Juttu (rikos) menossa hoviin. Voinko ottaa vielä esille asian josta olin maininnut tutkintapyynnössä ja käräjäoikeuden istunnossa. Syyttäjän teonkuvauksessa asia oli esillä, syyttäjä ei kuitenkaan tuonut nimikettä esiin. Olen saanut käsityksen että tuomioistuin ei ole sidoksissa nimikkeisiin vaan teon kuvaukseen? Käräjäoikeus ei reagoinut asiaan lainkaan. Voinko saada vielä asian hovissa käsittelyyn?
Haastehakemus meni tiedoksi vastaajalle juuri ennen ko asian vanhentumisajan rajaa (2v)
Haastehakemus meni tiedoksi vastaajalle juuri ennen ko asian vanhentumisajan rajaa (2v)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kysymyksestäsi ei saa selvää, että mikä seikka on kyseessä, mutta rikosasioissa ei ole olemassa prekluusiota. Tarkoittaa sitä, että uusiinkin seikkoihin tai todisteisiin voidaan vedota vielä muutoksenhakuvaiheessa (toisin kuin pääsäännön mukaan riita-asioissa). Ja nyt kertomastasi päätellen kyseessä ei ole edes uusi seikka, kun olet kerran siihen vedonnut jo aiemmin.
Siis, ymmärränkö oikein, että olet sitä mieltä, että kyseessä on eri rikosnimike kuin mistä sinua on syytetty?
Siis, sinähän olet jutun asianomistaja, etkä vastaaja. Luin liian huolimattomasti, pahoitteluni.
Tarkoittaako tämä sitä, että käräjäoikeudessa syyttäjä vaati rangaistusta rikoksesta X ja sinä asianomistajana vaadit rangaistusta rikoksesta Y, samalla teonkuvauksella? Pitää nimenomaisesti vaatia, pelkkä "maininta" ei riitä.
Joo, syyttäjä vaati teosta x ja samasta teosta olisi voinut vaatia myös teosta y. Siis samalla asialla oli rikottu kahta lainkohtaa. Asiasta mainitsin kun oli kuultavana mutta en erikseen osannut vaatia teosta y.
Eikö käräjätuomarin olisi pitänyt huomata että asiassa rikottiin kahden eri lain kohtaa.
Ymmärsinkö oikein että jatkossa voin lisätä vaatimuksen että teko y myös huomioidaan? Eikö hovin sitten pidä ainakin perustella jos teko y ei ole rangaistava? Näin maalaisjärjellä ajateltuna luulisi että asia vaikuttaisi ainakin kokonaisarvosteluun.
No, kerrohan mitkä ne kaksi lainkohtaa olivat, joita vastaan mielestäsi rikottiin. Kyllä ne syyttäjä ja käräjätuomari ovat yleensä varatuomareita, jotka ovat ainakin hajuilla eri laeista, entä kuinka sinä ??
"Kyllä ne syyttäjä ja käräjätuomari ovat yleensä varatuomareita, jotka ovat ainakin hajuilla eri laeista"
Niinpä, olla pelkästään hajuilla ei anna kovin luotettavaa kuvaa oikeuden toteutumisesta.
Esimerkkitapauksessa ei huomioitu rikoslaki 38 9:n ensimmäistä kohtaa jota myös rikottiin.
Hmm, harvinainen pykälä, tai siis tarkoitan sitä, että tuo rikos tulee varmasti harvoin vastaan käytännössä. Tämän palstan puitteissa, koska ei ole mm. tietoa siitä, mistä rikoksesta syyttäjä on syyttänyt ja millä teonkuvauksella, on mahdotonta arvioida tilannetta. Ilmeisesti sinulla alkuperäinen kysyjä ei ollut omaa avustajaa istunnossa mukana?
Tuomioistuin ei ole "sidottu" rikosnimikkeeseen, mutta ei voi antaa tuomiota muusta teosta, kuin mistä on rangaistusta vaadittu (teonkuvaus). Ja teolla tarkoitan sitä tiettyä tapahtumaa tai tapahtumasarjaa, jota rikokseksi väitetään. Tuomioistuin ei kylläkään voi tuomita eri nimikkeestä ottamatta asiaa prosessinjohtokeinoilla istunnossa esille, eli jos puheenjohtaja on sitä mieltä, että kyseessä on jokin toinen rikos, niin se on hänen otettava istunnossa puheeksi.
Sitten tässä tulee vielä pohdittavaksi se, että jokin tietty rikosnimike voi kattaa muita nimikkeitä, ja silti tuomitaan vain yhdestä eikä useammasta rikoksesta. Yksinkertaisin tilanne on se, että rattijuopumus sisältyy törkeään rattijuopumukseen, ja että huumausaineen käyttörikos sisältyy (jos on omaa käyttöä) huumausainerikokseen. Tapauksessasi siis saatta olla kyse siitä, että henkilörekisteririkos sisältyy siihen rikosnimikkeeseen, josta rangaistusta on vaadittu.
Mutta tosiaankin, tämä palsta on vähän hankala paikka arvioinnin tekemiseen.
"Ilmeisesti sinulla alkuperäinen kysyjä ei ollut omaa avustajaa istunnossa mukana?"
Kyllä minulla oli avustaja, liittoon kuuluva.
Kuten tuossa alussa mainitsit niin henkilörekisteririkos lienee aika harvinainen käytännössä ja niin on koko tämä tapahtumakokonaisuus myös.
Jos vähän avaan asiaa.
Rikoslain 30 luvussa on esimerkkejä joita voi tehdä ilman että tekee henkilörekisteririkosta. On olemassa rekistereitä jota eivät ole henkilötietolain alaisia, eikö? Mutta jos teet ensin henkilörekisteririkoksen ja sen jälkeen 30 luvussa mainitun teon niin eikö siinä tapauksessa ole syyllistytty kahteen tekoon. Eli kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Toisaalta molemmat teot voi tehdä myös yksittäin.
Olisiko puheenjohtajan tullut huomioida tämä asia vai käyttikö hän vain lain sallimaa vapaata harkintaa?
Joo, kyllä 30 luvun elinkeinorikokset ja henkilörekisteririkos voivat hyvinkin "esiintyä" samassa ympäristössä, kun ottaa huomioon millaisissa olosuhteissa esim. 30 luvun tekoihin yleensä syyllistytään. En ole erityisesti perehtynyt ko. asioihin, joten en tiedä, mitä esimerkiksi lain esitöissä on lausuttu (vai onko mitään) ko. tekojen keskinäisestä suhteesta.
"Olisiko puheenjohtajan tullut huomioida tämä asia vai käyttikö hän vain lain sallimaa vapaata harkintaa? "
Tuota, ei tuomari voi lähteä erikseen tuomitsemaan toisestakin rikoksesta, jos siitä ei rangaistusta vaadita, eli ei voi lisätä viran puolesta toista nimikettä. Ei ole puheenjohtajan tehtävä miettiä, että mihis kaikkiin mahdollisiin rikoksiin tällä menettelyllä on voinutkaan syyllistyä ja tuomitaanpa näistä kaikista. Kyllä syyttäjän tehtävänä on syyttää.
Ihmettelen sitä, että jos itse katsot, että toinenkin rikosnimike olisi tullut kyseeseen, niin miksi avustajasi ei ottanut asiaa esille? Sehän olisi hänen tehtävänsä. Vai, ettekö neuvotelleet etukäteen?
Hovioikeudessa rikosasiassa valittaja saa vedota rajoituksetta uusiin seikkoihin ja todisteisiin.
Uusia vaatimuksia ei saa esittää, sillä oikeusjärjestyksen hierarkia edellyttää, että vaatimusten tutkinta tapahtuu ensimmäisessä asteessa ensin. Tämä ei koske kuitenkaan KO-syytteen teonkuvauksessa tarkoitetun teon uutta rikosoikeudellista luonnehdintaa.