Rakas on rakkaus on rakas

' rakastan Sinua '
maailmankaikkeuden kauneus on
varmaan kiteytetty tuohon lauseeseen.

Mutta niin totta haastat myös siitä,
kuinka rakkaudessa ja elämässä yleensäkin
joudumme usein kompuroimaan. Haparoimaan
ja hakemaan sitä yhteistä säveltä. Antamaan
anteeksi ja ymmärtämäänkin.

Kolmas säkeistö on nostamisen arvoinen, vaikka
kokonaisuus on erittäin hyvä. Ote ja tuntuma
säilyy alusta loppuun. Hieno ja täyteläinen on
runosi Jouni.

Ilon hetkiä viikonloppuusi ja kiitos llukuhetkestä.

Luin runosi jo aamulla, mutta en tiedä mitä voisin sanoa, että en sanoillani pilaisi kaunista ja herkkää runoasi. Sitten aloin miettimään, että entäs jos en ymmärtänytkään runostasi yhtään mitään :( No uskallan sanoa pari sanaa ja ethän loukkaannu jos ihan vaivaiskoivupöpelikköön menee.

No ihan ensimmäiseksi sanon, että otsikko on aivan loistava...tykkäsin ja itse asiassa tiesin, että se on sinun runosi kun näin sen S/T -palstan etusivulla. Jotenkin se on niin sinun tyylinen ja heti minulle tuli tälläinen ajatus Rakas = Rakkaus = Rakas, peilikuva viehätti suuresti :)

Niin ja itse runostasi; itse asiassa tämä ei ollut enää ollenkaan niin synkkä kuin monet aikaisemmat. Ei rakastaminen helppoa ole, mutta se on sen arvoista: ne ihanat myrskytuulet ja joskus kaipauksen tuulet.
Kaikki me haparoidaan ja kompuroidaan, rakkaudessakin ja rakastava sydän kyllä anteeksi pystyy antamaan.
Viimeinen säkeistö on niin kaunis, että olen sanaton. Tykkäsin tosi paljon runostasi :)

Ensimmäinen kirje korinttilaisille 13 luku, tämä tuli mieleen runostasi...laitan siitä vain pienen otteen.

Suurin on rakkaus
- Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
- Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, .
- Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on Rakkaus.

..jo sen sanoi

en sano että hienosti/upeesti

..siinä oli just se.

KIITOS runosein

Mahtava!

Ei mikään onni kestä, ole ikuista, ei
ala koskaan se, mihin olisi ollut valmis,
ei vain syttynyt Hänessä, mikä itsdessä
liekkiin jo roihahti..

Silti hiillos siitä jää olemaan, kuumat
kuumuuden tekijät sisälle lämmittämään,
kuin elävänä ahjona sisin, vaikka herkin
toivo pois romahti..

Illan katseessa on yksin, sulkee päivän
verhot, asettuu lepäämään, Silloin taas
lämpö kuumaksi vaihtuu, muistot palaavat,
lakastuneet vain kuoret sen..

Yössä hän tulee vierelle, riisuutuu, alastomuutensa
paljastuu kuin verhot punaiset satiinin, vaaleaa
saapuu esiin, Rakkauden hellä kohtu, Hän
laskeutuu, Rakkaus luo minun Rakastamisen..

..niin todellista epätoivoiseen todellisuutteni
yö Rakkauden..

http://www.youtube.com/watch?v=QZxUl5gxX6Q&feature=related

Kiitos Runostasi.

Naisen kauneus pitäisi miehen kai
kohdata silmät ummessa, sielulla
ja sydämellä kokien.,

Rakkaus turhautuu ulkokuoren pinnalle,
kauneuden kohdalle jota Rakkaus ei kanna,
todellisuus sormin kosketa..

Jos kaiken ottaa sydämeen, kauneutensa
kohtaa, vaikka on pimeää..

niin Rakkaudessa.

Hienoja rakenteita Rakkausrunossasi
ja kerronan nautintoa.

Teksti ole herkkää, mutta vakuuttavaa.

Tunnelma eli ja Runo kulki eteenpäin.

Viihdyin ja nautin lukemisesta, hienoon
loppuun saakka.

Erittäin hyvä Runosi.

Voimia ja kannustusta Sinulle
päivääsi hyvä Ystävä.

Se on juuri vaikeaa..Jokainen toivoo sitä,koko sydämestään ja harvoin saa kokea..
On ihanaa,kun kohtaa ihmisen,jota voi rakastaa,koko sydämestään ja jolta myös saa takaisin rakkautta..
Uskon,että mielessä pyörii ,usko ja epäusko.. Sitä haluaa ,todella kovasti,uskoa,että on jollekin ihmiselle,se rakkaisn..Sitten taas valtaa epäusko; Miksi rakastaisi minua,kun maailmassa on paljon ihmisiä ja varmasti parempia...Sitä on vaikea uskoa, ja sitten vaipuu jälleen epätoivon suohon..Mikä siihen olisi avuksi..
Pitäisi uskoa itsensä ainutkertaisuuteen, eihän ole toista samanlaista..Kaipaus kaivaa ihmistä myös äärimmilleen..Mutta,uskokaamme, että joku rakastaa meitä ,vilpittömästi! Runosi on hieno,todella..
Kiitos jälleen.. Olet ehtymätön,kuin raikas lähde.. Mukavaa päivää..Uskotaan ,että olemme yhdelle ihmiselle ,
juuri SE,mitä hän kaipaa ja rakastaa.. ILOA! t.Irkku

Kaunis sointu ja virtaus.