Harkinnassa vehnäterrieri

on kyllä aivan ihana koira monipuolisuutensa takia perheeseen.
Yleensä: sisällä kotona rauhallinen ja erittäin oppivainen.
-perheelle uskollinen
-kärsivällinen
-karva ei lähde, hilse ei leiju
-älykäs
-persoonallinen, mutta pehmein terriereistä
-huomaavainen, tietää heti, onko joku sairas jne.
-kivan kokoinen, ei pieni koira, mutta ei liian isokaan
-voimakas, kestävä, vähäruokainen
-terve ja pitkäikäinen
-harvoin haukkuva
-koiralla voi harrastaa lähes mitä vaan, rauniokoirasta metsästykseen.

mutta:
-toisissa linjoissa on ollut heikkohermoisia "vihaisia" koiria (vehnä tarvitsee kyllä oman rauhansa)
-karva ei lähde, mutta karvan mukana tulee kotiin kaikki rusakkoa pienmmät elukat ja männynkävyt ja risut
-tarvitsee paljon liikuntaa, vapaan metsässä
-turkissa on aikamoinen homma, ellei pidä sitä aivan lyhyenä
-koira on rauhallinen, ei hyökkäävä, vaan puolustustahtoinen, mutta jos se suuttuu, niin sitten se kanssa suuttuu. Eli toisten koirien kanssa voi syntyä pieniä kähyjä.
-iho on atopiaan taipuvainen, kasvattajan kanssa täytyy keskustella ruokinnasta erittäin tarkkaan.
-kun ostaa koiran, suurin osa suomen kasvattajista kyllä kertoo totuuden omista koiristaan ja linjoistaan, kasvattajat yleensä tietävät heikkohermoisimmat linjat, eivätkä myy niitä lapsiperheeseen.

Tässä nyt jotain, käy myös kerry- ja vehnäterrierikerhon sivuilla ja ota kasvattajien kotisivuja esiin, soittele kasvattajille ja kysele, sinua varmaan neuvotaan mielellään.

Tiesithän, että vehniä on jalostettuja amerikkalais- ja alkuperäisiä irlantilaistyyppisiä koiria, jotka kuuluvat kuitenkin samaan rotuun. (on niitä englantilais ym, mutta tämä jenkki ja irskityyppiset ovat yleisimmät)

Kannattaisi kysellä eri kasvattajilta, jotta saisi mahdollisimman hyvät tiedot koirasta. Ihana koira, mutta ennen suosittelemista, haluan, että ostajat tietävät rodusta mahdollisimman paljon.

Moi!

Sinuna ehkä odottaisin vielä poikien kasvua isommiksi sillä tämä koirarotu vaatii todella paljon liikuntaa (ainakin omani). Ihmislapset tarvitsevat vanhempia pienenä paljon jolloin koira kyllä helposti jää kakkoseksi.

Oman vehnikseni kohdalla ei kahden tunnin lenkistä ulkona tuntunut olevan mitään hyötyä nuorempana, vauhti sen kuin kiihtyi. Energian viejänä paras keino oli viettää arki-illat koulutuskentällä mitä erillaisemmissa harjoituksissa. Koira muuttui todelliseksi riiviöksi jos ei saanut purettua valtavaa energiamääräänsä päivittäin.

Lapsiin ainakin oma vehnikseni on aina suhtautunut hyvin (rakastaa lapsia ehkä liikakin).

Jokainen koira ja jokainen perhe on tietysti yksilöllinen. Kuitenkin niin paljon koiria annetaan pois "ajanpuutteen vuoksi" kun olisi voinut ennen koiran hankkimista miettiä jaksaako mahdollisesti 15 vuotta hoitaa tätä elävää ja tuntevaa olentoa.

Sen verran mitä osaan sanoa itse, niin vehnäterrierit ovat iloisia, innokkaita ja aktiivisia koiria. Itse suosittelisin ehkä jotain pienempää terrierirotua, ja paljon työtähän vehniksissä on.

Vehnikset ovat kuitenkin iloisia ja luottavaisia. Mikäli jaksaa paljon lenkkeillä, niin mikäs siinä. Rotua en sen paremmin tunne, koiria vain =)

Onnea perheenlisälle mikäli koiran hankitte!