Tiedän yhden pojan, joka on 16-vuotias, mutta hänen paras kaverinsa on eräs 5-vuotias poika! Onko tämä mielestänne normaalia? Varmaan monelle ois tullu mieleen, että tämä 5-vuotias poika on tämän 16-vuotiaan pojan pikkuveli. Mutta voin kertoa, että asia ei ole näin. Nämä pojat eivät ole veljeksiä, serkkuja, pikkuserkkuja tai mitään sukua toisillensa. Se on vaan ihan oikeesti tommonen kaveruus, että 16-vuotias ja 5-vuotias ovat parhaia kavereita toisillensa. Tällä pojalla on lisäksi muutama muukin kaveri, hekin ovat kaikki poikia ja kaikki alle 10-vuotiaita, pääosin eka- tai tokaluokkalaisia. Tällä pojalla ei ole ainuttakaan tyttöpuolista kaveria, saati edes suunnilleen omanikäisiään kavereita.
Onks tollanen normaalia tai yleistä?
Onks tollanen normaalia tai yleistä?
Vastaukset 22
Vanhimmat
hullu on
On selvää, että tämä 16-vuotias poika tuntee sairasta homoseksuaalista vetoa tähän 5-vuotiaaseen poikaan ja kenties myös niihin muihin nuorempiin. Pienet pojat helposti ihailee vanhempia poikia ja miehiä roolimallin etsimisen vuoksi, joten he ovat helposti hyväksikäytettävissä. 16 ja 5-vuotias ovat todellakin eri kehitystasolla enkä ymmärrä miksi 5-vuotias voisi olla 16-vuotiaan paras kaveri. Toisaalta voihan ne jotenkin olla kavereita/kamuja, mutta epäilyttävää jos puhutaan paraskaveri-suhteesta. Toki löytyy näitä miespuolisia tukikavereita pienille pojille, joilla ei ole isää tai mitään miespuolista kontaktia elämässään, mutta en usko, että 16-vuotiaita otetaan tukihenkilöiksi. Toimiiko tämä poika lastenvahtina?
Toisaalta jos tämä 16-vuotias on jollain tavalla henkisesti jälkeenjäänyt niin on ymmärrettävää ettei hän koe ikäisiään ihmisiä sopiviksi kavereiksi. Mutta se silti vaatisi jonkin sortin ammattiapua ja tukea, jotta hän pääsisi jollain tavalla etenemään henkisessä kehityksessään. Epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseessä on hyväksikäyttöä. Tietääkö näiden pienten poikien vanhemmat siitä, että tämä 16-vuotias kaveeraa heidän lastensa kanssa? Tämä asia on mielestäni selvitettävä, jotta näiden pienten lasten kehitys ei häiriintyisi. Lapsena koettu homoseksuaalinen hyväksikäyttö pojilla voi johtaa heidän homouteen myöhemmällä iällä tai aiheuttaa vakavia psyykkisiä ongelmia.
Tästä asiasta voisi nyt ensimmäiseksi ilmoittaa poikien vanhemmille (ja kouluihin), jotta aikuiset ihmiset pääsevät tätä asiaa hoitamaan. Oletko puhunut tämän pojan kanssa ja kysynyt miksi hän kaveeraa noin pienten poikien kanssa?
"Lapsena koettu homoseksuaalinen hyväksikäyttö pojilla voi johtaa heidän homouteen myöhemmällä iällä"
En toki puolusta hyväksikäyttöä millään tavalla, mutta tuota väitettä en niele ilman faktapohjaisia perusteluja. Onko sinulla sellaisia?
Jossain sivulla oli siitä mainintaa joskus, mutta en muista missä olisi pitäny laittaa kirjanmerkkeihin. Olen tavannut monia homoja koska niitä on paljon ystäväpiirissäni ja joidenkin kanssa olen mesetuttuja mutta muutamat näistä ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsena. Kaikilla esiintyy jonkin sortin häiriöitä ja näistä miespuolisista henkilöistä 20:llä jotka tunnen oikeasti (ei mesessä) kärsivät joistakin näistä tai useammista:
-depressiosta (suurin piirtein kaikilla)
-bipolaarisesta mielialahäiriöstä (muutamat ovat tällä hetkellä mielisairaalassa)
-paniikkihäiriöistä
-vakavasta itsetuhoisuudesta ja/tai halusta tappaa muita (Yksi uhkasi järjestää verilöylyn koulussa)
-väkivaltaisuudesta (minä itse uhrina kun eräs sai yhtäkkiä kohtauksen ilman mitään varoitusmerkkejä)
-alkoholismista
Otos on pieni ja mitätön, mutta yritän etsiä lisää homoseksuaaleja ja toivottavasti sieltä joukosta löytyy niitäkin joilla ei ole mielenterveysongelmia. Sitten elämäntavoista löytyy suurimmalla osalla tupakan poltto ja joillakin alkoholia menee tosiaan enemmän kuin pitäisi. Joillakin on yksi lääkitys tai useampia yhtäaikaa. Taustoista löytyy:
-Joutuneet koulukiusauksen, väkivallan ja syrjinnän kohteeksi
-Hyväksikäytön kohteeksi
-Negatiiviset kokemukset miespuolisten henkilöiden osalta (Useimmilla isän poissaolo tai negatiivinen käyttäytyminen poikaansa kohtaan)
-Samaistuminen naispuolisiin henkilöihin, naisia suurimmaksi osaksi ystäväpiirissä. Naisellisia tapoja kuten meikkaaminen ja naisellinen pukeutuminen. Puhetyylit ovat hyvin tyttömäisiä
-huonot perhesiteet
-Todella rankka nuoruus ja lapsuus mikä on johtanut masennukseen johon saattaa liittyä itsetuhoisuutta ja itsemurhan halua
-Eristäytymistä, epäsosiaalisuutta, yksinäisyyttä.
-Hyvin huono itsetunto ja paineiden sietokyky.
-Pessimismi tai muuten vain negatiivinen näkemys elämästä (kaikki on paskaa, kaikki on turhaa kukaan ei välitä musta, maailma on paha paikka)
Lesbojen ja biseksuaalien taustoista löytyi enemmän sellaisia joilla ei ole psyykkisiä sairauksia, vaikeaa nuoruutta tai rikkinäisiä perheitä. Toki löytyi lesboja joilla oli negatiivisia kokemuksia naispuolisten henkilöiden osalta. Voitte alkaa selittää, että tunnette homoja joilla on kaikki hyvin ja perhesiteet kunnossa. Voitte tulla sanomaan, että olette itse homoja ja teillä on kaikki hyvin. Se ei muuta faktoja sillä homous ei perustu mihinkään terveeseen pohjaan vaan taustalla on jotain negatiivista varsinkin psyykkiseen kehitykseen liittyen mikä on johtanut homouteen. En todellakaan usko siihen että olisi homoutta aiheuttava geeni tai että homous olisi synnynnäistä. Paskapuhetta. Se on YMPÄRISTÖ joka homoksi muuttaa. Todistakaa te sitten myös homogeenit ja synnynnäiset homoudet. Selittäkää mitä haluatte, mutta minä aion vielä tehdä tästä tutkimusta, että mielenterveysongelmilla ja homoilla on selvä yhteys ja mahdollisesti samalla löytyy vahvoja syitä homouteen. Vaikka homous on poistettu sairausluokituksesta se ei silti tarkoita etteikö sitä voisi tutkia, koska mielestäni tätä asiaa pitää tutkia. Voitte nyt nauraa ja haistattaa, mutta ette tekään voi mitään varmaksi sanoa. Pyrin tutustumaan mahdollisimman moneen homoseksuaaliin ja yritän nyt etsiä oikeasti sellaisia "terveitä" joilla ei ole ongelmia mielenterveyden kanssa. Se tuntuu vain olevan hyvin vaikeaa, mutta tämä on hidas tutkimusprosessi.
Miksei muka 16-vuotias saisi kaveerata 5-vuotiaan kanssa? Tietääkseni kaveeraamista ei kielletä missään.
Oletko miettinyt, että tuollaiset oireet ja taustat ovat nimenomaan seurausta siitä, miten syrjivästi täällä suhtaudutaan homoseksuaalisuuteen?
Asiaa on toki tutkittu jo sinun puolestasi:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2072932/
http://www.eurekalert.org/pub_releases/2007-10/cums-bgm100207.php
Tiedetään jo, että homoseksuaalisuus korreloi mielenterveydellisten ongelmien kanssa. Jälkimmäisestä artikkelista käy myös ilmi, että käsitysten muuttuminen liberaaleimmiksi on vähentänyt näitä oireita. Siitä taas voi päätellä, että nämä oireet johtuvat nimenomaan syrjinnästä eikä suinkaan niin, että mielenterveydelliset häiriöt johtaisivat homoseksuaalisuuteen.
Ja pari lisäkommenttia:
"Joutuneet koulukiusauksen, väkivallan ja syrjinnän kohteeksi"
- Ehkäpä juuri siksi, että ovat homoseksuaaleja?
"Negatiiviset kokemukset miespuolisten henkilöiden osalta (Useimmilla isän poissaolo tai negatiivinen käyttäytyminen poikaansa kohtaan)"
- Isä voi suhtautua negatiivisesti homoseksuaaliseen poikaan.
"Samaistuminen naispuolisiin henkilöihin, naisia suurimmaksi osaksi ystäväpiirissä. Naisellisia tapoja kuten meikkaaminen ja naisellinen pukeutuminen. Puhetyylit ovat hyvin tyttömäisiä"
- Kyse voi olla siitä, että homoseksuaalisuudella on yhteys ns. aivojen sukupuoleen ja normaalia alhaisempiin testosteronitasoihin.
"huonot perhesiteet"
- Koska monet vanhemmat eivät hyväksy lastensa homoseksuaalisuutta.
"Eristäytymistä, epäsosiaalisuutta, yksinäisyyttä.
-Hyvin huono itsetunto ja paineiden sietokyky.
-Pessimismi tai muuten vain negatiivinen näkemys elämästä (kaikki on paskaa, kaikki on turhaa kukaan ei välitä musta, maailma on paha paikka)"
- Onko ihme jos syrjitylle ihmiselle käy noin? Ei varmasti ole helppoa olla nuori miespuolinen homoseksuaali.
Käännät nuo tilanteet sellaisiksi missä henkilön homous on ollut jo kaikkien tiedossa. Mutta entäpä jos henkilön homous ei ole ollut vanhempien tiedossa ja perhesiteet ovat silti huonot ja isän negatiivinen käyttäytyminen ei johdu pojan homoseksuaalisuudesta, koska se ei ole hänen tiedossa. Näistä ystävistäni osa on kaapissa tai puoliksi kaapissa (läheiset tietää, mutta eivät kerro muille suuntautumisistaan) ja heistä vain yksi on ollut avoimesti homo jo koulussa, mutta yllättäen kiusaaminen vähentyi hänen osaltaan kun hän ilmoitti muille, että on turhaa haukkua homoksi kun hän on homo. Mutta nämä muut ovat joutuneet kiusaamisen kohteeksi muista syistä kuin homoseksuaalisuudesta koska se ei ole ollut muiden tiedossa. Myöskään kaikkien ulkonäön perusteella ei voi mielestäni päätellä, että henkilö on homo jonka vuoksi pitää kiusata.
" ja normaalia alhaisempiin testosteronitasoihin."
Varmaan pitäisi siis lisätä testosteronia jos vaikka tyttömäisyys vähenisi.
Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan eli onko homoseksuaalisuus niin ihanaa mitä homot hehkuttaa kun he taistelevat oikeuksiensa puolesta? Se aiheuttaa noin paljon tuskaa ja kärsimystä joten mistään positiivisesta ilmiöstä ei todellakaan ole kyse, koska totta kai homot joutuvat syrjinnän kohteeksi ja monen ihmisen on vaikea suodattaa homoutta, koska heidän päissään luonto yksinkertaisesti kääntää ajatukset sitä vastaan. He eivät voi mitään sille, että kokevat homouden vastenmieliseksi ja luonnottomaksi. Pahimmassa tapauksessa homot tekee itsemurhia. Homot joutuvat taistelemaan olemassaolostaan, vaikka he eivät ole syypäitä seksuaalisuuteensa. Tämän vuoksi kyseessä on hyvin epäreilu asia minkä vuoksi kukaan ei voi väittää homouden kuuluvan mihinkään optimaaliseen ryhmään. En usko, että maailmasta häviää kaikki homofoobikot ja homot tulevat aina olemaan huonommassa asemassa.
Kuurojakin on syrjitetty, mutta nykyään on hyväksyttävämpää olla kuuro kuin homoseksuaali. Kuuroudesta tiedetään paremmin ja sille on syynsä. Vaikka homoudesta paasataan kouluissakin jonkun verran niin ei se oppi monille mene päähän kun ei ole selkeää syytä homoudelle. IHmisten on helpompi käsittää asioita kun tiedetään syitä. Vielä parempi olisi jos syyn lisäksi olisi keino parannukseen. En näe homoseksuaalisuutta positiivisena asiana tai että sen aiheuttaisi jokin hyvä asia joka tekee ihmisistä homoja. Sitä paitsi negatiivisia puolia on paljon kuten HIVin levittäjät, homojen suojaamattomat anaaliyhdynnät jne.. Uskon, että maailma olisi parempi paikka ilman homoseksuaalisuutta.
"Mutta entäpä jos henkilön homous ei ole ollut vanhempien tiedossa ja perhesiteet ovat silti huonot ja isän negatiivinen käyttäytyminen ei johdu pojan homoseksuaalisuudesta, koska se ei ole hänen tiedossa."
- Kerroit havainneesi, että homot ovat tavallista tyttömäisempiä. Tavallinen suomalainen isä tuskin on kovin tyytyväinen saadessaan naisellisesti käyttäytyvän pojan. Toisekseen lapsi oppii vanhempien puheita kuunnellessaan hyvin nopeasti sen, miten he suhtautuvat homoseksuaalisuuteen. Jos vanhemmat suhtautuvat homoseksuaalisuuteen negatiivisesti ja sanovat sen ääneen, he samalla myös suhtautuvat negatiivisesti omaan lapseensa, joka kokee olevansa homoseksuaali riippumatta siitä tietävätkö vanhemmat asiaa.
"Mutta nämä muut ovat joutuneet kiusaamisen kohteeksi muista syistä kuin homoseksuaalisuudesta koska se ei ole ollut muiden tiedossa."
- Aika vaikea lähteä arvuuttelemaan, miksi heitä on kiusattu. Ehkäpä tälläkin on jotain tekemistä sen kanssa, että homoseksuaaliset pojat ovat keskimäärin feminiinisempiä ja feminiininen poika koetaan heikkona yksilönä, jota on helppo kiusata. En usko, että kiusatuksi tullakseen tarvitsee edes omata mitään poikkeavaa piirrettä ainakaan ulkoisesti. Lapset kyllä keksivät tyhjästäkin syitä kiusata toisiaan. Ei tosin edes tiedetä kiusataanko homoseksuaaleja enemmän kuin heterokseksuaaleja, joten siinä mielessä tämä on melko turhaa arvailua.
"Varmaan pitäisi siis lisätä testosteronia jos vaikka tyttömäisyys vähenisi."
- Miksi kaikki ihmiset pitäisi sovittaa samaan muottiin? Mielestäni on aika sairas ajatus, että ihmisille pitäisi syöttää hormonia, jotta heistä tulisi samanlaisia kuin muut. Kyllä pojilla on oikeus olla tyttömäinen tai vaikka pukeutua tyttöjen vaatteisiin, jos niikseen tulee.
En sanonut että kaikki homoystäväni ovat tyttömäisiä ja se on stereotypia, että kaikki homot ovat tyttömäisiä, sillä ystävissäni on hvyinkin miehisiä armeijan käyneitä homoja joista ei todellakaan ulkonäön tai luonteen perusteella voi sanoa, että he ovat homoja. Sitten löytyy ne toisen ääripään homot jotka käyttäytyvät kuin mitkäkin akat.
Eräs homoystäväni ei vain kokenut saaneensa isältään hvyäksyntää tarpeeksi vaikka saman katon alla asuivat. Esim. jos hän sai hyviä arvosanoja niin hänen isänsä ei kommentoinut asiaa mitenkään kannustavasti tai olisi ilmaissut olevansa ylpeä pojastaan. Tätä minä tarkoitan negatiivisella suhtautumisella sen sijaan että se suoraan kohdistuisi homoseksuaalisuuteen. Ja tämä ystäväni ei todellakaan ole tyttömäinen. Hän menee heterosta niin hyvin, että naisia riittää ympärillä jotka hänet haluaisi. Sitten jos miettii lisää millä tavalla isä voi käyttäytyä negatiivisesti on ihan vain olemalla poissaoleva tai viettämättä aikaa lastensa kanssa. Ei sen negatiivisen käyttäytymisen tarvitse kohdistua lapsen johonkin ominaisuuten tai tässä tapauksessa, että isä aavistaisi poikansa olevan homoseksuaali.
"Kyllä pojilla on oikeus olla tyttömäinen tai vaikka pukeutua tyttöjen vaatteisiin, jos niikseen tulee."
Tässä tuleekin se individualismin ja huomion hakemisen järkevyyden raja. Onko pakko erottua joukosta ja olla huomion hakuinen jos vastalahjaksi saa loukkauksia ja syrjintää? Nimittäin kaikista ärsyttävin homoystävistäni on neitimäinen ja hyvin huomionhakuinen poika joka tietoisesti hakee itselleen huomiota millä keinolla hyvänsä. Hän on juuri se joka on hyvin nuoresta iästä asti ollut avoimesti homo. Hän aina itki ja valitti minulle sitä kun hänen naisellista käyttäytymistään ei hyväksytä. Kysyin moneen kertaan, että miksi hänen on pakko esittää jotain roolia tai käyttäytyä huomion hakuisesti kun tiedän millainen ihminen hän on oikeasti ilman sitä roolia ja naisellista kuorrutusta. Sanoin, että hänet varmasti hyväksyttäisiin jos hän olisi oma itsensä. Mutta hän taitaa kokea ettei häntä hyväksytä ilman sitä roolia, koska onhan hän tyttöjen suosiossa. Hän tuntuu hakevan huomiota enemmän pojilta, koska hän selvästi haluaa hyväksyntää miespuolisilta ihmisiltä, mutta hänen tapansa hakea huomiota on huono.
Toki kaikilla on oikeus olla individualisti, mutta esim. miespuolisten henkilöiden naisellinen pukeutuminen ei ole mitään uutta ja se herättää paljon negatiivisia mielipiteitä. Sitten on pakko miettiä onko siitä enemmän haittaa vai hyötyä miespuoliselle henkilölle jos pukeutuu minihameeseen ja sukkahousuihin ja sen lisäksi vielä meikkiä päälle? Onko se varmasti sen erilaisuuden arvoista jos sen vuoksi joutuu kärsimään myös ja maksamaan kalliin hinnan? Siksi pitää minun mielestä ottaa järki käyttöön kun halutaan erottua joukosta. Toki jotkut pojat ovat tyttömäisiä luonnostaan, mutta sanoisin, että aika moni heistä on pienestä pitäen samaistunut tytön rooliin. Kaikenlisäksi jos se on hormonaalisen muutoksen aiheuttamaa ja jos sen voisi korjata jollain hormonilääkityksellä niin minun mielestäni siinä hormonien syöttämisessä ei ole mitään pahaa. Voi olla, että ne homo - ja heteromiesten väliset aivojen erot johtuvat siitä, että homomiehen hormonaalinen kehitys on häiriintynyt/puutteellinen. Jos aivoista löytyy homouteen syy niin ehkä silloin voidaan lähteä sinne sikiön kehityksen ja geenien puolelle. Onhan sekin teoria olemassa, että äiti on raskauden aikana erittänyt jotain anti-testosteronia poikasikiöön jonka vuoksi hänestä on aikuisena tullut homoseksuaali. Mutta teoriat on teorioita.
Mutta me emme missään nimessä saa unohtaa, että on paljon ihmisiä jotka oikeasti kärsivät seksuaalisuutensa takia eli kyseessä on itseä häritsevä seksuaalisuus mikä on sairaus. Kaikki eivät halua olla homoja vaikka heistä on tullut homoja. Se epäreilu valinta joka on tehty heidän puolestaan. Näiden kärsivien henkilöiden vuoksi homouden tutkimista täytyy jatkaa jotta heillekin löytyisi enemmän apukeinoja ja kenties joskus tulevaisuudessa keino poistaa homous. Jokainen saa olla homo jos tahtoo, mutta ei saa unohtaa niitä henkilöitä jotka eivät halua olla homoja! Heidän vuokseen on siis pyrittävä löytämään hoitokeino.
"Aha! Stereotypiaa
En sanonut että kaikki homoystäväni ovat tyttömäisiä ja se on stereotypia, että kaikki homot ovat tyttömäisiä"
- Yritätkö sanoa, että minun ajatteluni olisi ollut stereotyyppistä. En myöskään ole sanonut kaikkia homoseksuaaleja naismaisiksi, vaan väitin että homot ovat keskimäärin naismaisempia kuin heterot, mikä ei kerro mitään yksilöstä.
"Eräs homoystäväni ei vain kokenut saaneensa isältään hvyäksyntää tarpeeksi vaikka saman katon alla asuivat."
- Yksi homoseksuaali ei saanut isältään hyväksyntää. Ok. Eihän siitä voi mitään päätellä.
"Onko se varmasti sen erilaisuuden arvoista jos sen vuoksi joutuu kärsimään myös ja maksamaan kalliin hinnan? Siksi pitää minun mielestä ottaa järki käyttöön kun halutaan erottua joukosta."
- Erilaisuus ja halu erottua joukosta ovat kaksi eri asiaa. Ihminen voi olla erilainen kokematta halua erottua joukosta. Toki jotkut nimenomaan haluavat erottua joukosta ja hakevat sillä huomiota, mikä taas minusta on turhaa pelleilyä.
"Kaikenlisäksi jos se on hormonaalisen muutoksen aiheuttamaa ja jos sen voisi korjata jollain hormonilääkityksellä niin minun mielestäni siinä hormonien syöttämisessä ei ole mitään pahaa."
- Miksi sinulle on ongelma, että homoseksuaalisuutta on olemassa? Voidaan kysyä, että onko homoseksuaalisuudesta haittaa yhteiskunnalle ja onko se homoseksuaalisen yksilön kannalta suotuisaa. En keksi yhtäkään syytä, miksi siitä olisi yhteiskunnalle haittaa, varsinkin kun maailmassa on jo nyt liikaa ihmisiä ja kasvamaan päin. Homoseksuaalille itselleen se ei välttämättä ole hyväksi johtuen suvaitsemattomuudesta. Toki jos olisi mahdollista jollain hormoneille tehdä homosta hetero, minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että joku omasta tahdostaan muokkaisi suuntautumistaan. Minkäänlaista pakkoa en voisi hyväksyä enkä näe sellaisessa yhtäkään hyvää puolta.
"Näiden kärsivien henkilöiden vuoksi homouden tutkimista täytyy jatkaa jotta heillekin löytyisi enemmän apukeinoja ja kenties joskus tulevaisuudessa keino poistaa homous. Jokainen saa olla homo jos tahtoo, mutta ei saa unohtaa niitä henkilöitä jotka eivät halua olla homoja! Heidän vuokseen on siis pyrittävä löytämään hoitokeino."
- Kannatatko myös sitä että homoseksuaaleksi tahtoville heteroille pitäisi löytää hoitokeino, joka muuttaa heidät homoseksuaaleiksi?
"Tästä päästäänkin seuraavaan asiaan eli onko homoseksuaalisuus niin ihanaa mitä homot hehkuttaa kun he taistelevat oikeuksiensa puolesta?"
- Mielipidekysymys. Itse olen tyytyväinen, että en satu olemaan homoseksuaali. Kuitenkaan en ihan ymmärrä juttusi pointtia. Miksi homoseksuaalit eivät taistelisisi niistä ihmisoikeuksista, jotka heille kuuluvat?
"monen ihmisen on vaikea suodattaa homoutta, koska heidän päissään luonto yksinkertaisesti kääntää ajatukset sitä vastaan. He eivät voi mitään sille, että kokevat homouden vastenmieliseksi ja luonnottomaksi."
- Paskat. He voisivat vaikka aloittaa lukemalla aivojen käyttöohjeen ja sen jälkeen kokeilla järjenkäyttöä ihan käytännössä.
"En usko, että maailmasta häviää kaikki homofoobikot ja homot tulevat aina olemaan huonommassa asemassa."
- Ei varmasti ainakaan ihan lähitulevaisuudessa, mutta en usko mahdottomuuteen tässä asiassa. Väitän, että homofobia on hyvin paljon kulttuuriin ja uskontoihin sidottu asia. Mitä olen lukenut perusteita ihmisten homovihalle, ne ovat miltei poikkeuksetta tavalla tai toisella uskontoon perustuvia ajatuksia. Sen sijaan ateistien joukossa homofoobikoiden osuus on luullakseni todella pieni. Toisaalta olisi kiinnostavaa tietää, miten homoihin suhtaudutaan niissä kulttuureissa, joissa kristinuskolla tai islaminuskolla ei ole suurta osaa.
"IHmisten on helpompi käsittää asioita kun tiedetään syitä."
- Vielä kun ihmiset todella haluaisivat etsiä syitä niiden keksimisen sijaan.
"Sitä paitsi negatiivisia puolia on paljon kuten HIVin levittäjät, homojen suojaamattomat anaaliyhdynnät jne.."
- Yhtälailla heteroissakin on HIV:n levittäjiä ja heterosuhteissa suojaamattomia anaaliyhdyntöjä. Eikä edes pidä paikkansa, että homosuhteisiin kuuluisi olennaisena osana anaaliyhdyntä toisin kuin populaarikulttuuri meille kertoo.
Homot kuuluvat silti riskiryhmään harrastivat sitten anaaliseksiä tai ei, koska heillä on verenluovutuskielto mikä on mielestäni aiheellinen eikä ollenkaan paha asia.
" Kuitenkaan en ihan ymmärrä juttusi pointtia. Miksi homoseksuaalit eivät taistelisisi niistä ihmisoikeuksista, jotka heille kuuluvat?"
Kysymys ei ollut siitä etteivätkö he saisi taistella, vaan siitä, että sen sateenkaaripinkkistereotypia-hehkutuksen alla on paljon negatiivisia asioita joita pitäisi myös ajaa sen sijaan että kiljutaan "me halutaan naimisiin kirkossa" Esim. nuorten homoseksuaalien, joilla esiintyy itsetuhoisuutta, tukeminen olisi tärkeämpää. Iso-Britanniassa ollaan tässä asiassa jo edellä sillä heiltä löytyy tukijärjestö LGBTQ-nuorille:
http://www.thetrevorproject.org/home1.aspx
Mutta tosiaan Suomessa nuorten homoseksuaalien on vaikea tulla puhumaan ongelmistaan jotka liittyvät seksuaalisuuteensa.
" Paskat. He voisivat vaikka aloittaa lukemalla aivojen käyttöohjeen ja sen jälkeen kokeilla järjenkäyttöä ihan käytännössä."
Homous koetaan vastenmielisenä koska monelle tulee mieleen ensimmäisenä homoudesta heidän seksuaaliset kanssakäymiset. Yhtälailla homoseksuaalit voivat kokea heteroseksin ällöttäväksi, koska heitä ei kiinnosta sellainen. Homot kuitenkin ymmärtävät, että kyse ei ole pelkästä seksistä. Toki on ihmisiä joita ällöttää pelkästään homojen halailut ja hellyydenosoitukset. Minusta on silti täysin luonnollista, että moni hetero kokee homouden vastenmielisenä.
"Väitän, että homofobia on hyvin paljon kulttuuriin ja uskontoihin sidottu asia. "
Se on totta ja onhan se kaunis ajatus että kaikki heterot ja homot tulisivat toimeen keskenään joskus tulevaisuudessa eikä homofobiaa olisi, mutta ehkä se toimii vain teoriassa. Ehkä kirkkokin voisi auttaa asiaa enemmän, koska on paljon homoseksuaaleja jotka ovat uskossa:
http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=7970&deptid=127&languageid=3&NEWS=1
Jos vaikka on pienestä pitäen tutnenu sen lapsen.
Ja vielä toiminu lastenvahtina.
Ei mullakaan yhdes välis ollu ystäviä saati tyttöystäviä.
Niin oli vuosia.
Vasta nyt 19v oon hoomannu ystäviä raamiksesta ja yliopistolt tuttja.
Mitä opiskelet yliopistossa?
"Jos vaikka on pienestä pitäen tutnenu sen lapsen"
Eihän tämä poika ole ainakaan vielä pienenä (siis kun on ollut itse pieni) voinut tuota lasta tuntea, sillä poikahan on ollut 11-vuotias ennen kuin tämä nykyisin 5-vuotias poika on edes syntynyt. Mutta jos tarkoitit sanonnalla "pienestä pitäen" tota 5-vuotiasta poikaa, niin sitten se toki on mahdollista.
Onko tämä 16 vuotias kehitysvammanen tai muuten vaan sen näkönen?
Ei ole kehitysvammainen, eikä edes sen näköinenkään. Kaverilla menee elämässään hyvin, nappaa koulusta erittäin hyviä arvosanoja jokaisista kokeista ja muutenkin on perusasiat hänellä elämässään kunnossa. Ainoa outous hänessä on tosiaan ainoastaan toi hänen kaveriporukkansa.
Okei, mää mietin et jos sitä ei hyväksytä ikäistensä porukkaan? Nuoremmat on aina innolissaan että saa kaveerata vähän vanhempien ihmisten kanssa. Jos sillä ei oo tarpeeksi hyvä itseluottamus ja on ujo niin kyllä sillon, voi myös muita syit olla..
Jos ainoa outous on tää kaveriporukka ei vissiin aasperger ole, niillä kun sattuu aina melkein olla joko itseään selvästi vanhempia tai nuoremia kamuja. Siis kyl assit pärjää koulussa ja on normi älyisiä, mutta sosiaaliset tilanteet ei natsaa..
Entä jos vaan ei kiinnosta ikäinen seura, tykkää nuoremmille tarkoitetuist jutuist. 1-2 luokkalaisten puhuu todella paljon ja on kyl ihanii, sitten vielä kun ei niitä kiinnosta sellaiset asiat ku päihteet ja seksi..
Eipä ny enempää tullukkaa mielee..
Niin, voivatko nuoret ja vanhat ylipäätään olla keskenään ystäviä (kavereita)? Siis onko tämä mielestänne sopivaa?
jo yli kaksikymppisen mieshenkilön joka kavereeraa erään 6-vuotiaan pikkupojan kanssa. Hän tietää, että missä tämä pikkupoika asuu ja menee aina kysymään tätä pikkupoikaa ulos leikkimään hänen kanssaan. Tässä tilanteessa mies ja poika eivät myöskään ole mitään sukua toisillensa. Miten tällä miehellä on pokkaa semmoseen? Tällä mieshenkilöllä näyttää olevan myös muutamia muita alle 10-vuotiaita poikia kavereina ja aina kun nämä hänen "kaverinsa" ylittävät 10 vuoden iän, niin tämä mies etsii uusia alle 10-vuotiaita poikia kavereikseen. Tällä miehellä ei myöskään ole yhtään omanikäistään kaveria, ei tyttö- eikä poikapuolisia. Pikkutytöt saavat olla kuitenkin rauhassa, sillä tämä mies ei jostain kumman syystä näytä olevan kiinnostunut pikkutytöistä lainkaan. Ainoastaan pikkupojat näyttävät kiinnostavan.
Tämä mies on koko elämänsä ajan hengannut vain pikkupoikien kanssa. Kaikki uskoivat, ettei hän tule selviämään armeijasta (ja saa hullun paperit). Mutta toisin kävi. Jotenkin ilmiömäisesti hän onnistui välttämään hullun paperit ja onnistui selvittämään koko varusmiespalveluksensa jopa vielä kohtuullisen hyvällä palvelustodistuksella. Miten ihmeessä hän onnistui huijaamaan niitä kaikkia henkilöitä armeijassa, ettei hänessä huomattu mitään poikkeavaa? "Millainen paikka Suomen armeija nykyään oikein on, jos siellä tuommoisetkin selviytyvät?" oli yleinen kommentti tähän asiaan.
No, koska kaikkien yllätykseksi tämä mies onnistui suorittamaan armeijan, niin kaikki uskoivat, että hän alkaisi viimein etsimään ikäisiään henkilöitä kavereiksi. Mutta ei, sama meno jatkui edelleen.
Pitäisikö tästä olla oikein huolissaan näiden pikkupoikien puolesta ja varsinkin tämän 6-vuotiaan pikkupojan puolesta? Mies aina vaan menee kysymään tätä pikkupoikaa ulos leikkimään hänen kanssaan. Ainakin tämän pikkupojan vanhemmat sen tietävät, että tämä mies leikkii heidän poikansa kanssa, eivätkä ole ainakaan vielä ruvenneet minkäännäköisiin toimenpiteisiin tämän kaverisuhteen lopettamiseksi. Tosin en usko, että ainakaan näiden muiden alle 10-vuotiaiden poikien vanhemmat tietävät, että heidän poikansa leikkivät erään aikuisen miehen kanssa.
Onko tällainen mielestänne aivan normaalia, vai onko syytä huoleen?
on mulki o jotain 7 vuotiait kamui ja oon 14