattioita, kattoja jne...
Suunnittelijoita jotka käyttävät salaojittavia eristeitä, niiden hyvien kuivaavien ominaisuuksien vuoksi on Suomessakin satoja.
Nykyisin tuotteiden käyttö lisääntyy merkittävästi jo uudisrakennuksissa on selvästi nähtävissä.
Myös maan parhaat osaajat ovat monasti käyttäneet omissa kohteissaan salaojittavia eristeitä.
Käydyssä keskustelussa on mitä ilmeisemmin käsitelty enemmänkin korjausrakentamista, jolloin kuivaavat ominaisuudet ovat entistä tärkeämpiä ja määrätyt tuotteet soveltuvat käytettäväksi huonommin. Kannattaa huomioida, että rakennustapaohjeemme käsittelevät pääsääntöisesti uudisrakentamista, jolloin oikeiden ratkaisujen suunnittelu on helpompaa.
Korjausrakentamisessa joudutaan usein tekemään kombromisseja, koska esimerkiksi kapillaarikatkon sijoittaminen anturan alle jälkikäteen on miltei mahdotonta.
Lisäämällä lämmöneristettä ulkopuolelle saadaan rakenteen vesihöyrynpaine nousemaan ja käytettäessä harvaa eristystä siirtyy ylimääräinen kosteus rakenteesta ulospäin.
On varsin hyvä että meiltä löytyy suunnittelijoita, jotka perehtyvät aiheeseen huolella ja vielä pystyvät perustelemaan väitteensä.
Mikäli tuotteiden käytöstä on jotain epäselvää, niin allekirjoittaneeseen saa ottaa yhteyttä varsin mielellään ja keskustelemalla asiat selviävät lopullisesti.