Sukulaiset olivat kotonamme yökylässä ja niiden 3-vuotias poika yritti jatkuvalla syötöllä töniä meidän 1,5-v poikaa. Olevinaan kielsivät, mutta eivät kuitenkaan estäneet. Poikamme alkoikin aika nopeasti pelkäämään isompaa ja juosta itkien pakoon. Tönijä sen sijaan vain nauroi, ja yritti töniä aina kun aikuisten silmä vain vältti. Joten siis itse pyrin seuraamaan koko ajan kintereillä ja teinkin asian selväksi, että töniä ei saa, ja jos tönitään, niin sitten mennään penkkiin istumaan (vauvojen syöttöpenkki).
Niinpä sitten sain estettyä yhden varman mukkelistönäisyn ja tönijän nostin penkkiin istumaan, ja annoin siinä jonkin aikaa istua ja kerroin, minkä takia hän penkkiin joutui. No, kalapaliikkihin siitä syntyi. Tönijä tietenkin sai itkukohtauksen (että eihän tämmöisestä ole ennenkään rangaistu) ja sukulaiset puolustelemaan ja vähättelemään koko tönimistä, mm. että lapset nyt aina tönii toisiaan ja se kuuluu leikkiin ja että mene itse päiväkotiin katsomaan niin näet, millä tavalla siellä tönitään.
Lapseni kun ei ole päiväkodissa vielä ollut, niin asiasta tietämättömänä kysynkin teiltä kokeneemmilta (toivottavasti myös joku alan ammattilainen osaa sanoa asiat niin kuin ne on), onko töniminen päiväkodeissa arkipäivää, ja etenkin, onko se hyväksyttävää? Lisäksi, onko 1,5-v poikani vika, jos hän pelkää yli päätä pidempää 3-v poikaa, joka pyrkii joka tilanteessa tönimään häntä ja nauraa päälle? Ja vielä, pitäisikö minun omassa kodissani sallia tämmöisen tapahtuvan, ilman että itse siihen mitenkään puuttuisin? Jos jollakulla on vastaavia kokemuksia, niin kertokaa, miten olette tilanteessa toimineet.
Niinpä sitten sain estettyä yhden varman mukkelistönäisyn ja tönijän nostin penkkiin istumaan, ja annoin siinä jonkin aikaa istua ja kerroin, minkä takia hän penkkiin joutui. No, kalapaliikkihin siitä syntyi. Tönijä tietenkin sai itkukohtauksen (että eihän tämmöisestä ole ennenkään rangaistu) ja sukulaiset puolustelemaan ja vähättelemään koko tönimistä, mm. että lapset nyt aina tönii toisiaan ja se kuuluu leikkiin ja että mene itse päiväkotiin katsomaan niin näet, millä tavalla siellä tönitään.
Lapseni kun ei ole päiväkodissa vielä ollut, niin asiasta tietämättömänä kysynkin teiltä kokeneemmilta (toivottavasti myös joku alan ammattilainen osaa sanoa asiat niin kuin ne on), onko töniminen päiväkodeissa arkipäivää, ja etenkin, onko se hyväksyttävää? Lisäksi, onko 1,5-v poikani vika, jos hän pelkää yli päätä pidempää 3-v poikaa, joka pyrkii joka tilanteessa tönimään häntä ja nauraa päälle? Ja vielä, pitäisikö minun omassa kodissani sallia tämmöisen tapahtuvan, ilman että itse siihen mitenkään puuttuisin? Jos jollakulla on vastaavia kokemuksia, niin kertokaa, miten olette tilanteessa toimineet.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sen verran tiedän, että moni pieni lapsi, jolla ei ole vielä kehittyneempää kykyä ottaa kontaktia ikätovereihin tönii. Lapseni töni muita noin 1,5 vuotiaana aloittaessaan päiväkodissa, koska ei ollut aiemmin juurikaan leikkinyt lasten kanssa eikä tiennyt muuta keinoa ottaa kontaktia. Päiväkodissa häntä autettiin löytämään muita keinoja (esim puhuminen) ja töniminen loppui. Myöhemmin toinen, häntä nuorempi lapsi pyrki ottamaan häneen kontaktia puremalla ja lapsellani oli usein ikäviä puremisjälkiä sekä käsissä että jaloissa. Minulle kerrottiin, että 1-2 vuotiaiden keskuudessa pureminenkin on aika tavallista, kun asiasta huomautin. Pyrin aina pukemaan lapseni päiväkotiin niin, etteivät hänen käsivartensa tai jalkansa olleet paljaina ja siten alttiina pahemmille puremille. Sittemmin lastani toinen lapsi usein löi ilmeisesti juuri kontaktinottokeinona (halusi leikkiä lapseni kanssa)...no ymmärtääkseni lapseni sitten löi takaisin ja he saivat aina molemmat rangaistuksen (penkillä istuminen).
En ymmärrä ystäväpariskuntaasi. Teit ihan oikein puolustaessasi lastasi. Eri asia mitä samanikäiset ja tasaväkiset lapset tekevät keskenään, mutta pienemmät pitää jättää rauhaan. Tuskin tuttaviesi lapsi saa päiväkodissakaan pieniä töniä rankaisematta ja eikö kolmevuotias jo ole isompien ryhmässä.
Kyllä päikkärissä on usein sellaisia lapsia jotka töniin mutta ei sitä sallita vaan etsitään keinoja millä kitkeä pois. Ei todellakaan voi ajatella että olisi ihan tavallista että tönitään niin antaa sitten vaan töiniä. Jotkut vanhemmat eivät vaan oikeen tajua että pitää asettaa rajat, tai sitten pelkäävät että lapsi saa trauman jos huonoa käyttäytymistä rajoitetaan. Sinä asetat rajat sille miten teidän kotona käyttäydytään ja teet sen selväksi niille lapsille (ja ilmeisesti aikuisille) jotka teille kylään tulevat. Kolme vuotias ei ole enää niin pieni etteikö häntä voisi ohjata käyttäytymään oikein.
Päiväkodissa tönimistä ajoittain esiintyy, mutta se ei todellakaan ole hyväksyttävää. Nimenomaan pyritään kitkemään sellainen käyttäytyminen, ettei pienempien tarvitse pelätä isompiaan. Leikkiin ei kuulu minkäänlainen satuttaminen tai toisen mielen tahallinen pahoittaminen.
Toimit kotonasi aivan oikein puuttumalla tilanteeseen, varsinkin jos pojan vanhemmat eivät siihen puuttuneet. Minä ainakin opetan omalle pojalleni (2,5v) ettei ketään saa satuttaa, enkä myöskään hyväksy sitä, että joku sitten satuttaa häntä.