Perheemme on allergisoitunut hometaloissa ja nyt haaveemme on alkaa rakentamaan (rakennuttamaan) hirsitaloa. Sisäilmaan liittyviä asioita seuranneina olemme alkaneet pohtimaan täysin muovittoman talon ja tuulettuvan alapohjan mahdollisuutta. Osaatteko kertoa kuinka se on nykyrakennussäädöksillä mahdollista? tuulettuva alapohja olisi mahdollista toteuttaa sekä betonisella ontelolaatalla tai puurakenteella. Betonisessa rakenteessa arveluttaa mahdollisen kosteuden imeytyminen betonilaattaan...onko kellään kokemusta?
Onko kokemusta ylä-ja alapohjien eristämisestä muuten kuin muovisella höyrysululla - mitä materialia olette eristämiseen käyttäneet ja kuinka olette muovin korvanneet?
Entä onko mitenkään enää mahdollista tehdä taloa, johon ei tarvitsisi asentaa koneellista ilmanvaihtoa - onko joku saanut vielä nykyisin erityisillä laskelmilla sellaiseen luvat?
Myös lamellirakenne arveluttaa - kertokaa kokemuksia sen riskeistä tai eduista. Entäpä onko enää uusilla rakennussäädöksillä mahdollisuuttakaan tehdä pelkästä massiivi- eli "yhdestä" hirrestä?
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista, itsetuntoaan kohottavat toisten kommenttien mollaajat älkää vaivautuko, kiitos.
Onko kokemusta ylä-ja alapohjien eristämisestä muuten kuin muovisella höyrysululla - mitä materialia olette eristämiseen käyttäneet ja kuinka olette muovin korvanneet?
Entä onko mitenkään enää mahdollista tehdä taloa, johon ei tarvitsisi asentaa koneellista ilmanvaihtoa - onko joku saanut vielä nykyisin erityisillä laskelmilla sellaiseen luvat?
Myös lamellirakenne arveluttaa - kertokaa kokemuksia sen riskeistä tai eduista. Entäpä onko enää uusilla rakennussäädöksillä mahdollisuuttakaan tehdä pelkästä massiivi- eli "yhdestä" hirrestä?
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista, itsetuntoaan kohottavat toisten kommenttien mollaajat älkää vaivautuko, kiitos.
Vastaukset 70
Vanhimmat
paras sunkin muuttaa telttaan
Muovi tai höyrynsulku ei liity sinänsä homeisiin eikä allergioihin. Jos liittyisi niin käyttö kiellettäisiin. Oikein tehtynä täysin turvallinen rakenne.
Tuulettuva alapohja mahdollista tehdä nykyääkin ja joissakin paikoissa vaaditaankin. Sen voi tehdä tosiaan betonina tai puurakenteisena. On kuitenkin maanvaraista kalliimpi ja joissakin olosuhteissa jopa huonompi. joissakin pakettitaloissa kostealle maaperälle rakennetuissa alapohjaan kerääntyy kosteutta jota tuuletus ei pysty poistamaan. Myös lattian nykyiset hurjat eristykset on aiheuttaneet päänvaivaa. Lattia pitää tehdä tiiviiksi ettei sieltä alapohjasta pääsee nousemaan mitään. Eli melkein muovi olisi varmin.
Muovin tilalla voi käyttää ilmansulku paperia mutta on vaikeampi asentaa.
Koneellinen ilmanvaihto on käytännössä pakollinen jossakin muodossa. Vaatimukset on niin tiukat ettei niihin pääse ilman.
Talon toki voi tehdä massiivihirrestä mutta varsinkin pyöreästä tehtynä ongelmaksi voi nousta raakapuun koko. Suomen metsät on hakattu niin ettei enää ole isoja puita. Lisäksi massiivi halkeilee joka vuoksi on siirrytty lamelleihin.
...muovista höyrynsulkuakin voidaan rakentaa. Silloin eristeenä käytetään pääsääntöisesti puukuitueristeitä kuten esimerkiksi www.termex.fi tai www.ekovilla.fi
Kosteuden imeytymistä betonilaattaan en pitäisi ykkösuhkana, mutta halutessaan sitä voi tietystikin rakentaa tuulettuvan alapohjan.
Koneellisen ilmanvaihonkin vielä nykynormeilla ja ehkäpä juuri ja juuri vuoden vaihteessa muuttuvilla normeillakin saa rakennettua, mutta en itse ainakaan usko, että sillä lisäarvoa huoneilman laadun kannalta saataisiin - melkein mieluumminkin päinvastoin. Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu talo taii olla pari vuotta sitten Hämeenlinnan (?) asuntomessuilla esitteillä, mutta siitä en sen enempää kerro, kun tosiaan epöilen sellaisen toimivuutta.
Lamellirakenteisiin ei liity mitään erityisen arvelluttavaa ja "yhdestä" hirrestä rakennetaan ainakin 2010...2011 - normit muuttuu taas 2012 vuoden alusta ja ainakaan minulla ei ole vielä tiedossa, uhkaako hirsirakentamista tuo muutos (vaikea olisi kuvitella, että Suomi lopettaisi hirsitalotuotantonsa vapaaehtoisesti, joten kyllä ne taas lobbaa hirrelle jonkun erikoisehdon siihen normiin).
Tuossa lukeee: Koneellisen ilmanvaihonkin vielä nykynormeilla ja ehkäpä juuri ja juuri vuoden vaihteessa muuttuvilla normeillakin saa rakennettua, mutta en itse ...
Pitäisi tietysti olla: PAINOVOIMAISEN ilmanvaihonkin vielä nykynormeilla ja ehkäpä juuri ja juuri vuoden vaihteessa muuttuvilla normeillakin saa rakennettua, mutta en itse...
Hirsitaloon muovin sijaan puuperäisiä materiaaleja. Paperi kost.sulun tilalle ja sellua eristeeksi. Muovia ei missään olomuodossa. Vanhoissakin hirsitaloissa ongelmia ilmenee yleensä vasta "modernien" materiaalien ja rak.tapojen myötä. Remontin JÄLKEEN, ei ennen.
Rossipohja. Kosteat tilat oma lukunsa.
Koneellinen ilmanvaihto varmaan jo pakollinen uusissa hirsirak.?
Lamelli. Liimapuuta joka on höylätty hirren muotoon. Liimapuuta ei hirttä. Etuna elämättömyys eikä halkeile. Ei mitään muuta "hienoa". Paitsi että kykenee sitomaan lämpöä itseensä massiivipuun tavoin. Mielenkiintoista että sitä edelleen kaupataan hengittävänä rakenteena.
Kyllä liimahirsikin hengittää. Kyse siinä hengittämisessä on pinnalla sitomisesta ja samaan suuntaan takaisin luovuttamisesta, ei siitä mitä kulkee rakenteen massiiviosan läpi. Ja saumoistaan/nurkistaan henki kulkee lähes jokaisessa hirsitalossa. Hengittävyyden saa loppumaan (väärällä = maailmankuvakysymys) pintakäsittelyllä.
Liimahirren hengittävyys kuuluu niihin puoleentusinaan teemoista joissa hirteen saadaan melkoista mystiikkaa ja sitä hokemalla yleensäkin vauhkoonnutaan turhien asioiden takia.
Juuri näin. Hengitys on lietsottua hysteriaa johon uskotaan kuin taivaaseen. Itsellä allergia oireet oli pahimmillaan "hengittävässä" rintamamiestalossa ja muutto muovitaloon auttoi huomattavasti. Home iskee ja haittaa elämistä oli hengittävä tai ei. Hengittävän rakenteen paremmat ilmanlaatu väitteet laittaisin osastoon Fengshui. Niillä on merkitystä jos niihin uskoo.
...ihan pelkkä vitsikään ole, mutta turhan usein kuvitellaan rintamamiestaloja hengittäviksi kun ne falskaa niin että verhot heiluu.
Hengittävyydellä ei ole mitään tekoa vuotoilmojen määrän kanssa vaan hengittävyys määritellään:
* rakenteiden kykynä tasata vuorokautista huoneilman kosteusvaihtelua sekä
* tiettuun rajaan asti kaasujen läpäisevyytenä (lähinnä kait hiilidioksiditasapainovaikutuksilla)
Nk. hengittävät rakenteet pyritään nykyisellään tekemään hyvin ilmatiiviiksi.
Ja tuo, mihin pääosa kritiikistäni kohdistuu on tuo painovoimainen ilmanvaihto. En ole vielä keksinyt yhtäänargumenttia, jolla painovoimainen ilmanvaihto olisi parempi kuin koneellinen, mutta toisinpäin argumentaatiosa löytyy paljonkin.
No eihän se hengittäminen ihan vitsikään ole mutta vaikutukset käytännön tasolla aika lähellä sitä. Faasimuutoshyötyjen vaikutus huoneilmaan,hiilidioksidi pitoisuuksiin,kosteusprosentteihin ja lämpötiloihin niin epäselviä että skeptikkoa naurattaa. Samalla mystiikalla kaupitellaan yhtä jos toista taikavarpua.
Monasti ongelmia myös mietitään väärästä päästä. Taloa ei ole siivottu kunnolla vuosikymmeniin ja saman aikakauden plus edellisten sukupolvien kamat,rojut ja paskat roikkuu asuintiloissa päästöjä tuottamassa mutta ongelmien pääsyyksi kuitenkin löydetään aina muovi ja pullotaloilmiö:-)
Tässä tulee se yksi argumentaatio painovoiman eduksi. Yksi tai useampi kone tai moottori vähemmän perusasujan huoltamisen,hoitamisen ja rikkimenneen laitteen korjaamisen laiminlyöntiin..
...että suhtaudun sketpisesti skeptismiinkin - enkä naura hengittävyydestä tehdyille tutkimuksille, kun ei omat tutkimukseni ole niin laajoja, että esimerkiksi VTT:n Tapanila-koetalon tuloksia voisin kumoamaan ryhtyä (Moisture, Thermal and Ventilation Performance of Tapanila Ecological House, Espoo, VTT )
Ja aina kun joku nauraa vastapuolen väitteille, suhtaudun entistä epäilevämmin - kumpaankin osapuoleen.
Se mitä kirjoitat siivoamisesta, on pilkulleen totta. Joskus 90-luvun puolen välin kieppeillä tutkailin asiaa enempikin ja eräs allergialääkäri kolme tärkeintä yytä allergikon huonoon oloon:
1) huono siivous
2) huono siivous
3) huono siivous
Kuittaan samalla myös tuon yhden argumentin painovoimaisen puolesta - tilanne on nyt minun kirjanpidossani 15-1 koneellisen puolelle kallistuen.
Laitan vielä paremmaksi. Suhtaudun skeptisesti jopa kaikkien skeptikkojen äitiin ja isään eli Arvovaltaiseen Valtion Teknilliseen Tutkimuskeskukseen. Vaikka on puolueeton ja voittoa tavoittelematon valtion tutkimuskeskus niin tutkimuksia tulee mitä milloinkin kenenkin tilaamana milläkin agendoilla. Eikä niille kaikille tuotoksille ole historia hurrannut.
Kaupallisiin tarkoitusperiin noita tehdään ja joskus tuntuu että jonakin päivänä voimme lukea lehdistä kun sekin on myyty jollekin ulkomaiselle kapitaalille kuten ajoneuvokatsastus........
No hyvä että painovoimainenkin sai pistetilin auki siitä se lähtee......
...IV ei mittää,
AK ei sitäkää mittäää (Hectoria lainaten)
Kuulostat melkein eräältä, jonka tapasin Valkeakoskella kesällä - tai sitten teitä on Suomessa vähintään kaksi ;-D
Kuka tässä asiassa mielestäsi sanoo viimeisen sanan tai kenellä on totuudentavoittelu pisimmällä?
No yksi piste on kirjattu painovoimaiselle, se ei ole paljon, edes aluksi.
liimahirsikin ja imee kosteutta ja turpoaa ihan niinkun mikä tahansa hirsi. Jos asiaa puhutaan, niin liimahirsi elää enemmän kuin tavallinen, koska siinä ei ole sivuhalkeamaa joka toimii ikään kuin puskurina elämiselle, siis kun hirsi turpoaa, halkeama pienenee eikä hirren korkeus juurikaan muutu. Kun halkeamaton hirsi kostuu, sen koko muuttuu heti suuremmaksi, koska ei ole halkeamaa johon johon liike voisi suuntautua. Taitaa joillekin olla tuttua asiaa lamellihirsi seinien pullistelu.
Oikeasti tieteellistä tietoa on näistä vaikea saada. Havaintoihin perustuvissa tutkimuksissa on niin paljon sekoittavia tekijöitä, näkymättömiä korkeamman kertaluvun riippuvuuksia yms joita ei voida kontrolloida. Kokeellisesti asioita on taas resursseja tutkia vain aniharvoilla ja mitä ilmeisemmin näillä tahoilla ei siihen ole intressejä.
Siivous on varmasti yksi sekoittava tekijä. Tosin sanotaanhan että yltiöpäinen siivous, varsinkin imurointi, voi olla pahastakin allergioille.
Väittäisin - ilman mitään evidenssiä tai testattavaa hypoteesia - että useat näistä ongelmista ovat tavalla tai toisella psykologiaa. Osa lähes "joukkohysteerisiä" joissa on syntynyt negatiivinen mielikuva (kuten tuo pullotalo), jota sitten hoetaan oikein ymmärtämättä mitä siihen kuuluu ja mikä on niiden asioiden syy-seuraussuhde.
Minäkin antaisin painovoimaiselle ilmanvaihdolle keeb it simple pisteen. Monesti se yksinkertaisin ratkaisu on paras (tai sillä saavuteaan ns. lokaali optimi). Minulla ei ole mitään teknistä asiantuntemusta rakennusfysiikasta tai lääketieteestä, olen vain iltakouluja käynyt sekatyömies.
...kohtuullisen paljon muuttujia, mutta kyllä ne kohtuudella hallittavissa kuiten on. Näyttää ain siltä, että kilpailu noitten asiantuntijoitten (VTT,TKK, TTKK,...) välillä on sen verran kova ja tiimien sisäinen henki tiukka, että jopa S24-palsta käy taistelutantereeksi - tullaan tänne nimettömänä dissaamaan toisen organisaation tuloksia - tämä varmistamattomana havaintona, kun ei ole pääsyä noiden tiettyjen viestien tunnistetietoihin.
Mitä taas tulee painovoimaiseen ilmanvaihtoon toteaisin, että se on periaatteessa mahdollinen, mutta pari perustavaa laatua olevaa ongelmaa siihen sisältyy:
1) Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttövoimana on lämpötilaero ja siksi se toimii varmemmin talvella kun lämpötilaero on suurimmillaan ja vastaavasti heikoimmin silloin kun lämpötilaero on pienimmillään. Ja kun ihmisille annetaan vapaus valita ilmanvaihdon määrä (koneellinen) he pääsääntöisesti säätävät asian juuri päinvastoin, pienentävät ilmanvaihtoa talveksi.
2) Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on huomattavasti vaikeampi järjestää tehokas lämmön talteenotto, sillä tehokkaimmat - pyöriväkennoiset - entisestään pienentäisivät ilmanvirtauksia. Eikä ole juurikaan järkeä lähteä energiataloudessa kompensoimaan ilmanvaihdon huonoa lämmöntalteenottoa rakenteita vahventamalla - niinkuin painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa pääsääntöisesti joudutaan tekemään.
Huoneilman laadun suhteen ilmanvaihdon määrä on tärkeämpi mittari kuin se, liikutellaanko sitä ilmaa koneellisesti vai liikkuuko se omia aikojaan.
Jos kirjoituksen alku osa oli tarkoitettu tänne sanon etten liity noihin enkä muihin esille tuotuihin tahoihin millään lailla. Völjarin tavoin vaan kouluja käymätön asioita sivusta seurannut sekatyömies:-)
Kuten todettu pidän koko hengittämis kysymystä lähinnä pääosin Panu Kailan lanseeraamaa back to roots kulttia. Epäilemättä asiassa on joku totuuden siemen mutta sen siemenen käytännön merkittävyydestä en ole kuullut tai nähnyt juuri mitään vakuuttavaa. Kuten arvon kollega sekari edellä mainitsi asiaan liittyy niin monta korkeamman luokan havainnointiin perustuvaa psykologista ym. huuhaata että yksiselitteistä vastausta saamme jäädä odottelemaan tulevaisuudessakin.
Tod.näk.talo kauppiaat tietää/epäilee samaa asiaa mutta koska hirttä ostetaan lähinnä vakaumuksellisista syistä niin eihän se heidänkään intresseissään ole alkaa venettä keikuttamaan kumoavilla tutkimuksilla.
Painovoimaisesta ilmanvaihdosta olisi kiva tietää myös onko asiaa tutkittu hirren ja kiven kaltaisilla lämpöä varaavilla massiivirakenteilla. Joidenkin mielipiteiden mukaan hukkalämmön talteenoton merkittävyys energiatalouden kannalta on pienempää näissä kohteissa.
...on kuulemma tehty jo tutkimuksiakin. Yksi tuttava TTKK:n rakennustekniikasta kertoi taannoin, että heidän havaintojensa mukaan monilla rakenteilla vuorokautisen lämpötilan vaihteluita tasaava kapasitetti parantaa todellista u-arvoa jopa neljänneksen laskennallisiin verrattuna. Ja itseasiassa tuo ilmiö on sopusoinnussa rakennusfysiikan perusteidenkin kanssa, mutta jostain syystä tuota tutkimusta en ole netistä löytänyt.
Sitävastoin rakennusfysiikkatietämykselläni en keksi mitään mekanismia, jolla noita lämmönvarausominaisuuksia saataisiin paremmin hyödynnettyä painovoimaisella kuin koneellisella ilmanvaihdolla. Saattaisi olla kyseessä painovoimaiseen ilmanvaihtoon uskovien markkinointikikka - ovat pakotettuja ottamaan argumentikseen kaikkiin järjestelmiin liittyvän ominaisuuden jota kilapilija ei vain ole huomannut/viitsinyt ruveta käyttämään.
Aivan totta. Koneellisella ilmanvaihdolla saadaan hyödynnettyä massavaraavuudellisessa rakenteessa säästyvää energiaa siinä kuin muissakin. Ehkä nuo painovoimaisen kytkökset asiaan on tosiaankin valikoitua informaatiota kun verrataan massiivista painovoima ilmanvaihtoa ja tavallista rakennetta koneellisena.
Allergikkona vaan on pakko suhtautua koneelliseen ilman vaihtoon tietyin varauksin. Ei kaikilta osin niele sen etuja ihan varauksettomasti. Epäilemättä laitevalmistus ja suunitelmat tehdään valtaväestön mukaan joilla ei ole erityisvaatimuksia.
...väittää, että nimenomaan pitää "pullotalo" rakentaa, jos on hengitysteissä herkkyyttä, sillä kanavoitu tuloilma saadaan suodattamalla ja kanavat säännöllisesti nuohoamalla pidettyä hyvälaatuisena. Painovoimaisesta saattaa tehot loppua kesken, jos pannaan kovin tiukat suodattimet matkalle.
En tiedä kannattaako rakentaa pullotaloa mutta jos ilmanvaihdon hoitaa koneellisena niin allergikon kannalta se asettaa suunittelijalle vaatimuksia että osaa piirtää kanavat vedot niin että niitä tosiaan joku viitsii nuohota.Lisäksi virtausnopeuksiin,putkipaineisiin,halkaijoihin ja venttiilien sijoituspaikkoihin pitää perehtyä viitseliäisyydellä. Kellekään paavo peruspiirtäjälle en oman taloni koneistusta antaisi laitetavaksi.
Yllättävän monella on käsitys että suodattimet suodattaa ja loput murheet on turhia.
Tällä hetkellä talossa on painovoimainen vanhanaikainen systeemi ja tällä asumiskuormalla tuntuu toimivan. Nykysäädöksillä ei näin saa enää tehdä kun suunittelunäkökohtia ei voi tehdä täysin yksilöidysti.
Olen sitä mieltä, että kun tutkitaan rakenteita ja niiden käyttäytymistä vaikkapa kosteuden suhteen voidaan järjestää kontrollituja kokeita ja tuloksia sitten tulkita verraten luonnonlaikeihin yms. Mutta kun tutkitaan ihmisten asumista jonkin tyypin x talossa olosuhteissa y, joudutaan tyytämään tilanteeseen jossa kohteista tehdään havaintoja (ilman mahdollisuutta kontrolloida muuttujia). Voidaan tehdä rajauksia lähdejoukolle, voidaan tehdä seulontaa ja vertailua eri otosjoukkojen välillä, mutta silti EI voida tehdä VARMOJA PÄÄTELMIÄ kohteiden olosuhteiden ja tapahtumien välisistä syy-yhteyksistä. Varmuus syy-yhteyden olemassaolosta voidaan saada selville vain tekemällä kokeita. Havaintojen perusteella voidaan tehdä päätelmiä ainoastaan kohteiden tapahtumien ja olosuhteiden yhteydestä, jota tilastonikkarit kutsuu assosiaatioksi.
...tulee asia perusteellisemmin käsiteltyä.
Tässä mietin, että mitenkäs ennen on eletty, ellei painovoimaisen ilmanvaihdon ehdoilla? Taidan olla vanhanaikainen. On sekin hyvä puoli, että hiilijalanjälki jää pienemmäksi, kun ei hanki sitä "ilmakonetta". Sen jälkeen on suodattimien vaihtoa yhtenään, kun vähän liioittelee. Eikä nekään ilmaisia ole. Niin ja jossakin nekin valmistetaan, eli kulutetaan luontoa.
Sama sillä muovilla. En ymmärrä, miksi pitää talot pullottaa liian tiiveiksi? Käyttäisin sitä tervapaperia tuulensuojaksi.
Taitaa olla känkkäränkkä kylässä...
...ainakin minä pidän sinua auttamattomasti vanhanaikaisena.
Jos on tarpeissa vaihtaa ilmaa, niin kolme asiaa mielestäni määrittää järjestelmää:
1) Ilmamäärän hallittavuus
2) Tuloilman puhtaus
3) Lämmön talteenotto
1) Ilmamäärän hallittavuus on koneellisessa ylivertainen - painovoimainen taas toimii juuri päinvastoin kuin tarpeet ovat.
2) Sisään tulevan ilman puhatus syntyy nuohottavissa olevista kanavista ja mahdollisuudesta suodatukseen. Erityisesti "eipullotalojen" hallitsematon vuoto-ilmaosuus on ilmanpuhtausongelma - vai miten nuohotaan seinien eristeiden läpi ulottuvat "vuotokohdat".
3) Huonompikin lämmön talteenotto tuotta moninverroin säästöä suhteessa suodattimenvaihtoihin yms.
Pullotaloissa on oltava koneellinen ilmanvaihto. Rakenteellinen pakko kun mitään ei tule eikä mene.
Ei pullotaloista puhuttaessa kysymykseen tulee monesti painovoimainen ilmanvaihto. Eli ilmanvaihto perustuu ei koneelliseen toteutustapaan.
Kyseessä sama asia. Molemmilla hyvät ja huonoy ominaisuutensa. Tapauskohtaista.
1. Mistä lähtien painovoimainen ilmanvaihto ei olisi säädeltävissä?
2. Tokion ilmalaatu ei ole Suomessa kovinkaan yleinen. Mitkä ihmeen eristeiden läpi ulottuvat vuotokohdat? Kerronko jotain lastulevyunelmien rakenteissa käytetyistä materiaaleista ja niiden "terveysvaikutuksista"?
3. Sähköhän ei tunnetusti maksa mitään ja verot poistetaan? Eläkeikä rajakin muuttuu vapaa valintaiseksi ja eläkäiläiseksi voi opiskella suoraan ammattikoulussa. Isotöisenä muutetaan piakkoin suoritettavaksi kirjekursilla.
Nykyään asuttaessa läträtään veden kanssa enemmän kuin silloin ennen vanhaan. Lisäksi asumisen vaatimukset on kasvaneet niistä päivistä. Samoin nykyään pullamössösukupolvi itkee heti kun nenä vähän kutiaa. Ennen vanhaan purtiin hammasta ja kärsittiin suurempien kysymysten äärellä.
Talon tiivistys on hyvä asia. Muovi on siihen erinomaisen hyvä ratkaisu. Ilmansulkupaperikin käy toki mutta erot on lähinnä mielikuvatasolla. Tiiviin talon ilmanvaihtoa on helpompi hallita ja koneellisesti vielä tarkemmin. Nykyajan ilmanvaihtomääräykset on pakko mitoittaa reiluiksi. Koneellinen ilmanvaihto on helppo sovittaa muuttuviin tarpeisiin. Painovoimaisen kanssa tarvitaan taitoa ja muunneltavuus heikompaa.
Jos teet taloa itsellesi tai perheellesi ajattele omaa etuasi ja toiveitasi. Älä hiilijalanjälkiä ja epäoleellista.
...jo paljastaa asenteellisuuden. Rakenteiden tiiveys johtaa siihen, että ilmanvaihto on hallittua - ilma kulkee ensisijaisesti kanavissa, joita voidaan säätää paremmin kuin vuotavia rakenteita - vai miten sellaisia hataria seinärakenteita säädetään?
Tokion ilmanlaadulla ei tämän kysymyksen suhteen ole mitään tekemistä. Myös Suomessa on paljon sellaisia ilman epäpuhtauksia, joita sisääntulevasta ilmasta vähentämällä voidaan sisäilman laatua ratkaisevasti parantaa. Ja seinärakenteiden hiukkaspäästöjäkin voi hallita lähinnä kahdella menetelmällä: käyttämällä matalapäästöisiä rakennustarvikkeita ja estämällä ilmavirtoja rakenteiden läpi.
Mitä taas noihin kustannuksiin tulee, niin nykyaikaiset ilmanvaihtokneet ovat huikeasti energiatehokkaampia ilmanvaihtajia kuin vanhat. Ihan perustasollaankin niiden SFP-luku (kWh/m³s) on puolittunut viimeisen viiden vuoden aikana.
Mitä tulee painovoimaisen ilmanvaihdon säädettävyyteen, ongelmana on se, että painovoimaisen ilmanvaihdon volyymi on riippuvainen lämpötilaerosta ja siksi se muuttuu vuoden mittaan paljonkin - ja juuri päinvastoin kuin ilmanvaihdon tarve.
Tottahan itsekukin suosikkinsa itse valitsee, mutta itselleni en voisi kuvitella rakentavani painovoimaista.
...laskelmieni mukaan hiilijalanjäljen minimointi toteutuu koneellisella ilmanvaihdolla, jossa LTO-hyötysuhde on korkea ja ilmanvaihdon energiankulutus LTO-tehoihin verrattuna alhainen. Eli ilmastonmuutoksellakaan ei kannata yrittää perustella painovoimaista.
Älä nyt viitsi väittää että pystyisit laskemaan noita hiilijalanjälkiä mitenkään. Just äsken höpisit tuolla aiemmin asenteellisuudesta......
Nämä on juuri niitä höpö-juttuja joilla valintoja ohjaillaan....
...mitään salatiedettä ole - ja nykyisin jokaisesta rakennuslupaa hakevasta rakennushankkeesta tarvii tehdä energiatodistus. Ja energiatodistuksen laskennan sivutuotteena syntyy myös ilmanvaihtolaitteiston energiatase. Katsoin muutamat viimeeksi tehdyt energiatodistukset ja näyttäisi tyypillisen hyvä suoritua olla tuollaiset 3000 kWh/vuosi, mitä ilmanvaihdosta otetetaan enempi talteen kuin mitä ilman sisään- ja ulospuhallukseen kuluu sähkönä. Siitä ei enää olekaan pitkä matka hiilijalanjälkeen...
Juupa juu. Noissa laskelmissa tietenkin otetaan huomioon myös laitteiston valmistamiseen ja tuottamiseen kuluvat hiili ym. päästöt. Mukaan lukien tehtaan työntekijöiden työmatkat ja pari miljoonaa muuta asiaan vaikuttava yksityiskohtaa.....
Jos totta puhutaan moisten laskelmien tekeminen ei ole edes mahdollista. Mainitsemiasi laskelmia harrastetaan muista syistä joista ehkä päällimmäisin on työllisyys ja talouskasvu. Kansa voi alkaa kapinoimaan jos tehtailla ei ole tuotettavaa ja työläisillä tekemistä. Yhteiskunnan tehtävä (yksi) on edistää hyvinvointia joista talouskasvu ja työllisyys on avaintekijöitä.
Tämä ja nämä päästökysymykset on vain yksi suuri savuverho todellisten asioiden ympärillä.
...arvioida ilmanvaihtokoneen valmistuksen tuottamat hiilipäästöt, mutta niin tarkkojen laskelmien tekeminen on tarpeetonta, jos vertailukalkyylistö on tässä:
* ilmanvaihdon lämpöenergianhukka painovoimaisessa 6.000 kWh/a, josta
* kunnon LTO ottaa talteen 4.500 kWh/a kuluttaen
* ilmanvaihtamiseen 1.500 kWh/a
Ja kaupan päälle saa parempilaatuisen sisäilman ja hallitun ilmanvaihdon.
...toteaisin, että minun puolestani jokainen ottakoot taloonsa haluamansa tekniikan - itse en itselleni rakentaisi painovoimaista. Eli sitä saa itsekukin uskoa ihan mitä datoja katsoo aiheelliseksi uskoa.
Lukemia on helppo manipuloida huomioon otettavia asioita valikoimalla ja monella muulla tavalla riippuen mitä asiaa lopputuloksessa halutaan painottaa. Ilmiselvästi voimakkaat ja varauksettomat näkemykset ei perustu esim. korjausrakentamisen arkipäivään tai allergikon erityisaatimuksiin.
Tarkoitus ei ollut loukata suorasta kyseenalaistuksesta huolimatta. Joten sorry jos semmonen vaikutelma syntyi.
...manipulointiin perustuu suomalaiset rakennusnormit.
No, seuraavaksi olisi kiinnostavaa nähdä sinun faktasi - siis manipuloidut tai manipuloimattomat luvut, jotka osoittaisivat, että painovoimaisessa ilmanvaihdossa olisi MITÄÄN IDEAA - etenkään allergikon näkökulmasta. Sikäli mikäli minä tiedät, allergialiitto ei suosittele painovoimaista ilmanvaihtoa ja siksi en aio pidätellä hengitystäni todisteluasi odoteltaessa.
MITÄÄN IDEAA-
Miltä kuulostaisi ilmanvaihto ideana tai tarkoitusperänä painovoimaisessa? Jos toimintaperiaate on ylivoimaista ymmärtää tai hyväksyä, mistä ilo tyhjän jauhamiseen?
Sauna tai saunan taakse esimerkkinä:
1. Jatkuvalämmitteinen puukiuas ja painovoimainen ilmanvaihto. Pitää sisällään yksinkertaistuttuna versiona tulo- ja poistoilman.
2. Sähkökiuas ja koneellinen ilmanvaihto. Tulo- ja poistoilma.
Yhtä kuin: Sama asia, toteutustavat poikkeavat.
Voitaisiinko tehdä sellainen kompromissi että todetaan koneellisen ilmanvaihdon olevan painovoimaista helpompi hallittava ja jopa parempi mutta sen toiminta ja toteutus on mahdollista sössiä siinä kuin painovoimainenkin.
Jos nuo muut hehkutukset,ylisanat,lukemat ja muut menisi sinne henkilökohtaisen mielipiteen tueksi asetettujen artefaktien mappiin.
En siis osallistu tämän enempää tähän kohtaan ja olen edelleen pahoillani.
...kompromisseihin, kun itsekukin saa näissä asioissa uskoa omia faktojaan - ja olla vastapuoln argumentaatiota noteeraamatta.
Eikä ole tarvetta pahoitteluunkaan, sillä ei minulla ole mitään tarvetta loukkaantua siitä, että sinä uskot johonkin sellaiseen, mihin minä en usko.
...haettu esimerkki - harvinaisen huono analogia.
Jatkuvalämmiteisessä kiukaassa on kyllä sama periaate kuin painovoimaisessa, mutta useiden satojen asteiden lämpötilaero, joka takaa hyvän vedon melkin kaikissa olosuhteissa. Painovoimainen ilmanvaihto sitävastoin perustuu talvella muutaman kymmenen asteen lämpötilaeroon ja kesällä se sitten pysähtyy, kun lämpötilaero nollautuu. Ja ihmiset mielellänsä vaihtaisivat ilmaa kesälläkin - ja yleensä jopa enemmän kesällä kuin talvella.
Ja kun se ilmanvaihto perustuu siihen lämpötilaeroon, ei sitä lämpöä saa ottaa poistoilmasta talteen, sillä sehän pysähdyttäisi ilmanvaihdon => painovoimaisen käyttövoimana on hukkaenergia, joka tosiaan menee hukkaan (tai harakoille).
Ja tästä asiasta taitaa olla pian tarpeeksi jauhettu?
minä!
Mitenpä se pitkä savuhormi nyt kesällä voisi toimia? Onhan se suunniteltu pelkästään talvikäyttöön!
Paloturvallisuutta unohtamatta tiilihormilla on tulisijan lisäksi myös erinomainen lämmöntalteenottokyky. Siksi savupellit sijoitetaan mahd. korkealle maksimaalisen hyödyn tavoittamiseksi. Edelleen muuratut tulisijat on toteutettu teknisesti niin, että savukaasujen tuottama lämpöenergia saataisiin sidottua rakenteisiin mahdollisimman tarkoin käyttöominaisuuksien edelleen toimiessa. Missä kohtaa harakat astuu kuvioihin?
Paljon puhetta, vähän tietoa.
...siis toimii vain silloin kun saunotaan?
Olipa se hormi miten pitkä tahansa, ei siinä esiinny hormi-ilmiötä silloin kun ulkona on sama lämpötila kuin sisällä. Sun pitäisi siis ilmanlaadun turvaamiseksi polttaa puuta yötä päivää kesälläkin.
Ja tiilihormien lämmönvarauskyky - vaikka hyvä olisikin - ei riitä nostamaan saunan kiukaan hyötysuhdetta ympäristönsuojelun kannalta älykkäälle tasolle.
Tuosta sitävastoin olemme samaa mieltä: paljo puhe ei takaa tiedon määrää tai laatua, joten omalta osaltani ilmoitan, että kutakuinkin kaikki oleellinen alkaa olla kerrottu.
Älykäs taso?
Kaikki kerrottu kyllä ja bittiavaruuteen meni taas paljon tyhjää sanan helinää ilman asiallista todellisuuspohjaa. Ilo se on inttämisenkin ilo. Jessus että piti taas aikaa haaskata tyhjän kanssa..
Pullo vaatii kesälläkin koneellisen ilmanvaihdon. Painottomassa avataan pelti. Joskus vedon aikaan saamiseksi täytyy polttaa tulipesässä sanomalehti tms. OK, riittää..
...jo pariinkin kertaan todettu, tässäkin asiassa itsekukin saa valita omat argumenttinsa ja uskoa niihin.
..jo pariinkiin kertaan todettu, pätemisen tarve ja uskon julistaminen on Suomalaiselle kovinkin ominainen piirre. Oli kysymyksessä automerkki, talonrakentaminen tai puoluepolitiikka. Taistelu epäjumalien palvojia vastaan ei lopu koskaan.
...usko painovoimaiseen tuntuu istuvan tiukassa.
kun taatalla ottaa luonnon päälle.
Herroillahan on tuntunut olevan kiivasta jutustelua täällä. Ajatusta on suuntaan jos toiseenkin.
Itse pohdin edelleen vakaasti painovoimaista ilmanvaihtoa, sillä vanhoissa hirsitaloissa olen aina oireillut kaikkein vähiten.
Sen vuoksi olisin itsekin enemmän kallellaan tuohon vanhaan hyvään talonrakennustapaan, koska elimistöni kertoo sen, missä voin asua ja missä taas en.
Talothan on tarkoitettu asumiseen, joten tehköön teollisuus ja asiantuntijat mitä vain vakuuttaakseen ilmalämpöpumput ja -koneet parhaiksi mahdollisiksi - on allergikon kroppa kuitenin armoton. Se ei tunne nykymääräyksiä, vaan ainoastaan tilan jossa on hyvä hengittää.
Uskon että se mikä on hyvä allergiselle on hyvä myös muille. Uskaltaisin melkein väittää että ne allergiset jotka ovat hankkineet nämä hifistelypullotalot juuri allergisuutensa vuoksi, pärjäisivät yhtä loistavasti myös vanhaan malliin tehdyssä hirsitalossakin. Ainoa ero olisi siinä, että sen voisi jättää myös tuleville sukupolville, muovipussitalon en usko kestävän montaakaan vuotta/vuosikymmentä kunnes mikrobit alkavat juhlimaan muovien välissä.
Nykymääräykset ovat viemässä mahdollisuuden rakentaa tällaisia taloja ilmastonmuutoksen nimissä. Yhdyn itsekin siihen ajatukseen, että kaikenmaailman ilmanvaihtojärjesteömien ja -laitteistojen valmistus, ylläpito ja huolto eivät ainakaan vähennä ilmastonmuutosta. Tämä on puhdasta politiikkaa johon on mahdollisesti sekoittunut myös hyväveli-järjestelmä..
Vielä siis olisi hienoa kuulla lisää painovoimattomien talojen asukkaiden ajatuksia. Kiitos!
...sillä mielestäni kaikilla on oikeus uskoa ihan mihin "totuuteen" nyt sattuu haluamaan uskoa.
...kommentoin alkuperäistä teemaa, sillä näytetään aivoitukseni hieman väärin tulkitun. Ja se väärintulkinta liittyy siihen, että vaikka olen itse selkeästi kallellaan ilmanvaihdon koneellistamisen suuntaan, minulla ei ole mitään erityisiä intohimoja vastustaa painovoimaistakaan järjestelmää.
Nykymääräyksissä ohjenuorana on energiatalous - ja nykymääräysten valossa on siksi käytännössä mahdotonta suunnitella talo, jossa olisi sekä lisäeristeettömät hirsiseinät että painovoimainen ilmanvaihto. Siksi sinäkin joudut osasta tavoitteistasi luopumaan.
Jos joutuisin itse tilanteessasi luopumaan toisesta, luopuisin painovoimaisesta ilmanvaihdosta. Ja jos tavallasi kauhiasti kammoaisin koneellista ilmanvaihtoa, toteuttaisin koneellisen ilmanvaihdon mahdollisimman paljon painovoimaista muistuttavalla tavalla - ja päälle päätteeksi sammuttaisin sen järjestelmän, jolloin talo olisi painovoimaisen varassa.
Ja tuo nykymääräykset täyttävä koneellinen järjestelmä, joka olisi lähinnä painovoimaista: Se toteutetaan koneellisella poistolla, johon saadaan laitettua LTO, mutta siten, ettei sitä talteenotettua lämpöä ajetakaan sisääntulevaan ilmaan vaan sillä lämmitetään vaikkapa käyttövettä. Tässä järjestelmässä korvausilmapuoli on suoraan painovoimaisen kaltainen joten kahta rinnakkaista järjestelmää rakennetaan minimimäärä.
Mutta ennenkuin lähtisin noin puolittaista systeemiä tekemään, suosittelisin sinullekin tutustumista nykyaikaiseen hirsitaloon, joka on varustettu ihan oikealla nykyaikaisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla - kunnon suodattimien keralla. Niissä on tutkitusti vähemmän ilman epäpuhtauksia kuin kaavailemallasi tavalla toteutetuissa. Tuollaisiin taloihin on mahdollista tutustua monissa suomalaisissa matkailukeskuksissa - vuokraamalla esim. viikoksi...
Mutta toisten tietämättömyys ja typeryys tuodaan yhtä hyvin esille kuin oma erinomaisuus. Loppukevennyksenä kaikki saa uskoa mihin haluaa uskoa mutta väärässä olet?
Harvoin tulee seurattua ohjelmaa nimeltä asuntomarkkinat. Mutta vähän aikaa sitten tämä remonttireiska esitti hyvän kysymyksen lisälämmöneristyksen lisäämisen järkevyydestä. Ei mikään ajattelijaluonne mutta hänenkin mielestään mopo on jo karannut käsistä. Kustannukset ei koskaan "maksa" itseään takaisin eikä saavutetut lopputulokset ole merkityksellisiä. Bisnestä tehdään ilmastopolitiikalla.
Omasta mielestä typerintä koko touhussa on se, ettei lisäeristyshuumassa huomioida millään tasolla rakennusosien rakennusteknisiä ominaisuuksia lämpötaloudellisesti ja sitäkautta energiapoliittisesti. Onhan se hienoa kun lämpöä ei "karkaa" seinien läpi kun lisätään eristevahvuuksia. Mitä jos asetettaisiinkin laki ettei Suomessa saa rakentaa muita kun pelkästään lämpöä sitovilla massiivirakenteilla? Esimerkiksi sisäseinäpinnat tiiltä tai massiivihirttä sen sijaan että lämmintä ilmaa pelkästään "pyöritetään" koneellisesti ja pyritään talteenottamaan koneellisesti. Erikoista energiapolitiikkkaa minun mielestäni.
Esimerkki: Vanha hirsitalo.Ulkopuolella tuulensuojalevy, koolaus ja lautaverhoilu. Hirsirunko. Sisäpuolella puukuitulevy. Ala- ja yläpohja uusittu ja eristetty sellulla. Ainoa lämmityslaite takkaleivinuuni. Koneellinen ilmanvaihto pelkästään liesituulettimessa ja kosteissa tiloissa. Energia eli lämmityskustannukset jopa yli viisi kuutiometriä koivuhalkoa talvessa.
Naapurissa samankokoinen lastulevyunelma vesikiertopattereilla. Kuutiometrit lähempänä neljääkymmentä kuutiometriä. Uudempi, modernimpi ja varmaan myös energiatehokkaampi?
Tulisija, hormisto, seinäpinnat sitovat lämpöä itseensä eikä ala-tai yläpohja hukkaa energiaa. Huolellinen työ A ja O. Eli standarmien mukaisen rakenteen voi mitätöidä huonosti suoritetulla työllä.
Itsellä on kyllä aina aamulla nenä tukossa ollessa yökylässä näissä pullotaloissa jos yleisnimitystä saa käyttää asian hahmottamiseksi. Enkä ole allerginen muulle kun kunnalispoliitiikan kiihkoedustajille.
Paras lisälämmöneristyskämmäys mitä itse olen nähnyt oli seuraavan kaltainen: Rintamiestalo tai vastaava, ohiajaessa ei tarkempaan analisointiin tullut kiinnitettyä huomiota. Vaakaan asennetun paneleiden alaosien alapuolelta näkui hauskasti keltainen lasivilla joka oli valunut pystykoolinkien välistä?!?! Hiukan porrastaen mutta koko rakennuksen ympärillä sama näky. Kymmenestä neljäänkymmeneen senttiin villa roikkui sokkelin päällä. Todella "kaunis" ja energiataloudellinen ratkaisu?Huh huh!?
...mutta joku painovoimaisen järjestelmän toimivuuden tietävä voisi tässä kohtaa linkittää johonkin tutkimukseen siitä, kuinka erinomainen järjestelmä se onkaan. Olisin kiinnostunut lukemaan aiheesta lisää.
...on tuo, ettei 2010 vuoden alusta tulevia normien kiristyksiä pystytä perustelemaan liiketaloudellisilla seikoilla. Yksikään normin kiristys ei ole nykyisillä energian hinnoilla kannattava investointi.
Normien kiristämistä onkin perusteltu pelkästään ilmastopolitiikalla - hiilipäästöjen vähentämisellä.
Jaa vai ei ole intohimoja vastustaa painovoimaista järjestelmää? No onhan tuokin näkemys mutta ei tämän keskustelusäikeen valossa kovinkaan uskottava.
Hyvin valaiseva keskustelu totta tosiaan. Aika junttura tuntuu rk. olevan vaikka esittäytyy asiamiehenä.
Hei hei mikä se tuolla kaukana menee?.....
Se on hra. kankaan uskottavuus bye bye.... goodbye
...pakko uskoa edes näitä mun juttuja.
Bye, bye vaan - en jää perääsi ikävöimään.
Luettu ja luetun ymmärtäminen? Anybody home?
Koko päivä Suoli24palstalla? Sivistyksen kehto..
Tehtaat pukkaa lisää ja lisää rak.materiaalia hiilipäästöjen vähentämiseksi? Mutta eikös materiaalin valmistus vastaavasti lisää tehtaiden päästöjä? Tulppaa ei laiteta veneen pohjalle vaan äyskäröidään sen sijaan koko ajan vettä paatista pois. Whats the point?
Jos päästöistä sakoitetaan tai asetetaan uusia vaatimuksia päästöille, tuotanto siirretään maihin missä säännöksien kanssa ei ole niin nuukaa. En oikein ymmärrä aina tätä ilmastopolitiikkaa? Asiat halutaan nähdä sellaisina kun ne halutaan nähdä.
...mesta olla kuin sinunkin kaltaiset hengen jättiläiset vaivautuvat tänne skriivaamaan.
....tunnut olevan "passissa"
Ota nappi, jeesaa sinut jaksamaan huomiseen.
...noista nappiloista. Kerro vaan meille muillekin, onkos niistä apua - hieman epäilemme tapauksessasi.
Luin koko ketjun viestit ja ajattelin laittaa oman ns. empiirisen, itse koetun kokemukseni asiasta.
Asuin 15 v. elementtirakenteisessa vuonna 1990 rakennetussa omakotitalossa, pinta-alaa 120m2.
Talossa oli sähkölämmitys, varaava takka ja sauna , jossa sähkökiuas.
Saunaa lämmitettiin n. 4 kertaa / vko, asujia 2 2. Sähkön kulutus 15 vuoden ajalta keskimäärin 16000 KWH / v. Eristykset, ikkunat, ovet jne. 80 /90-luvun taitteen tavoilla tehtyjä.
Vuonna 2006 muutimme uuteen hirsitaloon, talo on saman kokoinen. Seinänä 204mm:n lamellihirsi, katossa selluvillaeristettä 500mm, ikkunat kaasutäytteisillä lasielementeillä, U- arvo 1,1.
Puulämmitteinen sauna, varaava takka, sauna lämpiää n. 4 krt / vko, henkilöluku 3. Takka lämpiää talvisaikaan joka toinen päivä, kuten aikaisemmassakin talossa.
Lattialämmitys sähköllä, ILP, painovoimainen ilmanvaihto 3 kpl poistopuhaltimia. ( Sauna, WC, PH, Keittiö)
Keittiökoneet uusinta vähäkulutuksista mallia.
Entiseen taloon suurimmat erot ovat pienempi energiankulutus, 3 vuoden keskikulutus 9800 KWH / vuosi.
Lisäksi sisäilma on erittäin miellyttävä, sen ovat monet meillä käyneet ja yöpyneet vieraat erikseen maininneet.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hirsitaloja koskevat U-arvo- ja energiankulutuslaskelmat eivät pidä täysin yhtä käytännön kanssa.
Jos hirsitalo on kunnolla tehty, se on myös energiataloudellinen. Näin ainakin minä olen sen nyt kokenut.
mistä roikkuu..
Moni asuu sata vuotiaassa hirsitalossa. Heitä ennen samassa talossa on asunut parikin sukupolvea. Energiataloudellinen kyllä.
Uudenki hirsitalon energiakuormitus pelkästään valmistusvaiheessa on huom. pienempi verrattuna tähän ns. pullotaloon ja sen rakenneosien valmistukseen.
Ilmastopolitiikkaa on myös se, että satavuotias hirsitalo voi ja kykenee lahoamaan paikalleen hoitamattomana ja ongelmajätettä ei juurikaan pääse syntymään. Kohteesta riippuen luonnollisesti. Pullotalo taas vastaavasti "tuottaa" jätettä todella paljon. Heikoista materiaaleista valmistettuna vaatii useita remontteja eikä käyttöikä riitä edes lainan maksamiseen. Kertakäyttökulttuuriksi kutsutaan.
...suinkaan olla mikään energiasyöppö - eikä se nykynormein sitä saakaan olla.
Hirsitalon suunnittelijat velvoitetaan tekemään energiantarpeesta tasauslaskelman, joka osoittaa, että ulkoseinän heikompi u-arvo on kompensoitu muita rakenteita parantamalla - kokonaistuloksen täytyy hirsitaloissakin olla "vertailutason" mukainen tai sen alle.
Ulkoseinien läpi johtuva energia on vain viidennes kokonaiskulutuksesta, joten sen kompensoiminen onnistuu kyllä.
Tuossa vertailussa oli monta muuttujaa, jotka vähentävät sähkönkulutusta siinä uudessa talossa (puukiuas, ILP, kunnon ikkunat etc) ja tulos siksi täysin uskottava. Olette tehneet ilmeisen mukavan valinnan, sillä tuo kulutustaso on varsin kohtuullinen - tosin puuta palaa aikas paljon sähkön lisäksi.
Tässä se nähdään kaytännössä miten lukemia vääristellään ja omia valintoja kaunistellaan. Ilmoitetut lukemat ei ole mitenkään vertailukelpoisia koska asumistottumukset on muuttuneet ja talotekniikka erilaista. Neljä kertaa viikossa lämpeävä kiuas vie hurjasti sähköä mikä tekee tuohon ysikyt luvun talon lukemiin huomattavan lisän. Samoin yksi asukas enemmän vaikuttaa jonkinverran.
Takkaa poltetaan joka toinen päivä,talossa on ilppi ja vähäkulutukselliset keittiökoneet.
Sitten energiavertailun voittajaksi yllätys yllätys päätyy HIRSITALO.
Mitähän mahtaisi viedä tuo 80/90 luvun talo vertailukelpoisilla spekseillä. Veikkaisin ettei kovinkaan paljoa enempää.
Kirjoittajahan ei kertonut mitään muuta kuin oman kokemuksensa arkielämästä.
Jos 80/90- luvun taloon vaihdettaisiin uudet keittiökoneet, puulämmitteinen kiuas ja ILP, se veisi ilman muuta vähemmän energiaa kuin 80-luvun lopun varusteilla.
Sen verran kokemusta rakennusalalta on minullakin, että pelkän hirsiseinän energiankulutus verrattuna vaikkapa villalla täytettyyn elementtiseinään ei ole käytännössä se oleellisin asia, vaan talo on aina kokonaisuus kaikkinen rakenteineen, laitteineen, asukkaineen, asumistapoineen, pinta-aloineen.
Vasta kokonaisuus ratkaisee asumisen hinnan ja viihtyvyyden.
Just näin ja samalla malliesimerkki miten asiat laitetaan väärin perustein paremmuusjärjestykseen. Eli mielikuvilla ja mielipiteilla jotka perustuu valikoituihin faktoihin. Kuten esim.noiden ilmanvaihto jauholakkien jupinat....
olen rakennuttanut tupla hirsi talon jossa ekovillaa ja ilmansulkupaperi välissä.en suosittele.enkä koneellista ilmanvaihtoa.mun tapauksessa ilmanvaihtokone imee ekovillaa sisälle huoneeseen.ei hyvä astmaatikolle.ilmastointi kone pöllyttää kaikista materiaaleista pölyä ilmaan.ruotsissa ovat jo ymmärtäneet ei allergisille ilmanvaihto koneita.hevostalleissakin on nykyään ja hevoset keuhkovikaisia.