Rekka-autojen räkyttäminen

En oikein usko, että sillä on ylipäätään paimennusviettiä...
Ja huomiota saa muitten ihmisten mielestä liikaakin, kävellään sen kanssa kuulemma aivan liikaa.
3-4 kertaa päivässä, väh. tunnin kerrallaan. Ja se on mukana töissä, missä se tapaa koko ajan muita ihmisiä ja sen kanssa leikitään ja touhutaan ja piilotellaan yms.
Kumma juttu, bussit ja pienet mopot sitä ei kiinnosta. Ehkä se on se kova, matala ääni.

hauhauhauhauhauhau kirjoitti:

En oikein usko, että sillä on ylipäätään paimennusviettiä...
Ja huomiota saa muitten ihmisten mielestä liikaakin, kävellään sen kanssa kuulemma aivan liikaa.
3-4 kertaa päivässä, väh. tunnin kerrallaan. Ja se on mukana töissä, missä se tapaa koko ajan muita ihmisiä ja sen kanssa leikitään ja touhutaan ja piilotellaan yms.
Kumma juttu, bussit ja pienet mopot sitä ei kiinnosta. Ehkä se on se kova, matala ääni.

Lue lisää

pitäisi olla, mutta kun vaan näyttää olevan. Äsken juuri kun tultiin kotiin lenkiltä ja viimeisestä kulmasta kääntyi auto, niin eikös tää kerspele oitis keskelle tietä eteen ja komenteleen sitä. Kunnon karjaisulla vältti henkensä menon, vielä tällä kertaa. Sen jälkeen tuli ylväänä kävelemään viereen voitonriemusena että "kato, enks mää olin hiton hyvä?"

Ja että millä pois tuo? Alan vähitellen uskomaan että ei niin sitten millään. Ainoa apu on pitää silmät selässäkin ja ennakoida riittävästi.

Pitäsköhän muuttaa maalle ja hankkia lammaslauma tolle paimennettavaksi?

pystäripaimen kirjoitti:

pitäisi olla, mutta kun vaan näyttää olevan. Äsken juuri kun tultiin kotiin lenkiltä ja viimeisestä kulmasta kääntyi auto, niin eikös tää kerspele oitis keskelle tietä eteen ja komenteleen sitä. Kunnon karjaisulla vältti henkensä menon, vielä tällä kertaa. Sen jälkeen tuli ylväänä kävelemään viereen voitonriemusena että "kato, enks mää olin hiton hyvä?"

Ja että millä pois tuo? Alan vähitellen uskomaan että ei niin sitten millään. Ainoa apu on pitää silmät selässäkin ja ennakoida riittävästi.

Pitäsköhän muuttaa maalle ja hankkia lammaslauma tolle paimennettavaksi?

Lue lisää

Joo, samalla lailla tämä meidän russeli hyppää tielle. On pari kertaa seissyt moottoripyörän edessä, niin että se on joutunut pysähtymään! Onneksi ei ollut siinä kohdassa kova vauhti. Vähän vaarallinen harrastus!
Koira pelkää vuohia (heh!) ja silloin se käyttäytyy ihan erilailla. Ei suostu menemään lähellekään ja on ihan luimu tai yrittää olla muina miehinä. Muuten se ei ole ollenkaan arka.

Joo, mustakin on tosi huolestuttavaa, että koira on ollut tiellä. Mutta joskus mun on ollut pakko päästää se vapaaksi, kun on tullut muita koiria vapaana vastaan. Jos oma koira on hihnassa ja muut vapaana, ei siitä hyvää seuraa. En asu Suomessa ja täällä ihmiset pitävät koiriaan melkein aina vapaana, jopa isojen katujen varrella. Minä en aina voi, johtuen juuri tästä ym. ongelmasta! Kerran koiraani purtiin pahasti ja sen toisen koiranomistajan kommentti oli "miksi pidät hihnassa, olisit päästänyt irti". Sen jälkeen ei paljoo huvita kohdata muita koiria, jos oma on hihnassa.
Peltoteillä kävelevät ihmiset pienten lasten kanssa, koirat juoksentelevat mihin sattuu, pyöräilijät suhahtelevat ohi ja joskus tulee jopa ratsastajia vastaa.
Muita koiranomistajia ei ollenkaan kiinnosta onnettomuuksien mahdollisuus.
Yleensä käytän sellaista pitkää narua, jossa koira tuntee olevansa vapaana jos tulee muita koiria vastaan.
Nautin, kun tulen Suomeen ja voin päästää koiran juoksemaan koirapuistoon tai mökille... Ei tarvitse aina jännittää, mitä tapahtuu...
Mutta puuhailen koiran kanssa kyllä niin paljon, että se ei voi olla turhaantunut. Mutta mistäs sen ikinä noista russeleista tietää.... Koira on esimerkiksi tosi harvoin yksin kotona. Ja meitä on 4 ihmistä perheessä, jotka sen kanssa puuhailevat ja kävelevät. Ja sillä on jopa koirakavereita, jotka tulevat kylään ja leikkivät sen kanssa pihalla!

Kyllä yhdessä koirassa voi olla sekaisin kaikkia mahdollisia viettejä. Ainakin tällä meen pystykorvalla on ja yllinkyllin.

Uskomaton metsästysvietti, ei tarvita kuin oravan tai jäniksen näkee vilahdukselta niin heti perään. Samoin sorsat ja muut linnut, ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun herra on harrastanut avantouintia tahtomattaan. Lisäksi on lähes yhtä uskomaton paimennusvietti joka ilmenee halussa saada auto/lapsi pysähtymään tai vaihtamaan suuntaa, koska lampaita täällä kaupungissa ei ole paimennettavaksi niin autot, mopot ja muksut käyvät hyvistä korvikkeista. Ja vielä vahtivietti joka ilmenee vaikka porraskäytävässä haukkumisena tai ihmisten poistumisen estämisenä autosta.

Se miten paimennusvietti autojen kanssa eroaa metsästysvietistä ilmenee nimenomaan siinä että koira lähtee autoa kohti ja pyrkii saamaan sen tekemään jotain, pysähtymään tai hidastamaan tai väistämään. Kun auto on päässyt ohi, se muuttuu helposti metsästysvietiksi jonka ohjaamana koira pyrkii saamaan karkuun juoksevan saaliin(auto=jänis) kiinni. Voi pyrkiä puremaan rengastakin. Näin käsittääkseni bordercolliet ja muut paimenluontoiset koirat harvoin tekevät. Sitten tilanteessa jossa auto pääsee ohi ja vähän matkan päässä pysähtyy, ja ihmiset pyrkivät ulos autosta niin tuo vietti, joka vaikuttaa onkin vartiointi vietti. Tällöin koira pyrkii estämään toisen ulostulon ja pääsyn vartioidulle reviirilleen joka voi olla sillä hetkellä katu tai esimerkiksi kotipiha.

Mutta miten tällaisen luonnonlapsen kanssa sitten voi pärjätä kaupungissa, niin muutamia opittuja asioita on kuten mainitsit nuo erilaiset tottelevaisusharjoitukset pitkin päivää. Erilaiset pienet etsintäsessiot joissa piilottaa nameja ympäri kämppää(tai toimistoa), jotta koira voi niitä etsiä. Kaikenlaiset riehumissessiot pitkin päivää. Eli siis elää koiran kanssa koiran ehdoilla. Mutta ulkona tärkeintä kaikessa on se että koira todellakin TIETÄÄ pelisäännöt. Että kun niitä tekee mieli uhmata, niin taivas putoaa niskaan.

Meillä on fleksi käytössä, 8metrinen, ja koira on yleisesti ottaen luotettava kuin juna ja kulkee puolella joka on määrätty. Ja uskoo kun karjaisee äänenpaineella josta heikkohermoinen laskee alleen, eikä lähde tekemään luvatonta. Vain jostain syystä aina keväisin ja syksyisin tulee tällainen suht lyhyt jakso milloin koira yrittää enemmänkin uhmata nimenomaisa käskyjä, kuten nyt viimeksi tuo autojuttu. Joka sekin oli lähinnä niin että pienen hetken odotin ja katsoin että lähteekö yrittämään paimennusta, ja myöhästyin kun lähtikin. Tuo lyhyt aika tuntuu korreloivan yksiin kiimaisten narttujen määrän kanssa.

pystäripaimen kirjoitti:

Kyllä yhdessä koirassa voi olla sekaisin kaikkia mahdollisia viettejä. Ainakin tällä meen pystykorvalla on ja yllinkyllin.

Uskomaton metsästysvietti, ei tarvita kuin oravan tai jäniksen näkee vilahdukselta niin heti perään. Samoin sorsat ja muut linnut, ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun herra on harrastanut avantouintia tahtomattaan. Lisäksi on lähes yhtä uskomaton paimennusvietti joka ilmenee halussa saada auto/lapsi pysähtymään tai vaihtamaan suuntaa, koska lampaita täällä kaupungissa ei ole paimennettavaksi niin autot, mopot ja muksut käyvät hyvistä korvikkeista. Ja vielä vahtivietti joka ilmenee vaikka porraskäytävässä haukkumisena tai ihmisten poistumisen estämisenä autosta.

Se miten paimennusvietti autojen kanssa eroaa metsästysvietistä ilmenee nimenomaan siinä että koira lähtee autoa kohti ja pyrkii saamaan sen tekemään jotain, pysähtymään tai hidastamaan tai väistämään. Kun auto on päässyt ohi, se muuttuu helposti metsästysvietiksi jonka ohjaamana koira pyrkii saamaan karkuun juoksevan saaliin(auto=jänis) kiinni. Voi pyrkiä puremaan rengastakin. Näin käsittääkseni bordercolliet ja muut paimenluontoiset koirat harvoin tekevät. Sitten tilanteessa jossa auto pääsee ohi ja vähän matkan päässä pysähtyy, ja ihmiset pyrkivät ulos autosta niin tuo vietti, joka vaikuttaa onkin vartiointi vietti. Tällöin koira pyrkii estämään toisen ulostulon ja pääsyn vartioidulle reviirilleen joka voi olla sillä hetkellä katu tai esimerkiksi kotipiha.

Mutta miten tällaisen luonnonlapsen kanssa sitten voi pärjätä kaupungissa, niin muutamia opittuja asioita on kuten mainitsit nuo erilaiset tottelevaisusharjoitukset pitkin päivää. Erilaiset pienet etsintäsessiot joissa piilottaa nameja ympäri kämppää(tai toimistoa), jotta koira voi niitä etsiä. Kaikenlaiset riehumissessiot pitkin päivää. Eli siis elää koiran kanssa koiran ehdoilla. Mutta ulkona tärkeintä kaikessa on se että koira todellakin TIETÄÄ pelisäännöt. Että kun niitä tekee mieli uhmata, niin taivas putoaa niskaan.

Meillä on fleksi käytössä, 8metrinen, ja koira on yleisesti ottaen luotettava kuin juna ja kulkee puolella joka on määrätty. Ja uskoo kun karjaisee äänenpaineella josta heikkohermoinen laskee alleen, eikä lähde tekemään luvatonta. Vain jostain syystä aina keväisin ja syksyisin tulee tällainen suht lyhyt jakso milloin koira yrittää enemmänkin uhmata nimenomaisa käskyjä, kuten nyt viimeksi tuo autojuttu. Joka sekin oli lähinnä niin että pienen hetken odotin ja katsoin että lähteekö yrittämään paimennusta, ja myöhästyin kun lähtikin. Tuo lyhyt aika tuntuu korreloivan yksiin kiimaisten narttujen määrän kanssa.

Lue lisää

Voi olla useitakin viettejä,mutta ...

"...jäniksen näkee..." siis nimenomaan näkee,ei siis lähde jäljelle perään enemminkin hajulla,niin viittaa pikemmin saalisviettiin,jonka liike laukaisee.

Paimennusvietti,jos sitä on,näkyisi nimenomaan siinä,miten koira käsittelee oikeita paimennettavia ja miten sen kantti kestää siinä touhussa.

Se taas,että koira haukkuu vaikka rappukäytävän ääniä,voi perustua niin moneen.Oppimista jostain tapahtumisesta,joka laukaisee tietyn käytöksen ja riippuen koiran rodusta/tyypistä ym.,miten koira reagoi.
Eli äänille haukkuminen voi olla monenlaistakin,pelkoa,epävarmuutta,epävarmuutta miten tomia tilanteessa,jos omistaja ei ole koiraa ohjeistanut.
Aika iso määrä taitaa ääniä haukuskella,vaikkei vahtiviettia pahemmin ole viimekädessä.

"se miten paimennusvietti..."Tai sitten ei siinä ole kumpaakaan kyseessä.
Tuota "pysäyttämistä" on vaikea sanoa mitään,kun ei sitä näe.Kyseessä voi olla ihan myös saalisvietin liikkeelle panemaa saaliin ajoa,ja tapaa,jolla yrittää vaan pysäyttää saalis,ja ottaa kiinni.Terveellä varovaisuudella varustettuna (onneksi) väistää tarpeen vaatiessa,ja lähestyy,kun uhka vähenee.
Hieman verrattavissa koiran kanssa leikkimiseen,jos tavara on sellainen,että tekee mieli ottaa kiinni,mutta ei jostain syystä (varsinkaan heti)ota.

Auto jatkaa matkaansa - saalisvietti ei ole vielä kyllääntynyt,joten lähdetään perään.Saattaa myös tilanteessa kertoa vahvasta taisteluhalusta.

Tuohon mahdolliseen vartiointiviettiin on vaikea sanoa mitään,koska se voi olla myös ihan jotain muuta,riippuen miten koira elehtii ja miten se yleensä toimii tilanteissa,joissa sitä todella tarvitaan.

Ja juu,jos sitä hallintaa ajatellaan,niin vähemmässä määrin vilkkaan koiran kanssa nopeaa fyysistä liikuntaa pääpainopisteenä,toki sitäkin riittävästi,mutta enemmässä määrin hommia,missä koira joutuu käyttämään nuppiaan.Ne lajit rauhoittaa myös henkisesti,jolloin ei välttämättä samoissa määrin tule noita hörhellyksiä tehtyä.Eli koira saa purkaa itseään oikeanlaiseen toimintaan.
Ja sitten se tärkeimpiä,eli oma toiminta niin,että se koira vaan olisi mahdollisimman hyvin hanskassa.Oli sillä sitten mitä viettejä pinnalla selvästikkin.

Russelista sen verran,että rotuna se taitaapi nimenomaan olla niitä (tyypillisenä ärrierinä),jolta nimenomaan löytyy saalisviettiä,kuin myös taisteluhalua.
Suomenpystykorvilla taas taitaapi enemmänkin olla toki metsästysviettiä,verraten vaikka terreihin.Jo ihan jalostuksen myötä.

hauhauhauhauhauhauha kirjoitti:

Joo, mustakin on tosi huolestuttavaa, että koira on ollut tiellä. Mutta joskus mun on ollut pakko päästää se vapaaksi, kun on tullut muita koiria vapaana vastaan. Jos oma koira on hihnassa ja muut vapaana, ei siitä hyvää seuraa. En asu Suomessa ja täällä ihmiset pitävät koiriaan melkein aina vapaana, jopa isojen katujen varrella. Minä en aina voi, johtuen juuri tästä ym. ongelmasta! Kerran koiraani purtiin pahasti ja sen toisen koiranomistajan kommentti oli "miksi pidät hihnassa, olisit päästänyt irti". Sen jälkeen ei paljoo huvita kohdata muita koiria, jos oma on hihnassa.
Peltoteillä kävelevät ihmiset pienten lasten kanssa, koirat juoksentelevat mihin sattuu, pyöräilijät suhahtelevat ohi ja joskus tulee jopa ratsastajia vastaa.
Muita koiranomistajia ei ollenkaan kiinnosta onnettomuuksien mahdollisuus.
Yleensä käytän sellaista pitkää narua, jossa koira tuntee olevansa vapaana jos tulee muita koiria vastaan.
Nautin, kun tulen Suomeen ja voin päästää koiran juoksemaan koirapuistoon tai mökille... Ei tarvitse aina jännittää, mitä tapahtuu...
Mutta puuhailen koiran kanssa kyllä niin paljon, että se ei voi olla turhaantunut. Mutta mistäs sen ikinä noista russeleista tietää.... Koira on esimerkiksi tosi harvoin yksin kotona. Ja meitä on 4 ihmistä perheessä, jotka sen kanssa puuhailevat ja kävelevät. Ja sillä on jopa koirakavereita, jotka tulevat kylään ja leikkivät sen kanssa pihalla!

Lue lisää

Itse en kyllä uskaltaisi pitää koiraani vapaana autotien vieressä vaikka mikä olisi.. enkä ikinä ottaisi sitä riskiä että koira joka jahtaa rekkoja ja moottoripyöriä pääsisi vapaana tielle. Ihan sama miten muut pitäisivät koiriaan, niin minä en oman koirani terveyttä ja jopa henkeä vaarantaisi silleen.

on ikävää että teille on sattunut välikohtaus jossa irtokoira on päässyt oman koirasi kimppuun ja että irtokoiran omistaja vielä on ollut tuommoinen pässi eikä myöntänyt että vikä oli hänessä. Itse pidän tien varsilla koiraani aina kytkettynä. Jos tulee irtokoiria vastaan me ohitetaan ne. Jos ne yrittää tulla iholle oma koirani tulee minun taakseni ja minä komennan irtokoiran pois. Jos ei onnistu niin yritetään vaan jatkaa matkaa huomioimatta irtokoiraa. Me ei moikata kuin tuttuja koirakoita lenkillä, eikä niidenkään kanssa jäädä paikoille rupattelemaan.. tämä johtuu osittain siitä että mulla on helposti kuumeneva koira joka ei siis yksinkertaisesti kestä sitä että vieraat koirat tulee lähelle tai että jäädään pitkäksi aikaa rupattelemaan jollekin, mutta myös osittain siitä että minun mielestäni se kuuluu hyviin tapoihin..

Kerran olen päästänyt koirani vapaaksi (päästänyt irti remmistä) kun irtokoira on tullut ihan iholle ja yrittänyt käydä kimppuun. tällöin mun oma koira pisti toisen koiran nippuun tai toinen koira lähti pakoon. olenkin meittinyt paljon sitä että olisiko minun siinä vaiheessa pitänyt olla se joka ajaa tunkelijan pois, vai onko ihan sallittavaa että annoin koirani hoitaa tilanteen. Jotenkin olin ajatellut että koira pääsisi karkuun kun päästän sen vapaaksi, mutta se vastasikin toisen koiran haasteeseen. onneksi kummallekaan ei käynyt pahasti.

Ja se että riehuu ja kävelyttää koiraa ei välttämättä riitä sille koiralle. Ei vaikka sen kanssa oltaisiin 24h vuorokaudessa.. Koirat tarvitsevat myös sitä aktivointia. Ja Russeli sekoituksen omistaneena tiedän että ne saattavat alkaa käyttäytymään hyvinkin ärsyttävästi (räkyttävät kaikkea) jos niitä ei aktivoi tarpeeksi. ne siis tarvitsevat sitä aivo jumppaa jotta olisivat tyytyväisiä. Aivojumppa uuvuttaa koiran paljon paremmin kuin mitkään juoksu lenkit, ja koirakin on tyytyväisempi kn se välillä saa käyttää aivoja :) tästä molossi taisikin jo kirjoittaa jotain.. :)

Mutta tsemppiä russelin omistajalle!