Helmi kämmenellä

o¤¤¤¤¤ O ¤¤¤¤¤o
Se syntyi
päivistä
Se syntyi
öistä

Se syntyi
palosta
Se syntyi
kaipauksesta

Se syntyi
ilosta
Se syntyi
surusta

Se syntyi
sinusta
Se synti
minusta

Se syntyi
olemaan
Se syntyi
meitä
muistuttamaan -

Että rakastetaan

o¤¤¤¤¤ O ¤¤¤¤¤o

Tämmöinen vastis lähti runostasi tulemaan. :D
Kiitzz Kaaru runostasi ja mukvaa tummenevaa iltaa sinne kaakonkulmalle! :D

Runoihin voi kätkeä niin paljon,
rakkautta , surua, iloa ja onnenkantamoista!

Runosi on helmi kaikkien helmien joukossa:)

Runosi on hyvä, vaikka näin karjalaisämmänä en mielellään pusertele assioit mato al, vaa syötä ne suoraa kissa terävää kielee.

ootsie iha oikeest Imatralt? Mie ko lähi sielt joskuus kasarikaks ja vei pölyt männessäin. Kuule, ai hitto ko mie noit rantoi oo kävelt vaik mite! Miul tuost tul mielee et sie oot ollunna jossain patoje takana, kato ko ves on niin korkial, et melkee hait kastuut.

Mie jo aikoinnaa katoi et siu kalleriasssais ol yks äijä jok ei oo miu kavereit, eik koskaa tuu oleenkaa, sevverra kärkäs ja suutuspäine mie oon, jot hää haistakoot humut.

Mut sinnuu mie en tunne - vaik mie tuon ranna tunnekkii; kato ko miekii trimmasi pers
puoltain joskus ihna tiistaisi, jot mie oisi niiko kuosis perjantaisi, ko kato niit ukkoi pit miukii hamuta, jot sais lapsii, ja jot ois niiko perusturvaa, pesicciä, niinko nykyää tääl Tsadis sanotaa.

Piru ko mie en muista sen voimalaitokse nimmee, sen toise, sen kauimmaise. Joku Torna se ol, mut ko mie oli vast pien tyttöne, niin eip tuokaa jäänt päähä.

Mut seo varma,m et jos sie oot miu ikäne nii sie kyl miut tunnet, kato ko mie oli aika kuuluisa kaikist miu härdäämisist.

- kehittyvä karjalaisämmä -

Ne kirkkaimmat helmet syntyy
"helmi"
kätkee niin paljon

kaaru

luonnonsylissä sielä miten onkaa monta "helmeä" kämmenelle syntynny?
Herkkää aito hetki, näen Sinut sielä rannalla.

Aurinko aamussa täälä minua lumonnu
Antoisia hetkiä retkiä alkaneelle viikolle.