Onko kokemusta, onko mahdollisuuksia?
Olemme aviopari 25v. & 28.v.? Minulla koulutus/työkokemusta: lähihoitaja(kehitysvammatyö) psykiatrinen sairaanhoitaja. Mies on insinööri. Meillä ei ole "VÄLIÄ" onko lapsi biologinen/sijoitettu. Omia lapsiakin olemme ajoittain suunnitellet, mutta se ei olisi välttämättömyys. Sijaisvanhemmuus on tuttua minulle, sijaisperheessä biolapsena kasvaneena. Miehelle aihe on ehkä vieraampi mutta ei missäännimessä ole sa tätä vastaankaan ja olemme keskustelleet aiheesta paljon. Meille ei olisi väliä lapsen mahdollisella kehitysvammaisuudella, ei iällä, sukupuolella yms. Yleiskuvamme sijaisvanhemmuudesta on mielestäni realistinen. Mitä mahdollisuuksia nuorella, lapsettomalla mutta mahdollisesti joskus biologisia lapsiakin hankkivalla pariskunnalla oni? Mitä jos lähtisimme prosessiin ja sattuisi sitten käymään niin, että olisinkin raskaana samoihin aikoihin kun saisimme tai olisimme juuri saaneet sijaislapsen? Katsotaanko tällaista mahdollisuutta sijoittavien tahojen näkökulmasta esteenä?
Tiivistettynä siis: Mitä mahdollisuuksia on nuorella, LAPSETTOMALLA mutta MAHDOLLISESTI BIOLAPSIAKIN SUUNNITTELEVALLA PARISKUNNALLA?
...Ja ne pinnalliset, typerät provokaatiot voi ihan suosiolla jättää kirjoittamatta. Toivoisin saavani asiallisia kommentteja puolesta/vastaan ja ennenkaikkea kokemuksia. Kiitos! :)
Olemme aviopari 25v. & 28.v.? Minulla koulutus/työkokemusta: lähihoitaja(kehitysvammatyö) psykiatrinen sairaanhoitaja. Mies on insinööri. Meillä ei ole "VÄLIÄ" onko lapsi biologinen/sijoitettu. Omia lapsiakin olemme ajoittain suunnitellet, mutta se ei olisi välttämättömyys. Sijaisvanhemmuus on tuttua minulle, sijaisperheessä biolapsena kasvaneena. Miehelle aihe on ehkä vieraampi mutta ei missäännimessä ole sa tätä vastaankaan ja olemme keskustelleet aiheesta paljon. Meille ei olisi väliä lapsen mahdollisella kehitysvammaisuudella, ei iällä, sukupuolella yms. Yleiskuvamme sijaisvanhemmuudesta on mielestäni realistinen. Mitä mahdollisuuksia nuorella, lapsettomalla mutta mahdollisesti joskus biologisia lapsiakin hankkivalla pariskunnalla oni? Mitä jos lähtisimme prosessiin ja sattuisi sitten käymään niin, että olisinkin raskaana samoihin aikoihin kun saisimme tai olisimme juuri saaneet sijaislapsen? Katsotaanko tällaista mahdollisuutta sijoittavien tahojen näkökulmasta esteenä?
Tiivistettynä siis: Mitä mahdollisuuksia on nuorella, LAPSETTOMALLA mutta MAHDOLLISESTI BIOLAPSIAKIN SUUNNITTELEVALLA PARISKUNNALLA?
...Ja ne pinnalliset, typerät provokaatiot voi ihan suosiolla jättää kirjoittamatta. Toivoisin saavani asiallisia kommentteja puolesta/vastaan ja ennenkaikkea kokemuksia. Kiitos! :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
että ensin hankitte omat lapset ja sen jälkeen sijoitettuja jos resursseja on, koska voin melkein varmuudella sanoa että sosiaalityöntekijä sanoo samaa.
Itse kunnolla teidän tilannetta. Jos nyt lähtisitte tähän hommaan ja teille tulisi esim. kehitysvammainen tai narkkariperheen hyperaktiivinen lapsi ja sitten tulisitkin raskaaksi, miten jaksaisitte, laittamalla sijaislapsen kiertoon ? Sekä kehitysvammaiset että juoppo/narkkariperheitten lapset voivat olla myös väkivaltaisia, joten mikä olisi se mahdollisuus, että ottaisit vastaan kaiken mahdollisen siltä ei biolapselta ? Tuskin paljon mahiksia enää olisi ja joutuisi eibiologinen lapsi kiertoon esim. laitokseen, arvaapa mitä se ennestään rikki olevalle lapselle tekee ?
Tähän halusin vain vastata että: Kuten alkuperäisessä kirjoitin, kuvamme sijaisvanhemmuudesta on mielestäni realistinen. Kehitysvammaisuus tai väkivaltaisuus "ei pelota" ja uskomme todella pärjäävämme koska omaamme vahvan kokemuksen psykiatrisista lapsista/nuorista, kehitysvammaisuudesta sekä siitä, mitä myös perheiden kanssa työskenteleminen on. Sijaislapsi ei lähtisi "kiertoon" oman "tieltä" missään tapauksessa! Tunnistamme riskit, myös tämän mahdollisen väkivaltaisuuden tai "hyperaktiivisuuden" kuten kirjoitit. Kysymys olikin siitä, onko tilanteemme sijaisvanhemmuuteen mahdollista tällaisessa tilanteessa? Ei siitä, emmekö olisi asiaa harkinneet ja mielissämme puntaroineet.
Vastaan, että kyllä, jos on varma että jaksatte ja sitten kun oma pieni tulee jaksatte edelleen. Paljonhan on lapsia, varsinkin FAS jne. eli näistä pahimmista ongelmista kärsiviä lapsia, ilman perhettä. En millään pahalla noita kysymyksiä laittanut, mutta ongelmia voi olla myös näiden lasten vanhemmista, eli lupaavat tulla tapaamiselle mutteivat tulekaan, saattavat uhkailla jne. Toivottavasti asia etenee ja joku lapsi pääsisi pois laitoksesta hyvään kotiin.
Eiköhän kaikilla sijoittajilla ole sellainen käytäntö, että jos pariskunta haluaa biologisia lapsia, niin niitä yritetään ensin ja vasta biologisten lasten lukumäärän ollessa täysi, voidaan alkaa suunnitella sijaisvanhemmuutta.
Hohhoi! Täällä on tehty biologiset sijoitettujen jälkeen. Vammaisia lapsia 2. Hyvin on jaksettu ja apua saatu tarvittaessa.
Meillä oli ehkä vähän erilainen tilanne: olimme ryhtymässä sukulaiselle sijaisvanhemmiksi. Meillä ei ole biologisia lapsia, olemme suunnilleen samanikäisiä kuin aloittaja. Meiltä sos.työntekijä kysyi aiommeko hankkia biologisia lapsia, mutta lisäsi heti että totta kai saatte että eihän sellaista voi kukaan kieltää, mutta hän kuitenkin kysyy. Vastasimme, että mahdollisesti aiomme, mutta emme kuitenkaan ainakaan muutamaan vuoteen (tämä mielestäni tärkeää, sijoitettu lapsi tarvitsee niiin paljon aikaa ja huomiota että jos olisimme heti suunnitelleet perheenlisäystä, en olisi sijoitukseen mukaan lähtenyt). Sosiaalityöntekijä oli samaa mieltä että sijoitettu lapsi tarvitsee nyt aikaa.
Kiitos asiallisesta vastauksesta :)
Juu, näin tietenkin onkin ettemme nyt aivan samaan aikaan ole omaa sitten yrittämässä jos sijaislapsi meille mahdollistuisi. Sijaislapselle tarvitaan aikaa ja ennenkaikkea myös oma henkilökohtainen ja yksilöllinen PAIKKA perheessä. Vastauksestasi kuitenkin välittyi se minkä halusinkin tietää, eli että sijoitus EI välttämättä ole mahdotonta jos ei ole vielä biolapsia ja joskus niitä kuitenkin voisi tulla. Kiitos sinulle ja kaikkea hyvää elämääsi.
tehkää omat lapset älkääkä viekö muiden lapsia.
Aivan kuin sijaisperheet olisivat syy lasten huostaanottoihin eikä seuraus.
sijaisperheiden ahneus vie kunnilta varoja järjestää ennalta ehkäisevää avohuollon tukea.
nimimerkki "drftgyhujikolpöäölkj" on näköjään niitä joiden mielestä huostaanotetut lapset ilmeisesti kuuluu laitokseen, ei perheisiin.
puurot ja vellit sekaisin ? Laitoksessa ja ammattimaisessa perhekodissa ne ahneet on, ei kuule halvaksi tule. Sijaisperheisiin sijoittaminen on halvempaa. Ja voit miettiä omalle kohdalle kumpaan lapsesi haluat, isoon laitokseen vai pieneen perheeseen ?
vaan sitä mieltä mitä kirjoitin, tehkää omat lapsenne älkääkä viekö muiden lapsia. lasten paikka on kotona, ja riittävillä avohuollon tukitoimilla se on mahdollista.
jauhot ja vellit sekaisin, kun niillä sijaisperheillä tuppaa poikkeuksetta olemaan niitä sijoitettuja lapsia useampia. ja olisko ollu ahneus kärpäsen puremalla osuutta asiaan?
Maailmasta ei löydy yhtään maata, jossa kaikki kykenisivät hoitamaan omat lapsensa.
On ihmisiä, joiden lapset on saatava turvaan ja hyvään hoitoon ja joille mitkään tukitoimet eivät riitä.
Mikään edelläkerrottu ei poista sitä tosiasiaa, että monien huostaanottoon päätyneiden lasten perheissä oikein suunnatuilla ja oikea-aikaisilla tukitoimilla olisi huostaanotolta voitu välttyä.
Ei se aina ole mahdollista. Valitan.
omat lapseni ovat sellaisessa perheessä, jossa on kolme sijoutettua ja perheen omat lapset ovat jo kotoaan lähteneet. Ja olen itse ollut tyytyväinen kun omani pääsivät sinne, alle kaiken arvostelun olevasta perheestä. ns. ammatilliset perhekodit ovat kaikkein pahimpia, kai nyt itsekin tajuat, että niissä on lapsia paljon, omanikin ovat olleet, saivat lapsistani n.1600 markkaa päivässä, eli tänäpäivänä taitaisi olla kahdesta n. 300 euroa päivässä, sijarit saavat suunnilleen tuon kuukaudessa. Lapseni kulkivat siellä perhekodissa, heidän omien lasten vanhoissa ryysyissä, kunnes puututtiin, kun lapset talvipakkasellakin kulkivat esim. takeissa joista ei vetuketju mennyt kiinni jne.
Varmasti olette sinun ammatillisuutesi vuoksi vieläpä erittäin tervetulleita sijaisvanhempien joukkoon. Ja omat tulevat bio-lapset eivät ole este vähäisessäkään määrin; tiedän monia perheitä, joihin on tullut sijoitettuja- ja biolapsia "vuorotellen". Ainoa asia mitä sos.toimi yleensä edellyttää, on se, että lapsilla on noin kahden vuoden ikäero, jotta jokainen saa olla vuorollaan vauva. Oma vauva ja sijoitettu lapsi samanaikaisesti ei ole lainkaan hyvä ajatus, sillä meidän aikuistenkin voimavarat on huomioitava. Sen sijaan jos aikaa biolapsen ja sijoitetun lapsen saatumisen välillä on tapauksesta riippuen väh. vuosi, asia on ihan ok:)
Ota reippaasti yhteyttä sijoittaviin tahoihin. Monelta saa infopaketin kotiin ihan vain sähköpostitiedustelun kautta. Tiedän sijaisperheitä, joiden vanhemmat ovat olleet teitäkin nuorempia hommaan ryhtyessään. Mekin olemme nuori sijaisperhe. Lämpimästi tervetuloa sijaisvanhemien ja siitä kiinnostuneiden ihmisten joukkoon:):)