Minä olen tykännyt englannin lukemisesta jo monta vuotta ja minusta tuntuu, että sitä olisi kiva päästä lukemaan lukionkin jälkeen.
Tänä syksynä kirjoitin pitkän englannin ja sain arvosanaksi E:n. Kerroin kotona että minua englanti kiinnostaisi ja voisin yrittää sitä lukemaan yliopistoon. Vastauksen sain porukoilta heti. Heidän mielestään en kuulemma ole kielessä niin hyvä että pääsykokeissa pärjäisin.
Opo taas sanoo, että koska minulla kiinnostusta riittää, sain sen verran hyvän arvosanan ja että koska olen halukas tekemään töitä, niin hän ei näe mitään estettä, etteikö minulla olisi mahdollisuuksia.
Ketä tässä nyt uskoa? Tuntuu aika pahalta, kun kotona saan kuulla vain, että olen liian huono siinä aineessa ja turha edes yrittää kun en pärjää, ja sitten toinen sanoo että minulla olisi mahdollisuuksia.
Tänä syksynä kirjoitin pitkän englannin ja sain arvosanaksi E:n. Kerroin kotona että minua englanti kiinnostaisi ja voisin yrittää sitä lukemaan yliopistoon. Vastauksen sain porukoilta heti. Heidän mielestään en kuulemma ole kielessä niin hyvä että pääsykokeissa pärjäisin.
Opo taas sanoo, että koska minulla kiinnostusta riittää, sain sen verran hyvän arvosanan ja että koska olen halukas tekemään töitä, niin hän ei näe mitään estettä, etteikö minulla olisi mahdollisuuksia.
Ketä tässä nyt uskoa? Tuntuu aika pahalta, kun kotona saan kuulla vain, että olen liian huono siinä aineessa ja turha edes yrittää kun en pärjää, ja sitten toinen sanoo että minulla olisi mahdollisuuksia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos vanhempasi eivät itse ole korkeasti koulutettuja, he eivät varmasti vain osaa nähdä omaa lastaan yliopistossa opiskelemassa englantia tai mitään muutakaan. Ainakin minun kohdallani oli näin. Mutta kun pääsin opiskelemaan, olivat vanhemmatkin selvästi tyytyväisiä. Jos on halua ja intoa, kannattaa pyrkiä ja jollei heti pääse, niin pyrkiä uudestaan. Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu... :)
Epäilen vahvasti, että kyseessä olisi siitä, että vanhempani eivät kuvittelisi minun opiskelevan yliopistossa. Toinen on biologian professori ja toinen hammaslääkäri. Joten hekin ovat opiskelleet aika tavoin :)
Moi,
Ehdottomasti kannattaa yrittää hakea. Tosi kurjaa, että vanhempasi eivät kannusta sinua. Minusta E on todella hieno suoritus ylioppilaskirjoituksista pitkästä kielestä. Joka tapauksessa tärkeää on se, että pyrit sinne, mistä olet aidosti kiinnostunut. Näkisin asian niin, että jokaisella joka on valmis tekemään töitä, on mahdollisuus päästä mihin kouluun vain ja sinullahan on jo hyvät pohjatiedot. Eli olen siis samoilla linjoilla oposi kanssa.
Edellisen vastaajan kirjoituksen kanssa olen myös yhtämieltä. Omat vanhempani ovat olleet kannustavia koulutuksen hankkimisen suhteen, mutta minulla on ystäviä, jotka ovat kertoneet samaa kuin sinä. Ihmisillä vain on eri käsityksiä koulutuksen kannattavuudesta. Mutta ehdottomasti usko itseesi ja haen juuri siihen kouluun, mihin itse haluat:))
hae sinne englantia opiskelemaan! koska jos et mene pääsykokeisiin et saa koskaan tietää olisitko päässyt vai et. kokeile edes, et sä mitään siinä häviä. näytä niille vanhemmilles että sä pärjäät!:)
mäkin haluisin englantia opiskelemaan, tosin lukion ekalla vasta oon. isä ei tuu hyväksymään sitä, jos haen opiskelemaan englantia, se olis halunnu musta jonku insinöörin..
Itselläni englannin yo-arvosana E, ja opiskelen englantia, tosin pohjalla oli muita kieliaineiden opintoja yliopistossa. Minua ainakin auttoivat tilaamani itseopiskelumateriaali, en nyt muista mistä, oliskohan ollu eximia tai joku muu, eikä ollu hirveen kalliitkaan. Sinulla on kaikki edellytykset päästä lukemaan englantia, jos vain kiinnostusta riittää, mutta kehottaisin pohtimaan, mitä haluat tehdä työksesi, sillä humanisteja ei kauheasti työmarkkinoilla arvosteta, joten jos et halua opettajaksi, kääntäjäksi tms. voi olla järkevämpää lukea jotain muuta pääaineena ja englantia sivuaineena.