Aamunkoi (Breaking Dawn) oli PETTYMYS

Niin, hätäinen tosiaan. Olisin halunnut kuulla lisää siitä millaista on olla vampyyri. Mielestäni kirjan huumori (, jos sellaista edes oli) oli hyvin huonoa ja kliseistä.
Itse en tykännyt ratkaisusta kirjoittaa Jacobin näkökulmasta, mutta se tosin johtuu siitä, etten pidä kyseisestä henkilöstä. Mikä pettymys olikaan lukea "Jacob". Paljon mielummin olisin lukenut vaikka Edwardin näkökulmasta. Totta kai Team Jacob piti tästä ratkaisusta, mutta...

Jotenkin ärsyttää, että tämä oli tässä, koska olisin toivonut viimeisen kirjan olevan jotenkin vielä vaikuttavampi kuin edelliset. Kielellisesti tämäkin teos oli melko kuraa, mutta enhän alun alkaenkaan sitä sen takia lukenut vaan hurmaavan tarinan takia.

Voikun itse olisin vampyyri. Noh onneksi nyt on Halloween tulossa, joten jospa saisi edes yhden illan olla Bella haha.

Niin ja itse annan myös numeron. Se olisi kaiketi jotain 6-7 luokkaa. Sanotaan 6,5.

maaaamaaamind8 kirjoitti:

Niin, hätäinen tosiaan. Olisin halunnut kuulla lisää siitä millaista on olla vampyyri. Mielestäni kirjan huumori (, jos sellaista edes oli) oli hyvin huonoa ja kliseistä.
Itse en tykännyt ratkaisusta kirjoittaa Jacobin näkökulmasta, mutta se tosin johtuu siitä, etten pidä kyseisestä henkilöstä. Mikä pettymys olikaan lukea "Jacob". Paljon mielummin olisin lukenut vaikka Edwardin näkökulmasta. Totta kai Team Jacob piti tästä ratkaisusta, mutta...

Jotenkin ärsyttää, että tämä oli tässä, koska olisin toivonut viimeisen kirjan olevan jotenkin vielä vaikuttavampi kuin edelliset. Kielellisesti tämäkin teos oli melko kuraa, mutta enhän alun alkaenkaan sitä sen takia lukenut vaan hurmaavan tarinan takia.

Voikun itse olisin vampyyri. Noh onneksi nyt on Halloween tulossa, joten jospa saisi edes yhden illan olla Bella haha.

Niin ja itse annan myös numeron. Se olisi kaiketi jotain 6-7 luokkaa. Sanotaan 6,5.

Lue lisää

Aloitin tuonne eilen yhden keskustelun kirjasarjasta ja siellä jo Aamunkoista mielipiteeni mainitsin, mutta voinpa sanoa sen täällä uudestaan. :) Eihän se siitä mihinkää kulu...

Pettymys oli minullekin kyllä tämä VIIMEINEN osa. Kyllä se viimeiseksi osaksi jää, Meyer on sanonut sen hyvin selvästi jo aikapäiviä sitten. Ja toivottavasti jää, en oikein nää mihin tarina voisi enää ylettyä... Itse toivoin tältä viimeiseltä, lopetukselta, sellaista järkyttävän hienoa tarinankerrontaa ja juonta, että aika kovaa kyllä tömähdin maahan noista odotuksen pilvilinnoista. Bellan raskaus ei oikein ottanut tuulta siipien alle ja kun kerronta yhtäkkiä hyppäsi Jacobin näkökulmaan niin olin suoraan sanottuna järkyttynyt. Ajattelin, että näinkö Meyer "tuhlaa" sivuja viedessään lukijan Jacobin pään sisälle. Olihan se ihan mielenkiintoista, mutta tarinassa on niin paljon muitakin mielenkiintoisia hahmoja, että Jacobin näkökulmasta kurkistelu ei ihan tyydyttänyt lukunälkääni. Sitten kun monen monituisen luvun jälkeen totuin siihen, että luen ja katselen tarinaa Jacobin silmin, niin yhtäkkiä hypätään taas Bellan pään sisälle. Renesmee eli Nessi jäi minulle hyvin hyvin etäiseksi hahmoksi. En saanut hänestä irti yhtään mitään. Muutenkin hahmojen kehitys tuntui loppuvan tähän kirjaan mentäessä. Edward oli minusta parhaimmillaan 1. ja 2. osassa (vaikken Uusikuusta pitänyt kirjana ollenkaan), mutta jo kolmannessa osassa en enää saanut hänestäkään irti mitään uutta. En erityisemmin pidä Bellan hahmosta koko tarinassa, vähän sellainen ärsyttävä, itsepäinen tyttö, jonka kanssa tuskin tulisin parhaiksi kavereiksi oikeassa elämässä. Minun oli hyvin vaikea kuvitella tuo tyttö yhtäkkiä äidiksi, joka jumaloi tytärtään enemmän kuin mitään koko maailmassa.

Tietynlainen satukirjamaisuus, mitä en muissa osissa havainnut, häiritsi myös. Bellan ja Edwardin satumainen pieni mökki lampineen kaikkineen oli vähän liikaa. Hyppäsin sumuisesta Forksista suoraan jonnekin Disneyn seitsemän kääpiön mökkiin. Tai siltä minusta ainakin tuntui. Odotin monimutkaisempaa juonta ja lopetusta sinänsä hienolle tarinalle, mutta siirryttäessä Jacobin kerrontaan tiesin, ettei niin tapahtuisi, vaan tässä kävisi juuri niin kuin olen aavistellutkin. Ja niinhän se sitten meni, loppu hyvin kaikki hyvin. Sitä en ymmärrä, miten Meyer valitsi hahmoilleen iäksi 17 ja 18. Itse olen vähän päälle parikymppinen ja jotenkin halusin ajatella, että Edward ja Bella olisivat parikymppisiä. En usko, että oma ikäni vaikuttaa tähän, mutta kaikki tuo suunnaton rakkaus ja eläimellinen seksuaalisuus (mikä tässä vikassa osassa näyttelee osaa vähän liiaksikin) sekä vanhemmiksi tulo, on vaan vaikea kuvitella noin nuoret (vaikka Edward onkin "hiukan" vanhempi oikeasti) tuollaisiin kokemuksiin. Se tekee tästä kaikesta hieman "teinirakkaus" kokemuksen, mutta pari vuotta lisää olisi tuonut jo aikuisemman kosketuksen ja olisin ehkä ymmärtänyt roolihahmojen vahvat tunteet hieman paremmin.

No mutta, nämä vain minun mielipiteitä, luultavasti muut ajattelevat toisella tavalla.
Aloittaja antoi kirjalle numeron, niin jospa minäkin yrittäisin arvioida sen numeroiden sisälle... 7-. Niin ja tähän loppuun voisi sanoa, että itse pidin Houkutusta sarjan parhaimpina. :)

not so Cullen kirjoitti:

Aloitin tuonne eilen yhden keskustelun kirjasarjasta ja siellä jo Aamunkoista mielipiteeni mainitsin, mutta voinpa sanoa sen täällä uudestaan. :) Eihän se siitä mihinkää kulu...

Pettymys oli minullekin kyllä tämä VIIMEINEN osa. Kyllä se viimeiseksi osaksi jää, Meyer on sanonut sen hyvin selvästi jo aikapäiviä sitten. Ja toivottavasti jää, en oikein nää mihin tarina voisi enää ylettyä... Itse toivoin tältä viimeiseltä, lopetukselta, sellaista järkyttävän hienoa tarinankerrontaa ja juonta, että aika kovaa kyllä tömähdin maahan noista odotuksen pilvilinnoista. Bellan raskaus ei oikein ottanut tuulta siipien alle ja kun kerronta yhtäkkiä hyppäsi Jacobin näkökulmaan niin olin suoraan sanottuna järkyttynyt. Ajattelin, että näinkö Meyer "tuhlaa" sivuja viedessään lukijan Jacobin pään sisälle. Olihan se ihan mielenkiintoista, mutta tarinassa on niin paljon muitakin mielenkiintoisia hahmoja, että Jacobin näkökulmasta kurkistelu ei ihan tyydyttänyt lukunälkääni. Sitten kun monen monituisen luvun jälkeen totuin siihen, että luen ja katselen tarinaa Jacobin silmin, niin yhtäkkiä hypätään taas Bellan pään sisälle. Renesmee eli Nessi jäi minulle hyvin hyvin etäiseksi hahmoksi. En saanut hänestä irti yhtään mitään. Muutenkin hahmojen kehitys tuntui loppuvan tähän kirjaan mentäessä. Edward oli minusta parhaimmillaan 1. ja 2. osassa (vaikken Uusikuusta pitänyt kirjana ollenkaan), mutta jo kolmannessa osassa en enää saanut hänestäkään irti mitään uutta. En erityisemmin pidä Bellan hahmosta koko tarinassa, vähän sellainen ärsyttävä, itsepäinen tyttö, jonka kanssa tuskin tulisin parhaiksi kavereiksi oikeassa elämässä. Minun oli hyvin vaikea kuvitella tuo tyttö yhtäkkiä äidiksi, joka jumaloi tytärtään enemmän kuin mitään koko maailmassa.

Tietynlainen satukirjamaisuus, mitä en muissa osissa havainnut, häiritsi myös. Bellan ja Edwardin satumainen pieni mökki lampineen kaikkineen oli vähän liikaa. Hyppäsin sumuisesta Forksista suoraan jonnekin Disneyn seitsemän kääpiön mökkiin. Tai siltä minusta ainakin tuntui. Odotin monimutkaisempaa juonta ja lopetusta sinänsä hienolle tarinalle, mutta siirryttäessä Jacobin kerrontaan tiesin, ettei niin tapahtuisi, vaan tässä kävisi juuri niin kuin olen aavistellutkin. Ja niinhän se sitten meni, loppu hyvin kaikki hyvin. Sitä en ymmärrä, miten Meyer valitsi hahmoilleen iäksi 17 ja 18. Itse olen vähän päälle parikymppinen ja jotenkin halusin ajatella, että Edward ja Bella olisivat parikymppisiä. En usko, että oma ikäni vaikuttaa tähän, mutta kaikki tuo suunnaton rakkaus ja eläimellinen seksuaalisuus (mikä tässä vikassa osassa näyttelee osaa vähän liiaksikin) sekä vanhemmiksi tulo, on vaan vaikea kuvitella noin nuoret (vaikka Edward onkin "hiukan" vanhempi oikeasti) tuollaisiin kokemuksiin. Se tekee tästä kaikesta hieman "teinirakkaus" kokemuksen, mutta pari vuotta lisää olisi tuonut jo aikuisemman kosketuksen ja olisin ehkä ymmärtänyt roolihahmojen vahvat tunteet hieman paremmin.

No mutta, nämä vain minun mielipiteitä, luultavasti muut ajattelevat toisella tavalla.
Aloittaja antoi kirjalle numeron, niin jospa minäkin yrittäisin arvioida sen numeroiden sisälle... 7-. Niin ja tähän loppuun voisi sanoa, että itse pidin Houkutusta sarjan parhaimpina. :)

Lue lisää

Aamunkoi oli pettymys, mielestäni kirjassa ei kuvailtu mitään, ei edes kerrottu minkälainen Bellan uusi auto oli. Englanniksi kenties parempi ?

idiootit kirjoitti:

Aamunkoi oli pettymys, mielestäni kirjassa ei kuvailtu mitään, ei edes kerrottu minkälainen Bellan uusi auto oli. Englanniksi kenties parempi ?

ollut englanniksi yhtään tuon parempi. Meyer ei ole kovin
hyvä kirjoittaja, vaikka tarinankesijänä hyvä olisikin, joten
kirjoitus ontuu ja itseasiassa kirjassa oli jopa
useita kirjoitusvirheitä.
Ei tämä älyttömästi tarinaa pahentaisi, jos se muuten olisi
hyvä, mutta ei. Voin sanoa, että viimeinen kirja oli minullekin
pettymys. Ja Bellan raskaus oli mielestäni suoraansanoen
ällöttävää. (tarkoitan esim. sitä, että lapsi söi itsensä
ulos äidistään) Ja Renesmeen hahmosta en pitänyt lainkaan,
vaikka häntä ei paljon kuvailtukaan. MIelipiteeni on se, että
Twilightin olisi pitänyt olla sarjan ainoa kirja. Vaikka ei sekään
mikään erityinen ollut.
On ollut ilmeisesti paljon väittelyä Twilight fanejen ja potter
fanien välillä. Itse pidän kummastakin sarjasta, mutta varmaa
on se, että kirjoittajana Meyer ei yllä lähellekään Rowlinia.