Tuli ajatuksiin tuolla metsässä kun virittelin nuotiotulta kavereille. Onko monikaan tästä ikäpolvesta kaatanut koskaan puuta ja kohdannut puunkaatoon liittyviä ongelmia, tai onko monikaan tehnyt metsään nuotion ja valinnut metsäluonnosta tulentekoon soveltuvia raaka-aineita.
Oletko kaatanut puun!
jartsev
36704
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Molemmat hommat onnistuu,viimeks keväällä kaaroin toistakymmentä puuta kahren talon välistä,oli tarkkaa hommaa ,en ilman taljaa uskaltanu isompia kaataa.
Kaikkia noita on tehty, vaikkakaan en tukkipuita ole koskaan pannut nurin. Pienempikin puu on kokemasttomalle haaste, kun yrittää pohtia kuinka kaataa se liiterin ja saunan väliin rikkomatta kumpaakaan.
Tulentekoon soveltuvat raaka-aineet voivat olla yllättävän tiukassa metsäluonnossa: kuiva puu ei yleensä koskaan ole kuivaa. Hakkujätteet, erityisesti kuusen karsintajäte rutikuivine oksineen on pelastanut monta nuotiota uhkaavalta tuholta.
kossupullollinen nuotion sytytystä varten. Ehkä kerettiläistä, mutta ainakin syttyy. Pitää vain olla tarkkana, että ei kaada kossupulloa nuotioon. Pensa pahan makuista.
=DW=
retkillä aina niitä sytytyspaloja varalla, mutta vielä en oo tarvinnut. Ne on parempia kuin kossupullollinen bensaa, siis sytytyksessä, koska niitä ei voi vahingossa juoda. Ei se tulen sytyttäminen ole mulle ollut ongelma vaan ylläpito.
mutta olen ollut maankamaralla ottamassa vastaan kuusenoksia kun x nitä sahasi käsisahalla sekä kaatoi latvan:) . Mutta aina on nuotiolla ollut valmiina oksat ja kläpit. En ikinä unohda isoveljen kanssa makkaranpaistoa laavulla. Kiitos siitä hänelle. vaikkei hän koskaan tätä palstaa luekaan.
No ei tässä muuta, kyllä sitä savotassa on tullut oltua ja tulia viriteltyä. Mutta yks juttu pitää mainita. Kerran istuttiin mökillä pikkupienissään grillailemassa. Aurinko kun nyt siirtyy hiljalleen eri paikkaan. Ja sitten se siirtyi sen saatanan koivun taa. Niin siis älytön homma kaata tukkipuu kirveellä ja oksia se kirveellä. Pätkimiseen ei enää mielenkiinto riittänyt. Alkuviikosta hain sitten pensaa konesahaan.
Net ukot, jotka on sahan ja kirveen kanssa olleet talvet savotoissa, net ei ainakaan ole olleet laiskoja.
=DW=
Puun kaataminen ei ole aivan yksin kertainen juttu vaikka se siltä äkkiseltään saattaa tuntua. Tuossa jo jokunen vahingon mahdollisuus tuli esille. Esim. juuri rakennusten läheisyydessä voi tulla helposti kattoremontin tarpeet äkkiä kasaan.
Muuan tuntemani kaveri oli lähtenyt tekemään polttopuita kaatamalla pihansa läheisyydestä koivun. No kävi tietenkin niin että ainoa mahdollisuus johonka koivu kaatuessaan saattoi yltää oli toinen koivu, johonka se tietenkin jämähti ns:ti konkeloon. Siinä ne puut sitten nojailivat toisiinsa pitkän aikaa kunnes joku kävi auttamassa neuvoillaan sitä kaveria.
Totta. Itellä on mökillä yks toistasataa vanha koivu, oksia roikkuu sähkölinjan päällä. EN aio itse edes yrittää sitä nurin. Soitan sähkölaitoksen kaatamaan, ei maksa mitään, se kun voi kaatua linjan päälle myrskyssä. Hah, keväällä pitäisi kaadella muutama kymmenen puuta rannasta. Joo, toivottavasti tulee kova talvi, ei kiinnosta avantouinti. Kyllähän sen puun saa nurin, oksittua ja pätkittyä. Mutta piru sinne törmän päälle vinssaaminen.....
=DW=
tullut kaadeltua, karsittua, pätkittyä ja pilkottua. Ja vielähän ne on pitänyt liiteriinkin saada, se ikävin vaihe.
Nuotioitakin on tehty mutta metsiä ei ole poltettu.
Mutta nyt olisi edessä niitä ongelmiakin kun ei tahdo löytyä tilaa kaatamiselle. Eikä hyvin paljon kiinnostaisi kiivetä korkeaan kuuseen sitä pätkinäkään kaatamaan.
Paljoki kun nuo talven polttopuut on tehtävä omasta metsästä!
Takaasahan nuo palaa nytkin!
mutta nostanut olen puita taimitarhalla nuorena tyttönä, ne meni metsäksi jonnekin.
Olen myös istuttanut uutta metsää erittäin monelle pellolle.
Olen tehnyt tulia metsään tai rannalle ja etsinyt polttopuuta metsästä.
Taitaa täällä olla, että varsin moni kuitenkin ollut metsän ja puiden kanssa tekemisessä joskus. Ei me kaikki kuitenkaan olla niin urbanisoituneita vielä etteikö tulenteko metsään onnistuisi.
Kyllä useimmiten sen romanttisempaa ja puoleensa vetävämpää metsäelementtiä saa turhaan etsiä kuin mitä nuotiotuli on. Siitä on riittänyt kerrottava ja tarinaa useampaankin romaaniin ja sävelmään.
tuhansia kuutioita. On tullut sahattua laudoiksikin, ihan myyntitarkoituksessa. Nuotioita on tervaskantoon tullut tehtyä, iso kanto kytee monta päivää.
Kyllä sähkölinjojen vierestä kun suuria puita kaataa, on hyvä katsoa tuulensuunta, voi pian tulla kalliiksi, jos linjan päälle horjahtaa.
on sovittu, että kaksi miestä tulee auttamaan kaadossa, eikä maksa mitään.
eivät ole sähkömiehiä, vaan ihan ammattimetsureita.
puhelinlangan poikki, kun männynkerkkä iski. Hain pitkät tikkaat, ja sain liitettyä, kyllä kai ne sen näytti joskus myöhemmin korjanneen. Näki kai ne sen korjauksen, mutta ei nuo perään huudelleet.
mukana puun kaadossa, hitsi miten pelotti, jot päälle kaatuu, menihän se kuiteski ihan sinne minne pitiki loppujenlopuks.
Myö lämmitellää saunaa, ihan näist appiukon mettän antimista, kuin myös kevättalvella jäälle lähelle rantaa tehdään joskus nuotio ja paistellaa makkaraa.. Ihanaa:)))
vaan oletkos saanut jäämään sahaamasi puun pystyyn?
Sahaa kuusikosta sen keskimmäisen.
=DW=
ja potkasemallakin on tullut parikymmentä leppää kaadettua, kuinka ikinä niin haperat voivatkaan pysyä kasassa ja pystyssä. Kovin taistelu oli tuomen kanssa, sitä saaterin kimuranttia oksaa niin viljalti, ettei meinanut rungolle päästä. Siinä meni teräketjua kaksin kappalein hampaattomaksi.
Tämä palsta.
Autioilla rannoilla on tullut ylitettyä jokamiehen oikeuden rajat.
Ohuita, latvasta kuivia, tyvestä lahoamisen alussa olevia rankoja on tullut kaadetukjsi joukoittain nuotiotarpeiksi.
Lienee enemmänkin metsänhoidollista hommaa?
Yksi haasteellinen kaato on tullut tehdyksi.
Suuri, täydessä lehdessä oleva koivu. Juuret vahingoittuivat naapurin rakennustöiden yhteydessä.
Noin 1,5m naapurin talon nurkalta. Omaan taloomme matkaa noin 5m.
Juu, ahtaaksi kaavoitettu!
Vedin paksun hamppuköyden kaatosuuntaan takametsikköön mäntyyn.
Puolenkymmentä kaveria roikkumaan painoksi köyteen.
Varovainen sahaus siihen saakka että pitopuu alkoi sallimaan kaatumisen.
Naapurin ukko seurasi hermostuneen näköisenä operaatiota.
Näillä varmistuksilla onnistui amatööriltäkin.
Pelkäsin nimittäin pyörteilevän kesätuulen tarttuvat tuuheaan lehvästöön ja tekevän oman ratkaisunsa.
Metsurit saavat vapaasti hynyillä!
Olen kaatanut pihaltani kirsikkapuun ja omenapuun, vielä yksi puolilaho omenapuu odottaa samaa kohtaloa.
En edes ole kovin riuska naisihminen, mutta sain ne nurin ja pätkittyäkin. Isännättömän talon emäntänä joutuu moneen hommaan, kun ei aina voi pyytää maksullisia miehiä apuun.
Onnistumisen ilo oli melkoinen, kun sain työn suoritettua.
olen kaatanut ihan ite.Pokasahalla !! Voi sitä ähräämistä ja hetkittäistä epätoivoa. Lopulta varsi sitten murtui puolestavälistä. Mitä...eppäiletkö ? No, ei se EHKÄ ihan iso puu ollut, sellainen joulukuusen kokoinen. :)
Oli ensimmäinen ja viimmeinen karta kun meikä leikkii metsuria.
Nuotiopuita olen kyllä metsästä keräillyt, lähinnä risuja ja käpyjä.
kaadellut,,,ammattitaitoisena metsurina ;)..
En muuten kun joulukuusen kaatoon ja sen pöllintään liittyviä ongelmia. Rättikattoisella laavulla ihan viime aikoinakin tullut yövyttyä. Omat kuivasytykkeet ollu mukana ja nokipannu kahvivehkeet.
Vanhana ja entisenä partiolaisena on tullut nuotioita sytytettyä.
Puun kaatamisesta ei ole kovinkaan kauan aikaa. Olin metsäyrittäjäkurssilla ja näyttökokeeseen kuului puun kaataminen, selvisin siitä huonosti, "kaikki mahdolliset virheet", kommentoi opettaja, mutta ei siellä ketään luokalle jätetty jos vain oli muut tehtävänsä hoitanut asiallisesti. Eikä se edes ollut iso puu...
kannata kovin suurta tiedettä tehdä. Sen kun pistää puun poikki, ja katsoo, ettei jää puun alle, eikä kukaan muukaan jää sen alle.
Olen kaatanut paljon puita, mutta jos näyttökokeeseen menisin, niin tuskin sieltä muuta tulisi, kun virheitä.
kyselet tuollaista. :) Suurin osa meistä on metsäläisiä ja osaa tehdä tulet siitä materiaalista mikä on tarjolla.
Sanoo entinen partiolainen. :)
Ei tässä minulla mitään ylimielisyyttä ole. On paljon töitä joita en itse osaa, vaikka nämä nyt osaankin.
Tuli vain tämä ajatus kun katselin aikaisemmin tuolla metsässä nuorten kavereiden tulenteko puuhia, että kuinkahan laajasti ja nopeasti nuo taidot ovat katoamassa.
Metsäläisiä ja metsänpoikia varmaankin ollaan mutta esim. näinä syyspäivinä ei aivan kaikista materiaaleista nuotiotulia metsään synny jos kaikki muut sytykkeet tulitikkuja lukuun ottamatta on haalittava metsästä.
Odotin kyllä, että osaaminen tässä suhteessa olisi laajemmin kadonnut, mutta ilahduttavaa jotta niin ei ole ainakaan palstalaisten keskuudessa käynyt, joskaan kaikista fiksuimpina itsesään pitävillä ei taida olla mielipidettä tähän kysymykseen.
Monesta leimikosta ja aukko hakkuusta on surrattu puita poikki ja pinoon.Mustana ja kuorittuna.
Konkelolla ja ilman, sähkö langat kipinöiden ja ilman kipinöitä.1969 helmikuussa hylkäsin Partnerin kannon päähän.Eipä ollut enää kesällä kun menin katsomaan, uusi piti ostaa kesälomalla.Sen jälkeen kolmas "soitto" peli menossa.Et sen verran on puuta nurin saatu.
kaatanut, ei ongelmia sen suhteen, nuotion tehnyt ja makkaraa paistanut.
En suuria kuitenkaan. Keskenkasvusena jouduin olosuhteiden pakosta kaatamaan puita, kun äitini sairastui pahemmin ja lämmitykset oli hoidettava. Puut oli kaikki loppu. Oli kovien pakkasten aika. Viikon verran oli minun kontollani lämmitykset, mutta pärjättiin. Veljet tulivat sitten hätiin ja huolehtivat että uuni- ja hellapilkkeitä oli saatavilla.
Unohdin tuohon laittaa, että ne puuhommat oli meillä ns. naisten hommia. Aina sieltä metsästä alkaen. Eli äitini huolehti niistä ja lämmityksistä kaiken muun homman lisäksi sairastumiseensa saakka.
...jouduttu metsurien hommiin. Polttopuut ovat monillakin se keskeisin tekijä jonka takia on puusavottaan menty. Ja sitten monet meistä on näköjään aikanaan leipätyökseenkin savotalla viihtyneet.
kokonaisen metsänkin pistänyt nurin.
Olen kaatanut, pieniä puita ja ollut kaverina isojen kaadossa, konkeloa vierittänyt ja ropseja pinonnut :) Tervastulet ja nokipannukahvi kruunanneet työskentelyn.
Kaatanut ja sahanutkin.
Ostin oman sahalaitoksen, mutta sahurin hommat sattuneista syistä delegoin muille.
Osaan tehdä lauta- ja lankkupinkkoja ja petkeleen kanssa kuoria kaarnaa :D
Kaato hommissakin kyllä ollut mukana.
Osaan huutaa, että "nyt se kaatuu, Apua!"