Miksi?

Miksi hemmetissä juuri minun exäni pitää kuulua siihen vähäpätöisen pieneen ryhmään, nimeltä oikeasti ääliö exä???????
Miksei myös meidän lapsilla voisi olla kaksi vanhempaa eron jälkeen? Näen lapseni kavereita usein, he kulkevat vanhempiensa väliä miten lystää ja vanhemmat jakavat ehtimistensä mukaan vanhempainillat ja muut, vaikka ovatkin eronneet...
Miksi mun on pakko selittää lapsille, ettei niiden isä tule, kun on taas vankilassa/katkolla tai kateissa? Miksi se ei stten voisi vaan lakata olemasta edes, sen sijaan ,että vuosien tauon jälkeen taas pitää yhteyttä pari kuukautta vankilasta tai hoitolasta, kun sattuu sopimaan ja sitten vaan taas lopettaa kun vapautuu?
Miksi lapset ovat lojaaleja ja haluavat aina yrittää yhteydenpitoa uudestaan, kun se eka kirje vankilasta tai katkolta tulee?
Mun sydäntä särkee.....
Kuuteen vuoteen ei ole nähnyt lapsia ollenkaan, kirjesirkus on käyty parikin kertaa sillä välin läpi...
Mä sain yksinhuollon oikeudelta, kun exä ei tullut edes paikalle.
Oli pakko pyytää, kun exää ei ikinä löydetty, kun lapsen asioissa olisi tarvittu. jäi sitten kouluavustajakin siksi yhtenä vuonna saamatta...
Mulla on huono omatunto aina, kun luen tätäkin palstaa. Pitäisikö tukea exää enemmän? Vai pitäisikö kirjeet vaan kadottaa, ennenkuin lapset näkee ne? Olenko huono äiti, kun olen aina kertonut lapsille, että isänsä rakastaa heitä, muttei pysty heistä huolehtimaan, koska on tällä hetkellä ainakin sillä tavalla sairas, ettei voi heitä edes tavata? Olen kertonut myös sairauden nimen. se on alkoholismi. Lapset tietävät kyllä, että isä on kirjoittanut vankilasta. Ovat kyselleet, miksi exä on siellä... olenvain sanonut, että on tehnyt virheitä...
Suojelenko isää liikaa? Vai lapsia liikaa? vai olenko liian ilkeä exälle?
Hän kuitenkin meidät jätti. tavallaan. Lähti ovet paukkuen, kun telkeydyin vessaan soittamaan apua hänen riehuessa humalassa...
Poliisi otti häneltä avaimet pois.
Hän sai yhteisten vuosiemme aikana ainakin kaksi tuomiota minun pahoinpitelyistäni. Ja monta tuomiota muiden pahoinpitelyistä, aina kännissä, tottakai.
Pelkään sitä miestä. Taidan kyllä vähän vihatakin häntä yhä. Olen kai itsekäs, kun toivon hänen vain lakkaavan olemasta.... Vielä, kun lapset muistavat hänestä jotain hyvääkin...
5257
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Isä joskus ottaa yhteyttä ja lupailee tapaamisista tms. Mut sitten vesittää..Exälläni ei ole alkoholiongelmaa,mutta taloussotkuja niin paljon,että vankilaan kohta joutuu..olen miettiny,jätänkö kertomatta,jos joutuu..sanon vaan,ettei isi pysty ottamaan,kun ei pysty huolehtimaan,niinkun olen selitellyt tähän asti.
Mutta kun isä ottaa yhteyttä,on lapset aina valmiina vaikka muuttamaan sen luo ja äiti on tyhmä. Vaikka olis pettymyksiä miten takana..

Äänestä

Koita jaksaa älä syyttele itseäsi lapset tarvitsee ainkin yhden vanhemman ja se olet sinä.Meillä oli vähän sama tillanne.Lapset kun kasvoi he huomasivat itse mikä iskä oikeasti oli.Nyt he eivät halua tavata isää ollenkaan heovt niin isoja et saavat itse päätää sen asian.Isä kyll haluaisi olla kovasti tekemisissä.Myöhäistä.Itse en ole pystynyt unohtaan asioita joita on tapahtunut mutta niitten kanssa oppii elämään.Välillä kun oli tosi vaikeeta toivoin että toinen katoaisi kokonaa ja lähtis kaikki pelot pois mutta kai se sitten on niin et kaikella on tarkoituksensa ja kai niistä voi ottaa opiksi.....???? Itsellä taitaa olla se luuseri mangeettti kun kaksi aviomiestä eri ja omilla tavoillaas aivan kusipäitä.Josko nyt olisin ymmärtänyt et ei kannata samallaisia miehiä ottaa.Eka sairastui masennukseen ja hoiti itseään huumeilla ja toinen patolokinen valehtelija,kiero hyväksikäyttävä siipeilijä.Miten oon voinut olla niin tyhmä ja että lapsiakin tehnyt niitten kanssa.Jos voisin kääntäisin aikaa taaksepäin.Mutta näillä eväillä on mentävä ehkä joskus löydän sen oikea.Tämä taitaa olla se väli vaihe etttä otan opikseni.Koita jaksaa lapset on kuitenkin ne tärkeimmät.Älä anna toiselle mitään syytä roikkua itsessäsi yleensä se roikkuminen loppuu kun ei oo mis roikkua.Kerro lasten asiat vain ( älä itsestäsi )asiallisesti mutta ei liian tuttavallisesti.Itse jaksoin aikani puhua kauniisti ja paikkailla isän mokia (teen sitä toisten lasten isän kohdalla vieläkin)mut kyl lapset sen huomaa kun kyllin vanhoja.Ajattele kun isä joskus vanhenee ja haluaisi nähdä vanhoilla päivillä omia lapsiaan ja lapset mitä toden näköisemmin ei halua nähdä omaa isäänsä olisi varmaan isän kantsinut käyttää energiansa aikoja sitten niihin lapsiin eikä siihen alkoholiin ja muihin rikollisiin temppuihin.Silloin voi sanoa et oletko nyt ylpeä itsestäsi ....Taisin olla vähän ilkeä mut uskon et paha saa palkkansa toivin niin ainakin.

Äänestä

Et varmaan tosissasi halua vastausta kysymyksiisi: kenen syy?

Kenen syy, että isä on vankilassa? Isän syy. Kenen syy, että juuri sinulle sattui mies, joka on vankilassa? Niin no, SINUN syy. Sinähän menit tuon miehen kanssa parisuhteeseen.

(Kenen kumman syy se nyt voisi olla? Naapurin mummelin, Alepan kassan?)

Onko sinun oikeasti pakko saada tilanteeseen joku muu syyllinen, jotta olosi helpottuisi? Etkö voisi vain todeta että nyt on näin ja mites tästä eteenpäin?

Heitäppä tuo uhrimentaliteetti mäkeen ja anna itsellesi oikein kunnon selkääntaputus. Sano itsellesi, että hoidat lapsesi hyvin tilanteessa, joka ei ole ihanteellinen. Annat isän pitää yhteyttä lapsiinsa ja annat lastesi pitää yhteyttä isäänsä.

Enempää et voi tehdä. Olet nainen paikallaan.

Äänestä

ei ne kaikki isät lapsistaan välitä. Meidän isukki jätti meidät vuosia sitten kun tapasi naisen jolla oli jo kakaroita. Niin vaan jätti mat lapset ja ryhtyi vieraan naisen kakaroille isäksi. Omia ei tapaillut juurikaan koskaan eikä vieläkään tapaile. Uudet ja vieraat olivat paremmat kuin omat.

Nyt lapset ovat opiskelijoita, eikä isä ole heitä opiskeluissa auttanut lainkaan, sen sijaan uudet ja vieraat kakarat, saavat miehen läsnäolon, ja jokapäiväisen ruuan ja kaiken mitä yleensä isä lapsilleen ostaa, meidän isä ostaa ne vieraan kakaroille.

Kellään ei ole niin suurta vaikutusta mieheen kuin uusilla naisilla ja heidän lapsillaan, jotka kääntävät miehen pään omiaan kohtaan.

Miten selität sen lapsille, että isä jätti ja löysi paremmat? Totuuksilla.

Parempi meille että jätti kokonaan kuin että ramppaisi meillä viikottain, se lisäisi enemmän tuskaa, kun uudet ovat paremmat kuin omat.

Ei ole yhtään parempaa jättämismallia, onko isä vankilassa vai uuden naisen käännyttämä omiaan vastaan, kumpakin paha.

Äänestä

"Miksi lapset ovat lojaaleja ja haluavat aina yrittää yhteydenpitoa uudestaan, kun se eka kirje vankilasta tai katkolta tulee?"

siksi koska hän on kuitenkin lasten isä, ja se lojaalius lapsilta onkin pyyteetöntä rakkautta isää kohtaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kenen syy???? kirjoitti:

Miksi hemmetissä juuri minun exäni pitää kuulua siihen vähäpätöisen pieneen ryhmään, nimeltä oikeasti ääliö exä???????
Miksei myös meidän lapsilla voisi olla kaksi vanhempaa eron jälkeen? Näen lapseni kavereita usein, he kulkevat vanhempiensa väliä miten lystää ja vanhemmat jakavat ehtimistensä mukaan vanhempainillat ja muut, vaikka ovatkin eronneet...
Miksi mun on pakko selittää lapsille, ettei niiden isä tule, kun on taas vankilassa/katkolla tai kateissa? Miksi se ei stten voisi vaan lakata olemasta edes, sen sijaan ,että vuosien tauon jälkeen taas pitää yhteyttä pari kuukautta vankilasta tai hoitolasta, kun sattuu sopimaan ja sitten vaan taas lopettaa kun vapautuu?
Miksi lapset ovat lojaaleja ja haluavat aina yrittää yhteydenpitoa uudestaan, kun se eka kirje vankilasta tai katkolta tulee?
Mun sydäntä särkee.....
Kuuteen vuoteen ei ole nähnyt lapsia ollenkaan, kirjesirkus on käyty parikin kertaa sillä välin läpi...
Mä sain yksinhuollon oikeudelta, kun exä ei tullut edes paikalle.
Oli pakko pyytää, kun exää ei ikinä löydetty, kun lapsen asioissa olisi tarvittu. jäi sitten kouluavustajakin siksi yhtenä vuonna saamatta...
Mulla on huono omatunto aina, kun luen tätäkin palstaa. Pitäisikö tukea exää enemmän? Vai pitäisikö kirjeet vaan kadottaa, ennenkuin lapset näkee ne? Olenko huono äiti, kun olen aina kertonut lapsille, että isänsä rakastaa heitä, muttei pysty heistä huolehtimaan, koska on tällä hetkellä ainakin sillä tavalla sairas, ettei voi heitä edes tavata? Olen kertonut myös sairauden nimen. se on alkoholismi. Lapset tietävät kyllä, että isä on kirjoittanut vankilasta. Ovat kyselleet, miksi exä on siellä... olenvain sanonut, että on tehnyt virheitä...
Suojelenko isää liikaa? Vai lapsia liikaa? vai olenko liian ilkeä exälle?
Hän kuitenkin meidät jätti. tavallaan. Lähti ovet paukkuen, kun telkeydyin vessaan soittamaan apua hänen riehuessa humalassa...
Poliisi otti häneltä avaimet pois.
Hän sai yhteisten vuosiemme aikana ainakin kaksi tuomiota minun pahoinpitelyistäni. Ja monta tuomiota muiden pahoinpitelyistä, aina kännissä, tottakai.
Pelkään sitä miestä. Taidan kyllä vähän vihatakin häntä yhä. Olen kai itsekäs, kun toivon hänen vain lakkaavan olemasta.... Vielä, kun lapset muistavat hänestä jotain hyvääkin...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu