"Vauvanteko" ja seksi, meneekö överiksi?

Hyvä että olen pikemmin vainoharhainen kuin että siinä mielessä oikeassa että mieheni kyllästyy.
Moni asia tottakai pyörii mielessä ja siinä se yksi kun ehkäisy jäi ja lasta yritämme=) Toivon että onnistuu ennen kuin joskus 10 vuoden päästä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Toivoa ja peukkua vaan pystyyn jos tärppäisi vielä sellainen maailman ihanin onneus=) Ja että tosiaan että ei menisi siihen "pakkonaintiin" vaan olisi spontaania kuten ennenkin on ollut.

*Josephine* kirjoitti:

Hyvä että olen pikemmin vainoharhainen kuin että siinä mielessä oikeassa että mieheni kyllästyy.
Moni asia tottakai pyörii mielessä ja siinä se yksi kun ehkäisy jäi ja lasta yritämme=) Toivon että onnistuu ennen kuin joskus 10 vuoden päästä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Toivoa ja peukkua vaan pystyyn jos tärppäisi vielä sellainen maailman ihanin onneus=) Ja että tosiaan että ei menisi siihen "pakkonaintiin" vaan olisi spontaania kuten ennenkin on ollut.

Lue lisää

Ei ole ainekaan vielä mennyt seksi mitenkään robotiksi ja pakonomaiseksi. Meillä on 8kk yritystä takana. Meillä on kyllä ennen vauvantekoakin ollut tosi ahkera seksielämä ja on pysynyt samassa edelleen ja luultavasti jatkuukin ahkerana..

miplis kirjoitti:

Ei ole ainekaan vielä mennyt seksi mitenkään robotiksi ja pakonomaiseksi. Meillä on 8kk yritystä takana. Meillä on kyllä ennen vauvantekoakin ollut tosi ahkera seksielämä ja on pysynyt samassa edelleen ja luultavasti jatkuukin ahkerana..

Lue lisää

Mun täytyy kyllä tehdä poikkeus aloitettuun ketjuun, ja sanoa, että kyllä se meillä ainakin on seksiarkea muuttanut. En sanoisi, että huonompaan tai parempaan, mutta kyllä sitä huomautellaan puolin ja toisin, että nyt taas "pitäisi", kun eilen ei puuhailtu. Tosin itse en ole muutenkaan mikään joka-päivä-petiin -tyyppi, joten määrällisesti kertoja on ollut aikaisempaa enemmän, mutta sitten taas vastapainoksi tuo määrä sisältää aika paljon niitä kertoja, kun itse olen lähtenyt "leikkiin" mukaan vain antaakseni vauvatärpille mahdollisuuden, enkä siis ole välttämättä ollut ihan täysillä mukana huumassa, kun päässä on pyörinyt ihan muut ajatukset.

Mutta toisaalta laatu ei välttämättä heikkene, vaikka määrä kasvaisikin. Mukaan mahtuu se normaali määrä niitä aikaisemman kaltaisia ei-pakotettuja kertoja ja sitten lisämausteena on muutama ekstrakerta, jolloin laatu ei ole tärkeintä, vaan määrä. ;)

Voin myös kuvitella, että jollei pian tärppää, niin "yhtymisestä" katoaa aika paljon sitä spontaanisuutta ja huvittelumeininkiä... Toivottavasti ei tarvitse sitä pelätä...

Me olemme yhdessä haluamassa lasta. Tietää että pillerit jäi pois, mutta voisinko jotenkin "rauhoitella" miestäni, koska ottaa juuri nuo suorituspaineet, ja aika lujaa ja ns. pahaa. Ja en halua juuri sitä että seksi on hänelle pelkästään pakollista eikä nauti siitä normaaliin tapaan.

Ja ennestään ISO kiitos kun olette vaivautuneet vastaamaan! Toivottavasti nyt jatkossakin.

Aloittaja** kirjoitti:

Me olemme yhdessä haluamassa lasta. Tietää että pillerit jäi pois, mutta voisinko jotenkin "rauhoitella" miestäni, koska ottaa juuri nuo suorituspaineet, ja aika lujaa ja ns. pahaa. Ja en halua juuri sitä että seksi on hänelle pelkästään pakollista eikä nauti siitä normaaliin tapaan.

Ja ennestään ISO kiitos kun olette vaivautuneet vastaamaan! Toivottavasti nyt jatkossakin.

Lue lisää

Voithan sinäkin jättää kertomatta miehellesi, koska ovuloit, ja voit lohdutella, että kuukaudessa on vain "muutama päivä", jolloin seksi on lapsentekoa, ja muulloin vain sitä samaa mukavaa vapaaehtoista touhua, kuin aina ennenkin. Ja meillä asiasta on vähän vitsailtukin, mikä tekee toisinaan puuhasta rennompaa. Ja toisaalta, jollei ovulaation aikaan huvita, niin ei siihen voi itseään ja toista pakottaa. Tai voi, mutta siitä ne paineet sitten tulee. Ajatelkaa vauvan tekeminen muutenkin projektina, eikä niin, että heti oltaisiin vakavissaan sitä "tekemässä" ja että ylipäätään heti tärppäisi, koska ei välttämättä tärppääkään. Ensimmäisiä kuukausia voi hyvin pitää rentona "harjoitteluna" ja rauhoitella itseään ja toista, että tuskin onnistuukaan (vaikka oikeasti voi ihan hyvin onnistuakin).

- - - - - kirjoitti:

Voithan sinäkin jättää kertomatta miehellesi, koska ovuloit, ja voit lohdutella, että kuukaudessa on vain "muutama päivä", jolloin seksi on lapsentekoa, ja muulloin vain sitä samaa mukavaa vapaaehtoista touhua, kuin aina ennenkin. Ja meillä asiasta on vähän vitsailtukin, mikä tekee toisinaan puuhasta rennompaa. Ja toisaalta, jollei ovulaation aikaan huvita, niin ei siihen voi itseään ja toista pakottaa. Tai voi, mutta siitä ne paineet sitten tulee. Ajatelkaa vauvan tekeminen muutenkin projektina, eikä niin, että heti oltaisiin vakavissaan sitä "tekemässä" ja että ylipäätään heti tärppäisi, koska ei välttämättä tärppääkään. Ensimmäisiä kuukausia voi hyvin pitää rentona "harjoitteluna" ja rauhoitella itseään ja toista, että tuskin onnistuukaan (vaikka oikeasti voi ihan hyvin onnistuakin).

Lue lisää

Kannattaa myös pitää mielessä, että on vain noin 10%-15% mahdollisuus tulla raskaaksi vaikka seksiä harrastaisikin oikeaan aikaan... Eli kannattaa ottaa se asenne, että siinä vierähtää useampi kuukausi ennenkuin tärppää. Vähentää kummasti suorituspaineita, kun tietää että "kerrasta" ei tarvitse onnistua :-)
Ja kuten edellinenkin vastasi, niin jätä kertomatta turhat yksityiskohdat miehellesi, jos hänellä tuntuu olevan ramppikuumetta. Ja lapsenteko puheet kannattaa käydä mieluummin keittiössä kuin vällyjen välissä. Miehet tykkäävät pitää seksin seksinä :-) Ja anna miehesi laueta muuallekin kuin sisällesi kun ei ole ns tärppipäivät.. tuntuu olevan tärkeää ainakin jollekin miehille.

milla34v kirjoitti:

Kannattaa myös pitää mielessä, että on vain noin 10%-15% mahdollisuus tulla raskaaksi vaikka seksiä harrastaisikin oikeaan aikaan... Eli kannattaa ottaa se asenne, että siinä vierähtää useampi kuukausi ennenkuin tärppää. Vähentää kummasti suorituspaineita, kun tietää että "kerrasta" ei tarvitse onnistua :-)
Ja kuten edellinenkin vastasi, niin jätä kertomatta turhat yksityiskohdat miehellesi, jos hänellä tuntuu olevan ramppikuumetta. Ja lapsenteko puheet kannattaa käydä mieluummin keittiössä kuin vällyjen välissä. Miehet tykkäävät pitää seksin seksinä :-) Ja anna miehesi laueta muuallekin kuin sisällesi kun ei ole ns tärppipäivät.. tuntuu olevan tärkeää ainakin jollekin miehille.

Lue lisää

Se on 20-25% mahdollisuus raskautua kuukaudessa mikäli naisen munasarjat toimivat normaalisti.

minä vai kirjoitti:

Se on 20-25% mahdollisuus raskautua kuukaudessa mikäli naisen munasarjat toimivat normaalisti.

kyllä ihan selvästi. Tosin lähihistoria on se, että tein idioottipaniikkiratkaisuna abortin ja heti tajusin, miten kamala teko se oli. Siitä lähtien olen vain kaivannut lasta, joka hetki. Nyt on vasta 1 kierto takana ja päätimme yrittää uudestaan. Mutta syyllisyys abortista kalvaa mieltä ja koen itseni tasapainottomaksi tyrkyksi, kun on seksiä. Itse en edes itseäni tarjoa. Olin muka niin varma päätöksestäni, mutta en olisi koskaan uskonut voivani näin pahoin sen jälkeen. Keskenmenon riskikin on nyt paljon suurempi.
Miehelleni tilanne on varmasti vaikea myös. Olen häntä 6v nuorempi, hän pian 40 ja jo kahden lapsen isä. Olen aina rakastanut seksiä hänen kanssaan, halunnut koko ajan, mutta nyt olen ihan jumissa. Koen vaativani jotain, joka hänellä jo on ja joka ei ole enää siksi niin tärkeää hänelle. Ja kun jo sain sen ja menin tuhoamaan. Eli seksi on nyt tosi hankalaa. Älkää kiltit alkako haukkua mua, en ainakaan lue haukkuja. Ihan riittävän surullinen olo muutenkin. Mutta noin yleisesti uskon, että seksielämä vain parantuu ehkäisyn käytön lopettamisen jälkeen, jos molemmat lasta haluaa. Siitä tulee syvempää ja kauniimpaa. Mutta jos on yhtään epäselvyyttä siinä, haluaako molemmat, silloin mennee vaikeaksi.

im kirjoitti:

kyllä ihan selvästi. Tosin lähihistoria on se, että tein idioottipaniikkiratkaisuna abortin ja heti tajusin, miten kamala teko se oli. Siitä lähtien olen vain kaivannut lasta, joka hetki. Nyt on vasta 1 kierto takana ja päätimme yrittää uudestaan. Mutta syyllisyys abortista kalvaa mieltä ja koen itseni tasapainottomaksi tyrkyksi, kun on seksiä. Itse en edes itseäni tarjoa. Olin muka niin varma päätöksestäni, mutta en olisi koskaan uskonut voivani näin pahoin sen jälkeen. Keskenmenon riskikin on nyt paljon suurempi.
Miehelleni tilanne on varmasti vaikea myös. Olen häntä 6v nuorempi, hän pian 40 ja jo kahden lapsen isä. Olen aina rakastanut seksiä hänen kanssaan, halunnut koko ajan, mutta nyt olen ihan jumissa. Koen vaativani jotain, joka hänellä jo on ja joka ei ole enää siksi niin tärkeää hänelle. Ja kun jo sain sen ja menin tuhoamaan. Eli seksi on nyt tosi hankalaa. Älkää kiltit alkako haukkua mua, en ainakaan lue haukkuja. Ihan riittävän surullinen olo muutenkin. Mutta noin yleisesti uskon, että seksielämä vain parantuu ehkäisyn käytön lopettamisen jälkeen, jos molemmat lasta haluaa. Siitä tulee syvempää ja kauniimpaa. Mutta jos on yhtään epäselvyyttä siinä, haluaako molemmat, silloin mennee vaikeaksi.

Lue lisää

Voi, kurja tilanne. Olosi on varmasti kamala, se heijastuu kirjoituksestasi tuskallisesti. Toivottavasti teillä menee kaikki hyvin, ja pääset pian nauttimaan siitä, minkä jo vahingossa päästit käsistäsi. :) Älä ajattele itsestäsi tuollaisia ikäviä, ja koita muistaa, että saat edelleenkin nauttia seksistänne, vaikka (salaisetkin) tarkoituksesi ja toiveesi olisivat sen suhteen pelkkää huvittelua suuremmat.

Ei se aina ole helppoa silloinkaan, kun molemmat haluavat lasta. Silti tulee niitä kummallisien olojen hetkiä, kun mulla ainakin seksiin on liittynyt ennen NIIN toisenlaisia tunteita. Ennen oli erikseen "parisuhdeviihde" ja vakavat keskustelut / haaveet / haavat. Niiden yhteenliittäminen on välillä ollut kivuliasta, haastavaa ja tuntunut epätarkoituksenmukaiselta ja ärsyttävältä. Mutta toisaalta, kyllä sekin on kasvattanut. Tuonut suhteeseen uudenlaista kypsyyttä.

tsemppiä, edelleen itse kullekin. :)