http://thesmallerbang.wordpress.com/2008/10/10/life-on-the-cutting-edge-archlinux/
Lukekaapas tuo niin alatte ymmärtämään mitä menetätte kun käytätte kömpölöä Ubuntua joka päivittyy riittämättömän useesti.
Siksi ubuntu on jopa uhka tietoturvalle koska käyttää vanhoja paketteja jotka ovat bugisia.
Lukekaapas tuo niin alatte ymmärtämään mitä menetätte kun käytätte kömpölöä Ubuntua joka päivittyy riittämättömän useesti.
Siksi ubuntu on jopa uhka tietoturvalle koska käyttää vanhoja paketteja jotka ovat bugisia.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Uusin uusi ei ole tietoturvaa. Vasta kun uutta versiota on testattu riittävän pitkään, voidaan se ottaa turvallisesti käyttöön. Siksi myös virustentorjuntaohjelmat ovat vaarallisia koska ne sylkäistään jakoon heti valmistuttuaan. Jopa täysin ilman testausta.
Turvapäivitykset tehdään asianmukaisesti käytössä olevaan ja hyväksi koeteltuun versioon. Ja niin pitää ollakin.
"Lukekaapas tuo niin alatte ymmärtämään mitä menetätte kun käytätte kömpölöä Ubuntua joka päivittyy riittämättömän useesti."
Ubuntu päivittyy 2v välein, eli hieman tavallista useammin kun joku 3v välein julkaisu on aika keskitasoa.
"Siksi ubuntu on jopa uhka tietoturvalle koska käyttää vanhoja paketteja jotka ovat bugisia."
Tämä taas on paskapuhetta, sillä Canonical patchaa niistä tuetuista paketeista aukkoja koko julkaisun elinkaaren ajan. Jokainen patchattu aukko toki lisää vakautta samalla kun korjaa reiän. Myös korjauksia vikoihin tehdään LTS julkaisuissa todella paljon.
Arch on sitten jokseenkin kelvoton normikäyttöön kun siihen vaan otetaan uusimmat paketit, vikoineen päivineen ja hommat hajoilee rikki. Noin esimerkiksi jos on yrityksessä tehty webbisofta Firefox 3:lle ja se päivittyy itsekseen Firefox 3.5:n ja se hajoaakin yhteensopivuuserojen takia. Ubuntussa edellistä julkaisua tuetaan vuoden verran kun uusi on ulkona, että on aikaa testata että hommat toimii siinäkin ja tehdä muutokset. Canonical sitten huolehtii, että tietoturvapaikat tulee, että vanhaa julkaisua on turvallista käyttää.
Kyllä se Arch tietysti harrastajalle, kehittäjälle, virittäjälle ja säätäjälle on ihan ok valinta mutta ei oikein normikäyttöön yrityksiin ja loppukäyttäjille. Uusissa ohjelmissa on se vika, että niissä tulee uudet viat mukana. Jollain Ubuntulla, Mac OS X:llä, Susella, Debianilla, Windowsilla, Solariksella jne. kannattaakin asennus tehdä kun on .1 versiota tai eka service pack ulkona, ja jos haluaa oikein varman päälle tehdä niin .2 tai toinen service pack. Vanhat mutta paikatut ja TOIMIVAT ohjelmat sitten. Tämä nyt riippuu sitten siitä, että paljon nykyisessä käyttiksessä on tukea jäljellä, onko mitään toimivaa käyttistä ja onko akuuttia tarvetta vaihtaa uudempaan.
erilainen nuori
Älä huoli, se menee ohi ajan kanssa.
Onhan se hienoa, että olet löytänyt distrosi, mutta ei sitä tartte kokoajan toitottaa.
Mitä itse kokeilin ARCHia, niin en kyllä suosittele sitä jokapäiväiseen työpöytä käyttöön. Johonkin virittelyyn ja säätämiseen se on varmasti ihan hyvä, mutta vakaaksi tai turvalliseksi en sitä bleeding edgeä kutsuisi.
Itse pysyn Debianissa.
Olen käyttänyt (väh. kuukausi) kaksinumeroista määrää eri jakeluita, mukaanlukien arch linuxin "inspiraatio" (tuon linkitetyn juttusi mukaan) CRUX. Eroa löytyy lähinnä mitä paketteja tulee mukana, paljonko niistä on rikki, paljonko niitä on paikkailtu jakeluspesifisillä muutoksilla, millaisilla inkantaatioilla pakettienhallintaa käytetään ja ei paljon mitään. Linux on linux vaikka voissa paistaisi.
Ainiin. Kuka muistaa, kun ohjelmat poistettiin poistamalla ohjelman hakemisto? GoboLinux oli oikein positiivinen poikkeus, mutta se oli viriviriasteella. En jaksa viihtyä koneella tarpeeksi sen säätämistä varten. Kaikki enemmän tai vähemmän samaa viriviritavaraa, jos ei halua maksaa jotain :D Mutta mikäs siinä. Ihmiset valittavat ettei toimi, mutteivät kyllä viitsi edes bukiraporttia rustata ilmaiseksi saamastaan jakelusta. Eikä se saisi maksaakaan.
Njoo. Olen tyytyväinen omaan jakeluuni. Uusi tuutataan ulos puolen vuoden välein vähän bukisena (jota sit korjaillaan), ohjelmia ei muutella turhaan "jakeluun sopivammiksi", apua saa helposti (englanniksi) ja pakettivarastot ovat riittävän laajat. Ei ole ubuntu.
Zenwalk niin minä ainakin olen erittäin tyytyväinen, kunhan käytän vanhempaa versiota. Uusimpaan ne hätäilevät mukaan kaikkea paskaa ja lähes kaikki kusee.
On tullut joskus kokeiltua, nykytilasta en tiedä mutta hyvin perin erikonenhan se olikin, eikös se ollut juuri se jossa hakemistorakenteessa oli matkittu mäcciä ellen nyt ihan väärässä ole?
Ei ubuntussa mitään erityistä vikaa ole, jos osaa niin siitäkin voi tehdä ihan lankkuvirityksen mutta hyvin uusilla paketeilla maustettuna. Mutta säätämistähän se silloin on.
Eikö aloittaja tiedä että buuttiprosesseja on hyvin helppo poistella ohjelmalla jonka nimeä en mainitse koska joku muuten taas teloittaa asennuksensa. Ubuntusta voi halutessaan viritellä lähes debianin tai jotain muuta, mitä vaan haluaa joskin se vaatii siis aika paljon osaamista. Mutta niin vaatii Arch tai gentoo jne.
Tarkoitat varmaankin mäkissä /Applications hakemiston alla olevaa sälää (sitä jonne käyttäjä raahaa ohjelmia). Ei ole matkittu, mutta idea on sinänsä on sama. Yhden setin hilut yhteen hakemistoon, eikä sirotellen viisaasti vähän sinne ja jonkun verran tuonne. Muuten mäkissä hakemistorakenne on samanlainen ugalabugala kuin näissä muissakin... Se on vaan piilotettu finderista.
Mielestäni linuxissa on hyvin fiksu hakemistorakenne joskin tämän seikan tiedostaminen vaati monta vuotta erkaantumista windowsin oudosta c:\ d:\ e:\ f:\ g:\ h:\ i:\ j:\ rakenteesta jota joskus pidin "fiksuna" tapana. Sitä ennen siis pidin linuxin hakemistorakennetta aivan outona "ugalapugalana" kunnes hokasin idean paremmin. Eli itse näe ugalapugalan ihan jossain muualla kuin esim. linuxissa. Mitä se sitten tarkoittaakaan.
en nyt taas tajua miten windowsin asematunnukset yhdistit tähän, mutta eipä sen väliä. Asiahan ei liity edes etäisimmässä määrin siihen, vaan siihen miksei yhtä ohjelmaa asenneta yhteen hakemistoon. Nyt yksi ohjelma saattaa mennä ainakin viiteen eri hakemistoon... jota varten sitten taas tarvitaan tietokanta joka pitää kirjaa mikä tiedosto kuuluu millekin ohjelmalle/kirjastolle.
> miksei yhtä ohjelmaa asenneta yhteen hakemistoon <
Linukseissa asennellaan PAKETTEJA, joihin on itse ohjelman lisäksi kääräisty mukaan kaikki muukin, mitä se itse ohjelma ja sen käyttö tarvitsee (esim. konffitiedosto, manuaalisivu ja muu dokumentointi). Ja ne eivät asennu mihin sattuu hakemistoihin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Filesystem_Hierarchy_Standard
Tunnen kyllä fhs:n. Tunnen myös syyt miksi se on sellainen kuin se on. Asia on kuin on, mutta se ei tarkoita etteikö tätä voisi tehdä toisin. Gobon sivuilta löytyy asiasta juttua.
Onko tuo /mnt vielä standardihakemisto sillä useat jakeluthan eivät enää käytä sitä? Vai onko tuossa wikissä vanhaa tekstiä?
Eri systeemi ja eri toimintatapa. Macissa kaikki menee näin yksinkertaisesti:
"Bundles and Packages
Although bundles and packages are sometimes referred to interchangeably, they actually represent very distinct concepts:
*
A package is any directory that the Finder presents to the user as if it were a single file.
*
A bundle is a directory with a standardized hierarchical structure that holds executable code and the resources used by that code.
Packages provide one of the fundamental abstractions that makes Mac OS X easy to use. If you look at an application or plug-in on your computer, what you are actually looking at is a directory. Inside the package directory are the code and resource files needed to make the application or plug-in run. When you interact with the package directory, however, the Finder treats it like a single file. This behavior prevents casual users from making changes that might adversely affect the contents of the package. For example, it prevents users from rearranging or deleting resources or code modules that might prevent an application from running correctly.
Note: Even though packages are treated as opaque files by default, it is still possible for users to view and modify their contents. On the contextual menu for package directories is a Show Package Contents command. Selecting this command displays a new Finder window set to the top level of the package directory. The user can use this window to navigate the package's directory structure and make changes as if it were a regular directory hierarchy. "
http://developer.apple.com/mac/library/documentation/CoreFoundation/Conceptual/CFBundles/AboutBundles/AboutBundles.html#//apple_...
tuolta lisää jos jotain kiinnostaa.
hiffannu mitä tarkoitit. Siis kun paketin asentaa niin binäärit viskataan yhteen hakemistoon datat toiseen ja jotain jonnekin ja koko "ohjelma" on siis ympäriinsä pitkin järjestelmää.
osx:n tyyli on Ohjelma("kansio")/kaikki data ja tarvittava.
Eli kaiken voi todellakin tehdä toisin, mutta nyt onkin kyseessä ihan eri systeemit. Tuon Gobon toimintaa en tunne.
http://www.pathname.com/fhs/pub/fhs-2.3.html#PURPOSEMEDIAMOUNTPOINT
Eli käytännössä /media on korvannut /mnt, mutta jostain voi löytyä molemmatkin... tai pelkkä mnt.