Kyllä se taitaa nyt olla niin että tuo runko ja vieläpä kahden ja puolen tunnin hintaluokassa taitaa olla se hankinta joka pitää pintansa vuosikausiksi tulevaisuuteen. Jos nyt unohdetaan lintukuvaus niin tuossa alkaa olla ne elementit kohdallaan vielä kaiken lisäksi täydenkoon kennolla varustettuna. Rawilla kuvaten yksityiskohtien määrä on sitä luokkaa että huh huh...
Toki linsseiltä vaaditaan sitten ominaisuuksia mutta veikkaanpa ettei ihan lähivuosina juurikaan tekniikassa tule mitään oleellista lisää joka "pakottaisi" päivittämään rungon.
Toki linsseiltä vaaditaan sitten ominaisuuksia mutta veikkaanpa ettei ihan lähivuosina juurikaan tekniikassa tule mitään oleellista lisää joka "pakottaisi" päivittämään rungon.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Kyllä se taitaa nyt olla niin että ostit ton järjettömän kalliin rungon ja sun tarvii tulla tänne hakemaan hyväksyntää omalle järjettömälle ostokselle.
5D mk II on ehkäpä kallis runko, mutta halvemmaksi se tulee kuin EF-S kamera hyvillä putkilla. Laatu on näes parempaa mkII:llä keskinkertaisilla putkilla kuin kymppisarjalaisilla tai 7D:llä parhailla mahdollisilla. 1300€ extraa on äkkiä säästetty objektiiveissa!
Itselleni on riittänyt 400mm varsin mainiosti. Ja on varaa cropata.
"veikkaanpa ettei … tule mitään …joka "pakottaisi"
—tuohon on kai oltava ainakin uskovinaan kalliin lelun hankittuaan.
Hyvällä onnella tuo ennustuksesi saattaa pitää paikkansa n. 18 kk.
Mietippä hieman taaksepäin, montako vuotta on kulunut niin ettei ole tullut "juurikaan tekniikassa tule mitään oleellista lisää joka "pakottaisi" päivittämään rungon."
Sanovat tulevaisuuden ennustamisen olevan erityisen vaikeaa.
Mutta veikkaan kuitenkin, että maailman suurin kameranvalmistaja tuo joka vuosi markkinoille "oleellista lisää" vallatakseen lisää markkinoita Nikonilta ja Canonilta (3K€ kameramarkkinoita hallitsee Nikon muistaakseni n. 70%)
.... olen samaa mieltä, että kallis on tuo lelu. Onneksi joillakin on varaa ja miksipä sitä ei hemmottelisi itseään, mutta pakkoko mielitekojaan on rationalisoida. Miksi joku ns. rationaalinen syy olisi sen hyväksyttävämpi kuin vaan, että halusi semmoisen kameran?
On ihan totta, että kameravalmistajat pyrkivät kiihtyvässä syklissä tuomaan markkinoille uutta ostettavaa, mutta onneksi ihmisellä on vapaus valita. Valita nimittäin se, mitä pitää "pakottavana" uudistuksena. Silloin tällöin tapaa ihmisen joka kuvaa jollain 300D:llä tai D70 kameralla ja aina tulee sellainen pieni ihailu, koska ajattelee että se on ostanut sen uutena.
"vallatakseen lisää markkinoita Nikonilta ja Canonilta"... miksi Nokia tai Canon (riippuen otetaanko puhelimet laskuihin) haluaisi vallata markkinoita Canonilta?
"... miksi Nokia tai Canon (riippuen otetaanko puhelimet laskuihin) haluaisi vallata markkinoita Canonilta?"
...nyt viitattu Sonyyn KAIKKIEN kameroitten markkinajohtajana? Tuo nykyinen digijärjestelmäkameroitten markkinajohtaja on varmaankin jo Nikon mikäli tuo trendi yhtään on jatkunut.
http://www.photoscala.de/Artikel/DSLR-Welt-im-Wandel
Tuota Nikonin ykkösasemaa puoltaa vielä tuo artikkeli jossa Canonin myynti dollareissa on laskenut huolimatta kasvaneista tuotteiden hinnoista.
http://www.dpreview.com/news/0910/09103001canonq3profitsrise.asp
"Tuo nykyinen digijärjestelmäkameroitten markkinajohtaja on varmaankin jo Nikon mikäli tuo trendi yhtään on jatkunut."
...sitten jo sanotaan.
http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=ja&tl=en&u=http://bcnranking.jp/news/0807/080724_11351.html
jos ei tiedä, että Sony on maailman ylivoimaisesti suurin kameranvalmistaja.
Mistähän se tulklee, että luulet Nokiaa ja Canonia suurimmiksi kameranvalmistajiksi?
Valokuvaus on todella hieno ja kehittävä harrastus, eikä enää digiaikana edes kovin kallis.
Siksi kannattaa tietenkin hankkia juuri sellainen kamera jolla mieluiten kuvaa. Tarkoitukseni ei ollut vähäisimmässäkään merkityksessä vastustaa 5DII:n ostoa.
"että halusi semmoisen kameran?"
—halusiko "sellaisen" kertoakseen täällä, näyttääkseen muille vai pitääkseen yllä intoa hienoon harrastukseen? Kas siinäpä kysymys.
Mutta tuo kehityksen pysähtymisen manaus oli se joka sai minut tarttumaan "kynään".
Sehän on kuin sanoisi Nokialaisesta että:
Ostin 8800:n (1200 €) kun ei "ihan lähivuosina juurikaan tekniikassa tule mitään oleellista lisää joka "pakottaisi" päivittämään"
Mitäs se Moore sanoikaan?
Kun en ole moista kuullut. Siis ihan mielenkiinnosta lähde, kaikissa mitä olen nähnyt puhutaan sonyn olevan #2. Ja onko kyse kpl myydyistä digikameroista vai liikevaihdosta?
.... kehityksestä. Minusta kehitys ja uuden oppiminen ja jatkuva tutkimus sekä uteliaisuus ovat se kivijalka, jolle koko ihmiskunnan strategia perustuu evoluution kilpajuoksussa. Siinä vaiheessa kun lyömme hanskat naulaan ja todetaan, että maailma on valmis, on se lopun alku. Se samainen kehitys ajaa myös tekniikkaa eteenpäin. Enqvist totesi mielestäni oivallisesti eräässä tv-ohjelmassa, että kukaties tulemme jossakin vaiheessa tilanteeseen jossa kaikki helpot ja ilmeiset asiat on löydetty ja kehityksen vauhti hidastuu ja käy työläämmäksi, mutta ei hänkään ennustellut sen pysähtymistä. Stephen Hawkin totesi kirjassaan "Ajan lyhyt historia", että jos ihmiskunnan kehitys jatkuu samanlaisena kuin viimeiset kolmisen sataa vuotta, saavutamme joskus vuoden 2600 tietämillä tilanteen, jossa maapallolla ei enää kukaan pysty istumaan ylikansoituksen vuoksi ja tämä koko pallo hehkuu punaisena kaikesta tuotetusta energiasta. Se oli tietenkin pilke silmäkulmassa heitetty ennustus, mutta kertoo kuitenkin että myös oppineiden mielestä varmasti jotakin olennaista tulee tapahtumaan ennen sitä.
Moorehan viittasi käsittääkseni ennustuksellaan transistorien pakkaamiseen, mutta se ennuste on kieltämättä ollut käyttökelpoinen laajemminkin.
Olen itse koittanut suhtautua hiukan kriittisesti kehitys-arvailuihin, koska minua hiukan ärsyttää näillä palstoilla usein näkyvä markkinalähtöinen kehityshegemonia, joka ei mielestäni kaikilta osin kuvaa kehityksen todellista luonnetta (sikäli kun sitä todellista luonnetta nyt kukaan edes tietää tai ymmärtää). Osmo A Wiio totesi mielestäni varsin osuvasti, että meillä on taipumus yliarvioida lyhyen ajan kehitys ja aliarvioida kehitys pitkällä jänteellä.
Oli niin tai näin, niin itse edustan valokuvauksen harrastelijana ja armoitettuna kotitarvekuvaajana sitä koulukuntaa, joka uskoo liiallisen huomion kiinnittämisen laitteisiin haittaavan kuvallista ilmaisua.
>"että halusi semmoisen kameran?"<
>>—halusiko "sellaisen" kertoakseen täällä, näyttääkseen muille vai pitääkseen yllä intoa hienoon harrastukseen? Kas siinäpä kysymys.
myydyistä digikameroista vai liikevaihdosta?
Kas siinäpä kysymys.
—vastaanpa kysymyksellä
Jos maailman suuri kännykänvalmistaja lahjoittaisi kaikki tuotteensa –niin olisiko se silti maailman suurin valmistaja.
Ethän sotke digiä ja kameraa keskenään?
Digitoday:sta taisin viimeksi lukea Matsushita Electric Industrial Corp:n ja Sony Corp:n "kumpi on suurin" kilpailusta
—mutta nykyisin tuohon Mooren lakiin viitatessa tarkoitetaan yleensä ns. Intell-päätelmää.
Wikipedia:
"Mooren Intel-kollegan päättelemä aika 18 kuukautta on kuitenkin seuraus sekä Mooren laista että transistorien nopeutumisesta.
Viimeisimpien arvioiden mukaan laki näyttää pitävän paikkansa vielä vuosien ajan."
Nokia myy 400 mil puhelinta vuodessa, joissa on kamera suurimmassa osassa. Koko digikamera-segmentti (ei puhelimet) on 100 mil/annum. Joten Nokia on mitä todennäköisimmin maailman suurin kameravalmistaja määrällisesti.
"Ethän sotke digiä ja kameraa keskenään?"
Nykyisin muiden kuin digikameroiden myynti on niin marginaalista, että sen voi jättää käytännössä huomiotta.
Sony on kieltämättä maailman suurin kennovalmistaja, mutta en ole vakuuttunut digikameroista (pokkarit + järkkärit). Jos kamerakännykkä lasketaan kameraksi, Nokia on ylivoimaisesti suurin. Seuraavaksi tulee Canon tai Sony -- jotkin luvut sanovat Sony 30%, Canon 20%, toiset Canon 30%, Sony 20%. Pelkästään järkkäreistä puhuttaessa Canonilla on jaettu ykkössija Nikonin kanssa.
"Pelkästään järkkäreistä puhuttaessa Canonilla on jaettu ykkössija Nikonin kanssa."
...Nikon on kyllä jo ykkönen ja kasvattaa etumatkaa Canoniin koko ajan,
http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=ja&tl=en&u=http://bcnranking.jp/news/0807/080724_11351.html
jonka myynti takkuaa.
http://www.photoscala.de/Artikel/DSLR-Welt-im-Wandel
Silloin kun suunta on tuo, tarttis tehrä jotain mullistavaa!
myynti on niin marginaalista.
Josvälttämättä haluat pitää Nokian kkännyköitä kamerana niin kyllä se minulle sopii, mutta oletko koskaan kuullut puhuttavan video ja TV-kameroista ("myynti on niin marginaalista").
Vastaanpa taas myös kysymyksellä:
Liikevaihdosta puheenollen, arvaappa montako Ixusta saa yhden TV-kameran hinnalla?
Onko sateliittikamera vähemmän kamera kuin kännykkä?
"että sen voi jättää käytännössä huomiotta"
En pidä kännyköiden kameroita erityisen hyvää jälkeä tuottavina. Mutta kameran perusominaisuudet täyttyvät: laite jolla saa kuvia. Perustele miksi kännykkää ei siis pitäisi laskea kameraksi?
Yhden TV-tuotannossa käytetyn kameran saa 1 - 10000 Ixuksella. Mitähän tuollakin (järjettömällä) kysymyksellä ajoit takaa? "TV-kameroina" kun käytetään parinsadan euron mallejakin tarkoituksiin joissa kameran tuhoutuminen tai menettäminen on lähes varmaa. Suurtapahtumien kuvauksiin taas yli miljoonan maksavia laitteita. Tällaisia valmistaa kuluttajamerkeistä mm. Canon ja Sony.
Satelliittikameroiden markkinat ovat alle 50 miljoonaa. Kuluttajakameroiden taas vajaat 200 miljardia. Hieman eri kokoluokassa. Mielestäni 4 000 kertaa pienemmän VOI käytännössä jättää huomiotta, kun verrataan markkinaosuuksia!
Liikevaihdosta puheenollen: arvaappa montako TV-kameraa saa yhden puolijohde-litografialaitteen hinnalla (joita esim. Nikon ja Canon valmistaa)? Ja arvaapa montako kertaa suurempi liikevaihto Ixuksilla on verrattuna KOKO TV-kameroiden markkinaan?
Canonilta puuttuu todellinen hittituote. Sellainen kuin AE1 oli aikoinaan: muita parempi, muita halvemmalla ja tehtaiden volyymi riitti. Canonin ongelmaa pahentaa vielä kelvollisen croppinormaalin puute.
Jos Canon ei kykene sellaista tekemään croppina, niin olisiko sillä rahkeet tehdä kinokennoinen:
- ilman yhdysrakenteista salamaa,
- kelvollinen etsin,
- kohtuullinen suojaus,
- paketoitavissa f/1.4 50mm:n kanssa alle 1000€.
"...ettei ihan lähivuosina juurikaan tekniikassa tule mitään oleellista lisää joka "pakottaisi" päivittämään rungon."
Mikähän kamera sinulla on ollut tähän asti? Minkälainen päivitysväli sinulla on ollut?
Ainahan noihin jotain uutta tulee. Se on sitten jokaisen kohdallaan mietittävä, mikä olisi se ratkaiseva ominaisuus, joka laukaisee kamerakuumeen. Esim 7D:ssä on ulkoisten salamoiden ohjaus vakiona ja 8kuvaa/s nopeus. Eivät hassumpia ominaisuuksia 5D-sarjassakaan sellaiselle, joka noita tarvitsisi. Siromuotoinen pystykuvauskahvakin on sellainen ominaisuus, jota ei vielä ole millään kameravalmistajalla. Ja painostakin voisi vielä pudottaa puolet pois. Jne...
Kuvittelisin, että minkä tahansa nykyisen uuden mallin ostamalla sillä voi otella kuvia vaikka kuinka pitkään. Enemmänkin kyse on siitä omasta päivityshalukkuudesta, milloin kamera pitää vaihtaa.
Kamera muuttuu epävakaaksi leluksi sen jälkeen, varsinkin pitemmillä putkilla kuvattaessa.
Ja sironmallinen pystykahvakin on ominaisuus, joka ei isokätiselle passaa. Nykyinen kahvan koko on hyvä, ja siinä tulee pysyä. toki rinnalle voidaan kehittää pienempiä malleja, mutta ammattikameroiden ergonomia menee ihan perseelleen, jos koko pienenee radikaalisti.
—oletko huomannut, että ihan oikeiden kameroiden pohjassa on jalustakierre johon saat helposti kiinnitettyä painolastia tarvittaessa?
Oletko huomannut, että riittävän tukevan jalustan mukana raahaminen ja pystyttäminen joka paikkaan on pirun paljon työläämpää kuin kulkea kamera kaulassa ja kuvata käsivaralta?
Mielestäni juuri pitemmillä putkilla kuvatessa rungon painon merkitys vähenee. Mitä painavampi putki sitä pienemmän osuuden kokonaispainosta muodostaa runko. Muutaman sadan gramman ero ei vielä vaikuta kovinkaan merkittävästi kokonaisuuden hitauteen, jos sitä ajatellaan värinävaaran kannalta.
Sen sijaan olkapäällä, kaulassa ja käsissä pienestäkin painonpudotuksesta on hyötyä, joka voi näkyä jopa parempina kuvina, etenkin pitkässä yhtäjaksoisessa kuvauksessa. Ja voisihan sitä sitten alkaa myymään jotain lisäpainoja niille, jotka sitä kokevat tarvitsevansa. (Vrt esim pesukoneet, joissa on melkoinen betonimöykky tasapainottomassa konetta.)
Kahvan kohdalla kannattaa muistaa, että 5D:ssä ei vakiona ole minkäänlaista pystykuvauskahvaa. Joten vaihtoehtoina on joko ilman kahvaa tai lisävarusteirtokahva. Siihen väliin voisi tuoda mallin, jossa olisi kiiinteä kahva, muttei yhtä järeä kuin varsinaisissa ammattimalleissa. Vai eikö kiinteä kahva kiinnostaisi ketään?
Siihen jalustakierteeseen voit kiinnittää muutakin "painolastia kuin jalustan.
Miksi et ruuvaisi siihen kiinni vaikka paristokotelon tai juuri sen painoisen metallilevyä, että kamerasi on pilkulleen sinulle sopivan painoinen. Samalla saat mahdollisuuden painottaa kameraasi tilanteen mukaan.
"Mielestäni juuri pitemmillä putkilla kuvatessa rungon painon merkitys vähenee."
Päinvastoin. Käsivaralta kuvattaessa on hyvä, että rungossa on painoa -> systeemi pysyy tasapainossa ja on miellyttävämpi käsitellä.
"Sen sijaan olkapäällä, kaulassa ja käsissä pienestäkin painonpudotuksesta on hyötyä, joka voi näkyä jopa parempina kuvina, etenkin pitkässä yhtäjaksoisessa kuvauksessa."
Pätee kynäniskojen ja muiden heikkojen yksilöiden kohdalla.
"Siihen väliin voisi tuoda mallin, jossa olisi kiiinteä kahva, muttei yhtä järeä kuin varsinaisissa ammattimalleissa."
Miksi kahva ei voisi olla yhtä järeä kuin ammattimalleissa? Siitä saa isollakin kouralla hyvän otteen.
Jos tykkää pienestä kamerasta, menee ja ostaa pienen kameran, mutta ei aleta vaatia kaikkien kameramallien pienentämistä ja keventämistä?
.... Onkin kiinnostavaa nähdä kumpi tämän henkien mittelön voittaa; "kynäniska" vai "jäykkäniska" :-D
"...systeemi pysyy tasapainossa ja on miellyttävämpi käsitellä."
Minkälaisia tasapaino-ongelmia sinulla on ollut ja minkälaisia epämiellyttäviä tuntemuksia sinulle on tullut, kun olet joutunut kuvaamaan kevytrungoisella kameralla?
"Miksi kahva ei voisi olla yhtä järeä kuin ammattimalleissa?"
Eihän se sitten olisi mikään uusi ominaisuus, sellaisiahan on jo käytössäkin. Ja se saattaisi joissain tapauksissa olla ostajille syy katsella muita malleja, jos kahva olisi samanlainen kuin 1-sarjassa. Mutta en osaa sanoa, minkälainen vaikutus tällä olisi myyntimääriin/päivityshalukkuuteen.
"Jos tykkää pienestä kamerasta, menee ja ostaa pienen kameran, mutta ei aleta vaatia kaikkien kameramallien pienentämistä ja keventämistä?"
Ei kai sitä erityisesti ole tarvinnut vaatia, että Canon jättää pystykahvan irtovarusteeksi muissa kuin 1-sarjassa. Eli siinä kohtaahan kameraa on selkeästi jo pienennetty ja kevennetty. Ongelmaahan siitä ei varsinaisesti muodostu, koska ainahan voi hankkia sen 1-sarjalaisen, jos sen ominaisuuksia kokee tarvitsevansa.
Kuvaan enemmän digikuvia vanhalla satasella kuin kympillä. Kymppi on enemmän lasten käytössä. Ennen kaikkea satasessa kaipaa:
- painoa,
- kokoa ja
- etsintä.
Periaatteessa se toimii ihan hyvin, mutta ei pieni lisäpaino ja koko ainakaan haitaksi olisi. Etsinkuvan surkeuteen iso tekijä on tarpeeton kiinteä salama. Kukahan neropatti moisen tarpeettoman härpäkkeen on runkoihin tuonut? On meinaan yksi hölmöimmistä uudistuksista vuosiin!
..... on ihan jees ja monille meille hyödyllinen, vaikka sinä et sitä kaipaisikaan. Nähdäkseni salama ei vaikuta etsinkuvaan; en ainakaan ymmärrä miten se sen tekisi? ihan uusi keksintöhän tuo yhdysrakenteinen salama ei ole, vaan olen nähnyt niitä ainakin yheksänkytluvun alusta saakka.
Periaatteessa syö tilaa prismalta/peililtä jolloin etsinkuvasta tulee pienempi. Sitä se canonisti taitaa hakea.
Vastavaloon ulkona paukuttaessa se yhdysrakenteinenkin kuitenkin usein riittää, joten kyllä siitä apuakin on.
.... sehän tulee sen kotelon päälle tai oikeastaan vähän eteen.
Olen koekuvannut laitteen objektiivillä 24-105mm. L f4.0. En havainnut kuvien laadussa mitään parempaa, kuin kilpailijoissakaan. Rungon ergonomia muille, kuin Canonisteille oli todella outo, no kaikkeen tottuu.
Jos rungosta haluaa kaiken irti, niin L-sarjan objektiiveihin täytyy töräyttää 10000€ rahaa. Tavallisen harrastajan ei kannata sijoittaa rahojaan huippurunkoon, jos ei aio hyödyntää hankintojaan rahallisesti.
Tarkoitan myös, että, jos tälläiseen runkoon ostetaan muutama Thaimaassa tehty 70€ maksava muovinen
kiinteä objektiivi, niin eikö se ole sama, kuin heittäisi helmiä sioille. Varmasti hieno runko, mutta kahta en vaihda, Vaimoa ja Turun sinappia.
"En havainnut kuvien laadussa mitään parempaa, kuin kilpailijoissakaan."
Mitä muita kameroita koekuvasit? Eli mitkä mallit laskit tuon kilpailijoiksi? Ja mitä putkia käytit niissä?
Canonin L-sarjan objektiivit ovat hinnakkaita vakaajalla varustettuina.
Mielestäni harrastajan hankintana EOS 50D on runko joka kannattaa vielä ostaa. Yksinumeroiset ovat rahan polttamista.
Nikonilla on tällä hetkellä mielekkäämpi runko- ja objektiivivalikoima kuin Canonilla.
Oma kamerani on Canon ja pysyy, siitä pitää kakkulakaappi huolen!
Itse kuvaan sellaisilla suljinnopeuksilla, ettei vakaajasta olisi minulle mitään hyötyä.
Kaiken ei tarvitse olla L-sarjaa eikä kaikesta tarvitse maksaa hunajaa. Canonin omassa valikoimassakin kun on L-sarjalaisten lisäksi varsin laadukkaita objektiiveja. Kuten esim 85mm/1.8 USM, joka on todellinen helmi hintaisekseen.
"Canonin L-sarjan objektiivit ovat hinnakkaita vakaajalla varustettuina.
Mielestäni harrastajan hankintana EOS 50D on runko joka kannattaa vielä ostaa..."
Tuossa on ristiriita! Pieni, tiuhaan pakattu kenno vaatii enemmän objektiiveilta kuin iso ja vähemmän tiuhaan pakattu. Tietysti reunatoisto ei tee asiasta ihan suoraviivaista.
Pitäisin käytettyä 5D mark I:stä edullisempana hankintana, kuin uutta kymppiä. Ero muodostuu juuri tarvittavien objektiivien hinnoissa. Jos tarvitsee lintulasia, on tilanne toinen.
"Rawilla kuvaten yksityiskohtien määrä on sitä luokkaa että huh huh..."
...tunne vai todella mitattu fakta?
Tuossa on testattu samaa Canon EF 85 mm f/1.2L II USM huippulasia sekä ikivanhalla Canon EOS 20D croppikennorungolla että suht'koht uudella Canon EOS 1Ds Mk III kinokennorungolla.
http://www.lenstip.com/189.4-Lens_review-Canon_EF_85_mm_f_1.2L_II_USM_Image_resolution.html
Huippupiirrot pysyivät samoina mutta EOS 20D:llä sai reunoilta asti kelpo kuvaa jo aukosta f/2 lukien kun taas EOS 1Ds Mk III:n piti himmentää vähintään tuonne aukkoon f/4 asti samaan tulokseen päästäkseen.
En ole koskaan noihin testeihin luottanut itsestäänselvyytenä. Minulle ainoa testi johon suhtaudun on "oma testi". Eli otan kuvan vanhalla kalustolla ja vertaan sitä uuteen ottamalla kuvan täsmälleen samasta paikasta ja samaan aikaan samalla optiikalla. Näitä sitten vertaan 100% koossa.
Ikivanhaan kakkosmarkkuun (joka sekin antaa aivan erinomaista kuvanlaatua edelleen), ero viisdeemarkun hyväksi varsinkin maisemakuvauksissa on mielestäni ällistyttävä. Yksityiskohtien määrä kuvissa on uskomattoman suuri. Edelleenkin on vaikea kuvitella mitä uutta todellakaan lähitulevaisuudessa voi tulla lisää varsinkaan maisemakuvaukseen. Tottakai kaikki muu "oheistoiminta" voi lisääntyä runkoon ympättynä, tyyliin gps yms... Mutta varsinaisen kuvan laatuun alkaa olla nyt aika paljon tehty.
—no minäpä kuvittelen vähän alkua:
HDR ja parempi kuvanpakkaus (softaan), lisää dynamiikkaa ja isommat pikselit (kennoon), toimiva pölynpoisto (kamerassa ei huollossa), oled …
Dynamiikan kasvaessa (joskus tulevaisuudessa kunnon HDR yhdellä valotuksella) kasvaa vaatimus valoakaappaavan pinta-alan kasvattamisesta (siis ne isommat pikselit kennossa), joka yhdessä korkean resoluution kanssa (siis korkea pikselitiheys) aiheuttaa ongelman, jota nykyisellään kai on ratkottu kennon fotonikaivoja syventämällä, mikä entisestään kasvattaa objektiivin telesentrisyyden vaatimusta ettei alkaisi vinjetoimaan. Voisi siis ajatella että lähitulevaisuuden kuvanlaatua parantavia tekniikoita nähtäisiin sillä saralla eli esim. objektiivin ja kameran välisen kommunikoinnin lisääntyminen jolloin objetiivi osaisi kertoa ominaisuuksistaan kameralle, joka osaisi korjata suoraan kuvaprosessi syntyviä virheitä (tämän kaltaista tekniikkaahan lienee jo kompakteissa kameroissa). Muuan selkeä digin mukanaan tuoma ongelma on antialianssisuodin kennon edessä, jonka lähitulevaisuus voisi passittaa historiaan ja se parantaisi kuvan laatua vallankin maisemakuvauksessa.
Digiaika ei ole pystynyt tuomaan yhtä herkkua filmikameroista mukaansa, nimittäin filmipinnalta taphtuvaa valon mittausta eli ttl:ää, joka vallankin salaman kanssa olisi vallan hunajaa monille. Ehkäpä lähitulevaisuus voisi senkin mahdollistaa.
Jokin uusi kennotekniikka (esim. superCCD tai faveon tai joku josta emme edes vielä tiedä) voisi tulla laajaan käyttöön ja mullistaa kameroiden tekniikkaa. Tai sitten videokameroista tuttu monikenno tekniikka saattaisi yleistyä. Sehän ei kaiketi ole ollut käytännössä mahdollinen prismaratkaisulla isokennoisissa peilikameroissa (joskin faveonhan edustaa erästä sovellutusta siitä ilman prismaa), mutta nyt kun nämä mikro4/3 systeemit yleistyy, niin niihin saattaisi olla jo mahdollista tehdä moinen viritys ja se jos mikä olisi apu vallankin maisemakuvauksessa ja passittaisi historiaan käsityksen pikkukennon huonosta kuvanlaadusta.
Itse uskon, että jokin tai jotkut viimevuosien tutkimusinnovaatioista kennotekniikan saralla saattaa lähitulevaisuudessa hyvinkin poikia käytännön sovellutuksia ja tuottaa ihan uusia tapoja kerätä sitä valoa katsottavaan muotoon (esim mustapii, tms.).
Ei se tee nykykameroista tietenkään sen huonompia, mutta turha luulla että kehitys pysähtyy.
Tuli mieleen, että eihän ne innovaatiot tietenkään rajoitu kameran runkoon, vaan myös optiikoissa voi tapahtua mullistuksia. Kiinnostavimpia ideoitahan on nämä reikälevyoptiikat eli valon difraktio-ominaisuutta hyödyntävät optiikat. Eikös nyt olla värkkäämässä hubblen seuraajaksi avaruusteleskooppia, jossa käytettäisiin reikälevyä valon kokoamiseen peilin sijasta? minulla on myös hämärä muistikuva, että kameraoptiikoissakin tätä tekniikkaa olisi jo kokeiltu. Kamerakännyissä muistan että on käytännön kokeiluja jo tehty nestelinsseillä (senkään tekniikan lupaavuudesta ei ole minulla tarkempaa tietoa) Kestää tietenkin aikansa ennen kuin täysin uudet tekniikat saavuttavat nykytekniikoiden laadun mutta jos ajatellaa, että nykyisestä tavasta muodostaa kuva on puristettu jo kaikki hyöty irti, niin uudet tavat avaavat jälleen tietä tulevaisuuteen.
Kennotekniikan innovaatioista jäi mainitsematta edellisessä viestissä vielä se kaarevakenno, josta on jonkinlaisia prototyyppejä esitelty. Ylipäätään jos tulevaisuudessa kenno pystyisi muuttamaan muotoaan, se olisi huima harppaus koko digikameran evoluutiossa eteenpäin ja mahdollistaisi paitsi optisten virheiden korjaamista kennotasoa taivuttelemalla (reunapiirto nousisi aivan uusiin sfääreihin ja vinjetointi katoaisi), niin se mahdollistaisi entistä syvemmät fotonikaivot eli kennon muukin kuvanlaatu paranisi. Jos lisäksi kuvaprosessointi kehittyisi siihen suuntaan ettei kennon asm-elementtien tarvitsisi olla suorissa riveissä niin joissakin tapauksissa sillä antialianssisuotimella voisi heittää vesilintua. Jospa tulevaisuudessa tulisi kennoja joissa niiden asm-elementtien ei tarvitsisi olla edes saman kokoisia tai, että elementit voisivat eri osassa kennoa yhdistyä isommiksi yksiköiksi tarpeen mukaan, niin se avaisi ihan uusia näkymiä siihen minkälainen dynamiikka, kohinataso ja yleinen kuvanlaatu olisi mahdollista. Edelleenkin kennojen kohinasta puhuttaessa puhutaan siitä kuinka tehokkaasti kohinaa voidaan suodattaa pois, mutta ehkä sen kennon kohinan tuottamiseenkin voitaisiin tulevaisuudessa puuttua. Nykyiselläänhän ei taida olla muuta keinoa kuin jäähdytys.
Mitä sitten tulee muuhun tekniikkaan, niin nykyisin jopa aikaisempaa enemmän tekniikat kuvantamislaitteiden välillä ovat sidoksissa toisiinsa. Esim. HDR ja 3D ovat sidoksissa siihen miten ne kuvat voidaan esittää. Nykyisellä näyttötekniikalla ja tulostustekniikallahan ne jäävät vähän torsoiksi, koska ei taida olla olemassa näyttöä tai tulostinta joka kykenisi esittämään edes nykykameroiden dynamiikan kokonaan jolloin se dynamiikka jää osittain "säätövaraksi". HDR kuvatkin ovat usein sävyiltään niin "litistettyjä" etteivät yllä edes normikuvan densiteettiin, vaan kaikki sävyt viedään sinne lähelle keskiharmaata (se tietenkin on tehosteilmiö ja HDR kuvakin voidaan tehdä hyödyntäen kaikki käytettävissä oleva dynamiikka, mutta se ei vain näytä enää silloin niin "piirrosmaiselta"). Sama juttu on 3D:sä eli se vaatii tuen näyttölaitteelta.
Nykyisin mainonnassa muotiin tullut "full" etuliite saattaa tietysti harhauttaa kuvittelemaan, että olisi olemassa jokin kehityksellinen päätepiste. Päätepiste on kuitenkin kuolema. Toisinaanhan joku tekniikka voikin tulla päätepisteeseensä, mutta ei kehitys siihen pysähdy vaan kuollut tekniikka haudataan takapihalle ja tilalle tulee jotain uutte. Kaiken uuden ei kuitenkaan tarvitse merkitä kaiken vanhan kuolemaa. Tekniikathan kulkevat monesti pitkiäkin martkoja rintarinnan. Lisäksi monet uutuudet jäävät vain kananlennoiksi kehityksen kuivuneiksi haaroiksi ja akanvirroiksi.
Nyt tämä patoutunut puheripuli vähän helpotti;-) ideoikaa lisää...
"optiikoissa voi tapahtua mullistuksia"
—olikos ne optiikot niitä silmälasinhiojia, tiedemiehiä vai kameran linssejä ;—)
Joskus filmiaikaan taivutettiin filmi kaarelle kuvausvirheiden vähentämiseksi, olen tuota jo pitkään odotellut kennoihin, luulisi helpommaksi kuin filmin imemisen pallopinnalle.
tässä vähän lisää:
– "optiikkoihin" yleistynee nanokidepinnoite
– uusia voimakastaittoisia lasilaatuja (objektiivi kevenee puoleen nykyisestä)
– kennon pikselit biomateriaalista
– prossun transistorimäärä kaksinkertaistuu (aina 1,5 v)
– sarjakuvaus ja tallennusnopeus kasvaa huimasti
– kennon edessä oleva suodatin poistuu (t. muuttuu softaksi)
– jokaiselle osavärille oma kenno (vrt ammattivideo)? (CA-vaiva poistuu?)
Kuin pisteeksi i:n päälle vielä:
– hologrammikuva suoraan kamerasta
1-bittinen (fotoninen) gigapikseliluokan kenno. Pikselin/pikseliryhmän alla olisi laskuri jota siru aina lisää kun fotonihavainto on tehty. Tämä tuottaisi epälineaarisen vasteen, joten dynamiikka paranisi huimasti. Kuvassa voisi olla auringonpaisteessa hyvinkin 20EV:n verran dynamiikkaa! Samalla AD-muuntimen tarve poistuisi, joten lukunopeudet kasvaisivat, kun tarvittava logiikka voitaisiin integroida suoraan kennolle. Myöskään mitään antialias-filtteriä ei tarvittaisi, diffraktio kyllä hoitaisi ongelman pois.
Tällainen kinokokoinen kenno voisi silti tuottaa esim. 20Mp kuvia jälkeen. Tosin todennäköisesti valmistajat ahnehtisivat ainakin sen 100 Mp tuollaisesta laitteesta...
"on vaikea kuvitella mitä uutta todellakaan lähitulevaisuudessa voi tulla lisää varsinkaan maisemakuvaukseen.
—katseleppa esim noita
http://www.pekkapotka.com/
Nikon D3x portfolio
Nikon D3x in Lappland
—huomaatko eron 5dmarkII:n
HDR nimenomaan onkin kompressointia. Siinähän kameralle liian kirkkaat sävyt alivalotetaan ja liian tummat vastaavasti ylivalotetaan niin että kaikki valoisuusvaihtelut mahtuvat hyvin suppealle alueelle. Sillä tavalla saa tietysti enemmän detaljeja näkymään kuin muutoin, mutta kuva muuttuu samalla luonnottomaksi sävyiltään ja valoisuuseroiltaan.
Tuossapa lueskelin tämän herra Potkan tarnoita D3X:sta, toteaa että jos omilla rahoilla joutuisi ostamaan niin valinta olisi edelleen 5DMk2 ja studioon D3x.
Tokaiseepa vielä että vähässä valossa ja korkeammilla herkkyyksillä ei saanut juurikaan eroa näiden kahden välille...
Mutta summa summarum, jokainen voi tietysti kohdallaan miettiä paljonko viitsi runkoon rahaa (omiaan) heittää kiinni. Kaksi ja puoli tonnia vai kahdeksan tonnia? Ja miettiä samalla mitä tällä hintaerolla saa kuvilleen lisäarvoa?
Viitsisitkö muuten vielä tarkentaa tuossa kommenttiasi kysyessäsi "huomaatko eron 5dMk2:n".
Mitkäs ne erot muuten mielestäsi ovat?
"mitä uutta" lähtökohdasta.
—kommentoin siis kohtaan "mitä uutta", minulle se on ihan eri asia kuin mitä saisi halvalla.
—minun kaltaiselle köyhälle sekin on uutta, että esim filmiaikaan verrattuna rahaa tarvitaan moninkertaisesti kaluston hankintaan.
—se, että Potkalla ei ole varaa ostaa DX3:a luontokuvaukseen (omilla rahoillaan), mutta kylläkin studiokuvaukseen ei mielestäni ole tarkoittamassasi merkityksessä uutta maisemakuvaukseen (hänkin kävi kuitenkin kuvaamassa Lappia).
—en harrasta luontokuvausta "vähässä valossa korkeimmilla herkkyyksillä" joten siihen en ota kantaa kun en mitään tiedä moisesta. Kuvaan maisemia harvoin ja silloinkin enimmäkseen aurinkoisena päivänä kun on sopiva pilvenhattara auringon edessä
—en viitsi "heitä omiani kiinni runkoihin" (ne tulee talon puolesta), enkä usko, että kameran hinnalla saa kuviin lisäarvoa se tulee kai enempikin kuvaajan kyvyistä ja katsojan "päästä".
Ehkä kuvissa saattaa aavistuksenomaisesti näkyä se, että kuvaajalla on sellainen kamera jolla hän mieluiten kuvaa ja jota hän osaa käyttää.
"huomaatko eron 5dMk2:n".tarkennusta
—viittaan edelleen "mitä uutta" teemaan. Jos DX3:ssa ei ole mitään uutta 5dMk2:n verrattuna niin miksiköhän Canonilta on tulossa uusi malli DX3:n kilpailijaksi jos siinä ei ole mitään uutta.
—onkohan totta Potkan toteamus, että 80% lehtitalojen kameroista on Nikoneita — jos niin miksi?
En nyt oikein päässyt vastauksestasi kiinni kysymyksiini oikein mitenkään.
Jos suinkin viitsisit yksiselitteisen kristallinkirkkaasti kertoa kuvanlaadussa olevat erot tälle herra Potkan Lapissa otetuista kuvista:
Nikon D3x portfolio
Nikon D3x in Lappland
—huomaatko eron 5dmarkII:n
Unohdetaan nyt nuo filosofiset pohdinnat ja käy lävitse vaikka joku esimerkkikuva herra Potkalta ja valista meitä niillä eroavaisuuksilla?
toisaalta ja toisaalta
—ehkä maisemakuviin tuleekin lisäarvoa siitä, että ne on kuvattu halvalla Canonilla, ja erityosen paljon lisäarvoa siitä, että ne on kuvattu vielä halvemmalla Neuvostoliitossa suunnitellulla koko kansan kompaktikamera Lomolla (250€)
http://shop.lomography.com/lomo-lc-a
http://www.lomography.com/
Ilmaisin kai itseni kovin taitamattomasti, tarkoitin eroja kameroissa ei Lapin maisemakuvissa.
Minusta se, että kuviin tulee utta ei ole sama asia kuin se, että kamerat kehittyvät ns. Mooren lakia mukaillen
—ehkä sittenkin ontarpeen siteerata Potkalta jotakin (pilke silmäkulmassa)
"Nikonilla keskimäärin enemmän teräviä kuvia. Ja ero korostuu valotusaikojen pidentyessä.
D3x on saatavissa olevan kuvalaadun kannalta paras koskaan tehty digijärjestelmäkamera.
parhaalla runkoresoluutiolla. Canon, tämä on säälittävää, nyt vauhtia 90mm tilttisiftin uusintaan!!!
D3x pärjää hyvin kaikille digiperille, joiden megapikselilukema alkaa 2:lla
D3x osoittautui kuitenkin loistavaksi kameraksi itselleni tällaiseen maisemakuvaukseen:
1. -Korkea resoluutio
2. -100% etsin, jonka näen kokonaan nurkkiin saakka silmälasit päässä yhdellä silmäyksellä päätä liikuttamatta
3. -Upea valotusautomatiikka, jota täydensi hyvin toimiva Active D-Lightning. Käytin sen normaaliasentoa, joka poisti kaiken haarukointitarpeen.
4. -Akku kesti helposti koko päivän pakkasessa, joka vaihteli välillä -30 -> -10C
5. -Kaksi CF-muistikorttilokeroa antoi tuplakapasiteetin ja vähensi tarvetta korttien kanssa puljaamiseen hangessa
6. -D3x:n käsittely hansikkaat (Heldin moottoripyörähanskat) kädessä osoittautui helpoksi
Olen nyt kuvaillut jonkin verran käyttäen D3x:n hienoa Auto-ISO -toimintoa. Canonin 5D MkII:n kohdalla olin pettynyt Canonin tapaan toteuttaa herkkyysautomatiikka. Mielestäni se on täysin käyttökelvoton."
Lähde: http://www.pekkapotka.com/
eli et siis kyennyt löytämään maisemakuvaukseen niitä eroja mitä mainitsit. Tottakai ymmärrän että joku on ihastunut johonkin tosi kovaan runkoon. Toki itsekin olisin hankkinut D3x:n jos nurkissa ei lojuisi canonin objektiiveja. Ja toki harkitsisin canonilta uutta nelosmarkkua...jos siinä olisi iso kenno(!)...ym ym
Mutta sovitaan että jos ei tiedä mistä puhuu ja yrittää inttämällä inttää asioita jotka eivät ehkä vastaa todellisuutta niin silloin pitää hieman tarkistaa omia kantojaan.
1. Tekniikka kehittyy edelleen n. Mooren lain mukaisesti
2. Parhaan (maisema)kuvan saa sillä kameralla jota osaa ja haluaa käyttää eli:
—sinä saat parhaat maisemakuvat sillä Canonin 5D MkII:lla
—Potka DX3:lla kai
3. Tiedän muka varmasti, että:
—minä saan parhaat maisemakuvani Leicalla (kun en edes omista muuta digijärkkäriä)
—vaimoni saa parhaat matkakuvansa digipokkarilla (DL4T, kun ei halua muuta käyttää)
Nuo inttämällä inttämiset eivät kai mielestäsi vastaa todellisuutta, mutta en osaa myöntää olevani värässä — sellaista valokuvauskin joskus pahimmillaan on — koeta kestää, kyllä se siitä ;—]
Eli pelkkää väärinkäsitystä koko keskustelumme.
Luulin, että väitit:
"ettei ihan lähivuosina juurikaan tekniikassa tule mitään oleellista lisää"
(eli että kameroiden kehitys pysäytettiin kun hankit Canonin 5D MkII:n)
Mutta tarkoititkin:
Maisemakuviin ei "tule mitään oleellista lisää"
"Toki itsekin olisin hankkinut D3x:n"
Innttämällä intin siis "asioita jotka eivät ehkä vastaa todellisuutta" ja kaikki tapahtui pelkästää siksi että minulla oli ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa!
Toivottavasti olen oppinut tästä jotakin.
Maisemavalokuvausharrastuskin voi siis joskus olla pelkkää väärinkäsitystä ;—)