Ilta

Kuin hauraat lasit murenee
jalkojeni allla lehdet pudonneet.
Jo ilta yötä vasten viilenee.

Jos unelmat on kadonneet,
vois kaikki olla pahemmin.
Rantaan kävelen kuin ennenkin.

On oma ranta varjoisa ja tumma
- katson kauas vastarantaa
ja siellä loistaa valo kumma

kuin kultaa hehkuis kaislikoissa.
Voin sitä mielinmäärin kantaa,
ei mikään ole kaukana ja poissa.
8353
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

' kuin kultaa hehkuis kaislikossa '
jestas, miten upea lause !

Mutta kyllä runossasi on se sama haikeus,
kuin aiemmissasikin. Yrität piilottaa sen
vain tässä luonnon elementteihin, mutta
minä ainakin löydän sen rivien välistä.

Kaunis kokonaisuus.

Äänestä
  • Voi olla että näet oikein, ainahan oma elämä tai ajatukset yhdistyvät tavalla tai toisella luontokokemukseen. Varmaan tässäkin. Mutta arvostelusi on turhan lempeä. Parin säkeen kohdalla on pahasti symmetriaa häiritsevä rivin vaihto. Mutta asiaa ei voi enää auttaa kuin mielikuvituksessa.

    Äänestä

Tämä on niin kaunista. Aivan erilaista, kuin aiemmat runosi.
Pidän tästä.
Ehkä kuitenkin "Yöllinen ratsastus..." on paras. Olihan se ensimmäinen.

Äänestä
  • Kiitos kauniista viestistäsi. Ihminen muuttuu ja elämä - runot muuttuvat. Anteeksi myöhäinen vastaus. En huomannut kommenttiasi, koska sellaiset eivät palstauudistuksen myötä enää tule sähköpostiin; en siis tiennyt kuin nyt, sattumalta.

    Äänestä

Sattumalta huomasin. Onko näitä sinulta enemmän?

Äänestä
  • Kiitos, että huomasit ja piditkin. Onhan niitä runoja, vaikka harvakseltaan, katselet vain taaksepäin palstoja, jos kiinnostaa lukea.

    Äänestä

Karhean kaunista pidin. "oma kultaa kaislikossa hmm"...

Äänestä
  • Aina kun joku lukija pitää runosta, tunnen saavuttavani jotain - luultavasti sen mitä olen tavoittanut: lukijan sille, mitä olen halunnut sanoa, vaikkei ehkä runon kohdetta. Mutta se on runon tarkoitus. - Kiitos sinulle!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ville K. kirjoitti:

Kuin hauraat lasit murenee
jalkojeni allla lehdet pudonneet.
Jo ilta yötä vasten viilenee.

Jos unelmat on kadonneet,
vois kaikki olla pahemmin.
Rantaan kävelen kuin ennenkin.

On oma ranta varjoisa ja tumma
- katson kauas vastarantaa
ja siellä loistaa valo kumma

kuin kultaa hehkuis kaislikoissa.
Voin sitä mielinmäärin kantaa,
ei mikään ole kaukana ja poissa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu