Mulla on ennestään 4v rotikka Jermu ja painaa 47kg.. Yhtäkkiä myös mulle ilmesty 2v bichon frise Sofia painaa nyt jotain 5kg. Koirat tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta välillä pikku Sofiani joutuu Jermun jalkoihin.
Esimerkki 1. Kun on ruoka-aika kummallakin koiralla, niin Jermu on koko ajan minun kimpussa ja Sofia neiti jää jalkoihin pyörimään. Koska Jermuhan ei sitten yhtään kato eteenpäin minne se menee, vaan vahtaa mua (ylöspäin) ja kävelee ku sokia Sofian yli. Ja asun kaikenlisäksi yksiössä ja täällähän on vaan yksi sisäovi ja se on vessan ovi. Vessaan en viitsi Jermua sellitä, koska se tulee ns. hulluksi jos se eroaa Sofiasta. Mikä neuvoksi?
Esimerkki 2. Käytän kumpaakin koiraa yhtä aikaan lenkillä, ei vedä erisuuntiin tms. mutta jos Sofia jää kakalle, niin Jermu vaan menee eteenpäin, eikä taaskaan välitä mistään mitään vaan menee nokka pystyssä. Sofia ja minä sitten raahaudutaan perässä. Vaikka koirat ovat eri hihnoissa, silti se on vaikeaa yhtäkkiä vaan Jermu pysäyttää. Joku varmaan sanoo nyt että ''käytä niitä eriaikoihin paskottamassa, kusettamassa'', täällä kaupungissa se on hankalaa koska asun 3/6 kerrostalossa ja vielä Jermu ei suostu mihinkään yhteistyöhänn jos Sofia ei oo matkassa. Ruukaan myös käyttään jokaikinen päivä samalla lenkillä koiriani koirapuistossa vapaana juoksuttamassa. Mikä neuvoksi?
Ja nyt sitten varmaanki kysytään miksi otin bichon frisen, joka ei ole niinkään hyvä koirakaveri rotikalle. Siksi pikku Sofia tuli meille, koska mummuni kuoli sudänkohtaukseen ja pikku Sofia oli hänen, niin päätimpä että sitä ei minnekkään kodittomien koiratarhaan viä.. Äitini sen oisi kyllä sinne halunnu nakata.. Niinpä hoksasin että, koska Jermuni rakastu Sofiaan jo kun Sofia oli vielä pentuna mummulassa, niin Sofiahan voi muuttaa meille :). Silloin en ehkä ajatellu että Jermu on noin sokia Sofiaa kohtaan.. :/ Vaikka Jermu rakastaa Sofiaa ja Sofia Jermua :)
Esimerkki 1. Kun on ruoka-aika kummallakin koiralla, niin Jermu on koko ajan minun kimpussa ja Sofia neiti jää jalkoihin pyörimään. Koska Jermuhan ei sitten yhtään kato eteenpäin minne se menee, vaan vahtaa mua (ylöspäin) ja kävelee ku sokia Sofian yli. Ja asun kaikenlisäksi yksiössä ja täällähän on vaan yksi sisäovi ja se on vessan ovi. Vessaan en viitsi Jermua sellitä, koska se tulee ns. hulluksi jos se eroaa Sofiasta. Mikä neuvoksi?
Esimerkki 2. Käytän kumpaakin koiraa yhtä aikaan lenkillä, ei vedä erisuuntiin tms. mutta jos Sofia jää kakalle, niin Jermu vaan menee eteenpäin, eikä taaskaan välitä mistään mitään vaan menee nokka pystyssä. Sofia ja minä sitten raahaudutaan perässä. Vaikka koirat ovat eri hihnoissa, silti se on vaikeaa yhtäkkiä vaan Jermu pysäyttää. Joku varmaan sanoo nyt että ''käytä niitä eriaikoihin paskottamassa, kusettamassa'', täällä kaupungissa se on hankalaa koska asun 3/6 kerrostalossa ja vielä Jermu ei suostu mihinkään yhteistyöhänn jos Sofia ei oo matkassa. Ruukaan myös käyttään jokaikinen päivä samalla lenkillä koiriani koirapuistossa vapaana juoksuttamassa. Mikä neuvoksi?
Ja nyt sitten varmaanki kysytään miksi otin bichon frisen, joka ei ole niinkään hyvä koirakaveri rotikalle. Siksi pikku Sofia tuli meille, koska mummuni kuoli sudänkohtaukseen ja pikku Sofia oli hänen, niin päätimpä että sitä ei minnekkään kodittomien koiratarhaan viä.. Äitini sen oisi kyllä sinne halunnu nakata.. Niinpä hoksasin että, koska Jermuni rakastu Sofiaan jo kun Sofia oli vielä pentuna mummulassa, niin Sofiahan voi muuttaa meille :). Silloin en ehkä ajatellu että Jermu on noin sokia Sofiaa kohtaan.. :/ Vaikka Jermu rakastaa Sofiaa ja Sofia Jermua :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Opeta Jermusi käyttäytymään ja tottelemaan sinua. Siinäpä ratkaisu pulmaasi.